Mitä EU voi tehdä Valko-Venäjän ”lentokone­kaappaukselle”? Asian­tuntijat löysivät kolme vaihto­ehtoa: ”Kyse hyvin vakavasta tapahtumasta” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Mitä EU voi tehdä Valko-Venäjän ”lentokone­kaappaukselle”? Asian­tuntijat löysivät kolme vaihto­ehtoa: ”Kyse hyvin vakavasta tapahtumasta”

Valko-Venäjän läheinen suhde Venäjään tekee tilanteesta EU:lle strategisesti hankalan.

”Missä on Raman?” Tämän saman kysymyksen kysyvät oletettavasti EU:n johtajat Valko-Venäjän poliittiselta johdolta.

24.5. 15:17

Mitkä ovat EU:n keinot, kun Valko-Venäjä ”kaappasi” EU-alueen sisäisen lennon Ateenasta Vilnaan – olkoonkin, että lento oli tapahtumahetkellä EU-alueen ulkopuolella Valko-Venäjän ilmatilassa?

Tätä joutuvat EU-johtajat maanantaina miettimään omassa ylimääräisessä huippukokouksessaan. Asialistalla on mm. ilmasto- ja koronakysymyksiä, mutta Valko-Venäjän sunnuntainen manööveri noussee isosti esiin agendalla.

Valko-Venäjä pakotti Ryanairin lentokoneen muuttamaan sunnuntaina reittiään ja tekemään välilaskun pääkaupunki Minskiin. Välilaskun aikana lennolla mukana ollut toimittaja ja oppositioaktivisti Raman Pratasevitsh pidätettiin.

Käsky lennon pakottamisesta välilaskuun tuli suoraan Valko-Venäjän presidentiltä Aljaksandr Lukashenkalta.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Juha Jokelan mukaan lennon perusteeton reitiltä vieraaseen maahan ohjaaminen on ainutlaatuinen tapahtuma lähihistoriassa.

– Jos oli tekaistu syy pakottaa kone laskeutumaan Minskiin – niin kuin pommiuhkaus mahdollisesti oli – niin kyse on hyvin vakavasta tapahtumasta, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Jokela sanoo.

Myös Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen pitää Valko-Venäjän tekoa valtion suvereniteetin ytimeen menevänä loukkauksena.

– Ilmailuliikenteen Chicagon-sopimuksen keskeinen osa on, ettei puututa siviili-ilmailun suvereniteettiin, Miettinen painottaa.

Miettisen ja Jokelan mukaan EU:lla on keinoarsenaalissaan käytännössä kolme vaihtoehtoa. Lyhyellä aikavälillä EU voi tuomita teon yhteisesti, selväsanaisesti ja ehdottomasti sekä puuttua Valko-Venäjän ilmailuliikenteeseen.

Lentografiikasta näkee, miten Ateenasta lähtenyt kone oli suoraan matkalla kohti Vilnaa, kunnes se juuri ennen Liettuan rajaa kääntyi ja päätyikin välilaskuun Minskiin.

– Valko-Venäjän valtiollisen lentoyhtiön (Belavia) lentokoneilta voidaan estää pääsy EU:n alueelle, ja EU voi lopettaa kaiken lentämisen Valko-Venäjän ilmatilassa ja Valko-Venäjälle, Miettinen sanoo.

Lentoyhtiöistä tällaisen päätöksen teki jo Air Baltic heti maanantaina aamupäivällä.

Raskaimpina toimina olisivat lisäpakotteet. Niitä voitaisiin asettaa erikseen henkilöille, joiden todetaan olevan ”kaappauksessa” osallisina, tai ne voisivat olla koko valtiota koskevia yleisiä talouspakotteita.

– Ne ovat ne poliittisen vaikuttamisen keinot EU:n puolelta, jos sotatoimet rajataan ulkopuolelle. Painostuskeinoilla yritetään saada Valko-Venäjää muuttamaan suuntaa ja ilmaistaan epäsuorasti tuki oppositiolle. Sen isompaa vaikutusta niillä ei ole, Miettinen summaa.

Jokelan mukaan kansainvälisten ilmailusopimusten rikkominen tekee asiasta vielä laajemman kuin vain EU:ta koskevan.

Vilnassa Raman Pratasevitshia kaivanneet, oppositiotunnuksin varustautuneet kannattajat joutuivat odottamaan turhaan. Oppositioaktivisti Pratasevitsh oli jäänyt välilaskulla Minskissä Valko-Venäjän poliisin pidättämäksi.

– Vaikka asia vaikuttaa aika selvältä kansainvälisen uutisoinnin perustella, Valko-Venäjältä pitää silti saada vedenpitävä selvitys, mitä tapahtui, miksi ja millä perusteilla kone pakotettiin laskeutumaan Minskiin. Luotettavan selityksen saamista edesauttaisi kansainvälinen tutkinta, Jokela sanoo.

– Maanantain Eurooppa-neuvoston kokous on merkittävä. On mielenkiintoista nähdä, millainen vastine kokoukselta tulee tapahtuneelle. Itse ennakoin, että laaja keinovalikoima otetaan ehdollisesti käyttöön, ja sitten kun saadaan selvitys, toimia voidaan ottaa käyttöön. Esimerkiksi lisäpakotteiden toimeenpanossa kestää. Pakotteiden oikeudellisen perustan pitää olla kunnossa, että ne kestävät juridisen arvioinnin, Jokela muistuttaa.

Tilannetta hankaloittaa Valko-Venäjän läheinen suhde Venäjän kanssa, joskin Lukashenkan ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin väleissä on havaittu viilenemistä viime aikoina.

– Venäjä-kysymys on merkittävä. EU asetti edellisen kerran pakotteita Valko-Venäjälle viime syksynä presidentinvaalien yhteydessä, ja nyt lisäpakotteet saattavat tehdä Lukashenkan entistä riippuvaisemmaksi Venäjästä. Loittonisiko Valko-Venäjä entisestään Euroopasta ja lähenisikö Venäjää? Ehkä tämä olisi jatkumoa siihen, joka on osittain jo tapahtunut, Jokela mietti.

Aljaksandr Lukashenka (vas.) ja Vladimir Putin ovat tavanneet ainakin kahdesti tänä vuonna, helmikuussa Sotshissa ja huhtikuussa Moskovassa (kuva). Tapaamisten lisäksi presidenttikaksikko on keskustellut keskenään puhelimessa, eli yhteydenpito on ollut valtionpäämiesmittakaavassa melko tiuhaa.

Yleisesti Venäjän ja Valko-Venäjän välit ovat syventyneet, eli Valko-Venäjän entistä tiukempi eristäminen ei olisi Miettisen mukaan ongelmaton strategia EU:lle. Toisaalta Minskin ja Moskovan välinen suhde on muuttunut aiempaa hankalammaksi.

– Venäjän ja Valko-Venäjän välit joudutaan ottamaan huomioon varsinkin, jos pohditaan kovempia sanktioita. Lukashenkan ja Putinin välit ovat osittain etääntyneet osin ehkä siitä syystä, että Lukashenka on arvaamaton toimija – ja tämä voi viedä Lukashenkan jonkin verran kauemmas Moskovasta, Miettinen arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?