Matti Vanhanen huolissaan velkaantumisesta – luettelee edellytykset kasvulle ja esittää vain yhden alan, mistä ei hädän hetkelläkään pitäisi leikata

Matti Vanhanen jättää rahaministerin kapulan seuraajalle tällä viikolla. Samalla päättyvät huippupestit nelikymmenvuotisella uralla.

Matti Vanhaselle valtiovarainministeriys on viimeinen raskaan sarjan poliittinen tehtävä.

24.5.2021 6:01 | Päivitetty 24.5.2021 7:15

Nuoremman sukupolven johtoon siirtyneiden Keskustan ja Sdp:n välit ovat viime aikoina tulehtuneet hallituskriisin partaalle, mutta vanhan kaartin kesken luotto on iso.

Entinen pääministeri, Sdp:n Paavo Lipponen sanoi tuoreessa Apu-lehdessä odottavansa kauhulla sitä päivää, kun Matti Vanhanen (kesk) lähtee valtiovarainministerin paikalta.

Tällä viikolla tuo päivä koittaa. Vanhanen jatkaa kansanedustajana, mutta ura politiikan huippupaikoilla päättyy – tällä kertaa suurella varmuudella – kun hän astuu ulos ministeriön tiloista Valtioneuvoston linnasta.

Aikaa on kulunut 30 vuotta kansanedustajan työn alkamisesta ja yli 40 vuotta siitä, kun hänet valittiin sekä Espoon kaupunginvaltuustoon että Keskustanuorten puheenjohtajaksi.

Valtiopäivien avajaiset vuonna 2011. Entiset pääministerit Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen.

– Noh, kiitos vaan Paavolle kehuista. Näin se menee. Siirryn parin vuoden päästä siihen joukkoon, jonka on oltava tukemassa seuraavia vastuutehtävien kantajia, Vanhanen sanoo IS:lle.

Vanhanen kehaisee samalla Annika Saarikkoa, joka on nuorehkosta iästään huolimatta jo kokenut ministerinä siirtyessään jatkajaksi valtiovarainministeriöön.

– Hän ei ole mikään untuvikko.

Yhteistyöstä

Politiikan keskusteluilmapiiri on viime vuosina koventunut. Ääripäiden huutelu ja huomionhaku peittävät asiakysymyksiä.

Vanhanen sanoo, että omaa uraa ja toimintaa on keskeisesti määrittänyt pyrkimys ja kyky yhteistyöhön.

– Minua huolestuttaa tämä identiteettipolitiikka. Jokainen on kaivautumassa yhä syvemmälle omaan nurkkaansa ja kyky rakentaa sellaista aitoa enemmistöä, jolla on yhteinen missio, on vaikeutumassa.

– Peräänkuulutan järkevää kompromissikykyä.

Vanhanen haluaa myös uskoa, että on jotain jälkeä on jäänyt kansainvälisen yhteistyön edistämisessä.

– Meillä on kansalaisten keskuudessa aika vahva tendenssi myös eristäytymiseen. Sitä en kerta kaikkiaan voi puoltaa. Yhteistyöhön kuuluu osittainen suvereniteetin (itsemääräämisoikeus) luovuttaminen yhteiseen pöytään asioissa, joissa saadaan parempaa tulosta yhdessä.

Vihreä remontti

Nuori Vanhanen lähti 1970-luvun alussa koulupoikana keskustanuorten toimintaan. Hän oli vihreän aatteen kannattaja, joka vastusti ydinvoimaa ponnekkaasti aina 2000-luvun alkuun. Lopulta hän antoi periksi, ilmastosyistä.

Matti Vanhanen vuonna 1980.

Vanhanen sanoo olevansa tyytyväinen siihen, miten paljon yhden sukupolven aikana on saatu aikaan vihreässä remontissa kohti fossiilitonta energiantuotantoa.

Eduskunnassa äänestetään viidennen ydinvoimalan kohtalosta 24. syyskuuta 1993.

– Olen saanut olla mukana monissa eri käänteissä. Tämä on sisäpoliittisista teemoista varmaan itselleni kaikkein läheisin.

Velkaantuminen kuriin

Vanhasen liikkeelle laittamista uudistuksista tulossa on mahdollisesti vielä ennen kesälomia lausuntokierrokselle esitys kotitalouksien velkaantumisen hillitsemisestä. Niille tulisi velkakatto, kuten myös taloyhtiölainoille.

– Eikä pidä olla liian houkuttelevia lyhennysvapaavuosia taloyhtiölainoissa. Finanssiala ei tästä riemuitse, mutta velkaantuminen on punaisella välkkyvä varoitusvalo myös makrotalouden kannalta.

Valtiontaloudessa Vanhanen uskoo silti aikalisään koronapandemian takia.

– Kun tulin tehtävään, miltei ensimmäinen lauseeni oli, että koronahoito on parasta talouspolitiikkaa. Nyt ei ole se aika, että pelätään lyhytaikaista velanottoa.

– Olin valmis siihen, että kunnille annetaan jopa ylikin niiden tarpeen.

Näin vältettäisi lamavuosien ja finanssikriisin kokemukset, kun kunnissa päädyttiin pakkoleikkauksiin.

– Kunnille piti alkaa työrauha koronalle ettei niiden tarvitse miettiä, miten talous saadaan tasapainoon.

Talouskasvu voi sokaista

Vanhanen varoittaa sokaistumasta siitä, että tämä ja ensi vuosi ovat hyvinkin vahvoja talouskasvun ja elpymisen vuosia.

Valtiovarainministeri poistui kehysriihen neuvotteluista Säätytalolta Helsingissä 29. huhtikuuta 2021.

– Se antaa helposti harhaanjohtavan kuvan, että työllisyys tulee parantumaan nopeastikin.

Vanhasen mukaan katse pitää nyt jo kohdistaa pidemmälle, kun vastaan tulevat jälleen ikääntyvän väestön kysymykset.

– Meillä on väestörakenteen takia kasvupotentiaalia vain noin puolet siitä, mitä muissa Pohjoismaissa.

Kasvun edellytykset

Vanhanen luettelee kasvuedellytyksiä: Tutkimus- ja tuotekehitys, osaavan työvoiman saanti, yritysten investointikyky ja kaikenlaisen lupamenettelyn sujuvoittaminen.

Esimerkiksi ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita pitää saada Suomeen, ja ulkomaista työvoimaa.

– Aina ensimmäisenä kysytään, että miksi näin, kun omassa maassakin on työttömiä. Tilasto on tämä: Meillä on iso määrä ikääntyviä kansakunnassa, jossa investointiaste alittaa poistoasteen. Jos näin jatkuu, lopputuloksena on julkisen sektorin velkaantuminen ja lopulta jonkin asteen korkokriisi (kansainvälisten luotonantajilta).

Yritysten investointikyky liittyy koronapandemiaan. Vanhanen kehuu monien yritysten selvinneet koronakriisistä taseidensa ansiosta. Hän sanoo olevansa sitä koulukuntaa, jonka mielestä taseissa oleva raha ei ole niin sanottua laiskaa pääomaa.

– Tästä olisi opittava arvostamaan sitä, että tase on kunnossa (kassassa rahaa), vakavaraisuus hyvä. Sitä tarvitaan myös investointien rahoittamisessa.

Toisaalta on paljon aloittavia yrityksiä ja mikroyrittäjiä, joilla ei voi olla isoja taseita puskureinaan. On myös kulttuuripuolen yrittäjiä ilman tukiverkkoa. Nämäkin heikkoudet korona on paljastanut, hän sanoo.

Vanhasen leikkauslista?

Vanhanen huomauttaa, että talouden pitkän aikavälin tasapaino pitää hoitaa kasvun ja julkisen sektorin toimintaa ja tuottavuutta tehostamalla. Miljardien eurojen aukkoa ei voi paikata leikkauksilla ja veronkorotuksilla.

Jos leikkauksia tarvitaan, on pakko mennä myös ”suuriin pääluokkiin” eli sote-menoihin, koulutukseen ja työttömyysmenoihin.

– Näiden varjelu on tavattoman vaikeaa, jos mitään vaikutusta halutaan.

Mitään mittakaavaltaan merkittävää ei pidä tehdä sisä- eikä puolustusministeriöön. Jos jonkin hallinnonalan soisi jäädä koskemattomaksi, Vanhasen mielestä se on oikeusministeriö.

– Ylipäätään oikeusvaltion toiminnot, joihin kansalaisilla pitää olla luottamus. Oikeuden käytön pitää pystyä toimimaan, se on jo vedetty hyvin tiukalle.

Herätyskello

Vanhasen poliittinen ura on pitkä: pääministeri, puoluejohtaja, eduskunnan puhemies. Välissä hän toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana.

Vanhanen on aina ollut keskustan luottopelaaja. Useasti keskusta on hänet taivutellut tehtäviin, joissa Vanhasen kokemusta ja asiaosaamista on tarvittu.

Puolueen sisällä hänet on koettu etäiseksi. Vuoden 2018 vaalitaistossa Vanhanen ei myöskään kyennyt persoonallaan ja vaaliteemoillaan sytyttämään äänestäjiä eikä omaa puoluettaankaan täysillä.

Matti Vanhasen tukijoukot seurasivat ensimmäisten ennakkoäänten tuloksia Keskustan vaalivalvojaisissa vuonna 2018.

Vanhasella on ollut kolhunsa, pääministeriaikojen kohujulkisuudesta ja vaalirahasotkuista, jotka veivät suosion – ja ulos politiikasta keskustan maineen takia.

Viime kesänä kutsu kävi jälleen, terveysongelmista huolimatta. Keskusta tarvitsi poikkeusoloissa uskottavan valtiovarainministerin edellisen puheenjohtajan Katri Kulmunin erottua tehtävästä.

Edellisenä vuonna Vanhasella diagnosoitiin munuaissyöpä ja poistettiin toinen munuainen. Myöhemmin hän joutui avosydänleikkaukseen, jossa hänen sydämeensä laitettiin uusi läppä.

Vanhanen myöntyi poikkeusoloissa mutta ilmoitti, että pesti on enää määräaikainen projekti.

Mitään akuuttia vaivaa ei tällä hetkellä ole, hän kertoo. Sairastuminen ja operaatiot ovat silti olleet ”herätyskello” ja vuosi on ollut ”täynnä pitkiä päiviä”.

– Tämä ei luottamustehtävä vaan työtä sen kaikissa merkityksissä.

– Varmaan tulee jossain vaiheessa vähän tyhjäkin olo, kun on vuosikymmeniä ollut paljon siellä missä tapahtuu.

Etuna on, että julkisuus vähenee, hän sanoo.

Vanhasen ministeriprojektin rinnalla on kulkenut taloprojekti. Vanhanen pääsi muuttamaan uuteen kotiin muutama viikko sitten.

Matti Vanhanen kantoi lautaa talotyömaallaan 31. heinäkuuta 2020.

– Talo on sisältä kunnossa, mutta pihan ja terassin tekemistä riittää.

Nuorena vihreän herätyksen kokenut Vanhanen kuvaa nykyistä luontosuhdettaan taloprojektinsa kautta. Ihannepaikka on nykyinen: talo ison metsän ja pellon rajalla.

65-vuotias Vanhanen haluaa jatkaa Nurmijärvellä valtuutettuna.

Valtiovarainministerin talotyömaa pellon yli nähtynä 31. heinäkuuta 2020.

– Minulle luonto ei ole sitä, että lähdetään jostain kaukaa luontoon, vaan haluan asua sen keskellä, kertoo Vanhanen, aikoinaan Nurmijärvi-visiollaan tunnetuksi tullut maaseutumaisen pientaloasumisen puolestapuhuja.

– Kun ikkunan avaa, se on siinä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?