Sote on lähempänä maalia kuin koskaan – perustuslaki­valiokunta: Kolme asiaa vaatii eniten korjauksia

Perustuslakivaliokunnan mukaan sote-esityksen perusratkaisussa ei ole perustuslaillisia ongelmia. Kolme asiaa – Helsingin asema, ulkoistamissopimusten mitätöinti ja kuntien omaisuuden siirto – vaatii eniten pykäläkorjauksia.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.

21.5.2021 19:15

Noin 15 vuotta valmisteltu ikuisuushanke, sote, on lähempänä maalia kuin koskaan ennen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta näytti hallituksen sote-esitykselle vihreää valoa.

Aiempien hallitusten sote-uudistukset ovat törmänneet ylitsepääsemättömiin perustuslaillisiin ongelmiin.

Tällä kertaa perustuslakivaliokunta ei nähnyt sote-uudistuksen perusratkaisussa perustuslaillisia ongelmia.

– Perusratkaisut eivät ole ongelmallisia perustuslain kannalta, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd) totesi.

– On karkeat perustuslailliset reunaraamit, jonka sisällä voidaan poliittisesti valita, minkälaisia uudistuksia toteutetaan. Perusratkaisuihin ei tässä uudistuksessa liity ongelmia, hallitus on ottanut hyvin huomioon viime vaalikauden lausunnot, valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) säesti.

Hallituksen sote-esitys ei perustuslakivaliokunnan seulaa sukkana läpäissyt, vaan korjattavaa on. Ei kuitenkaan niin isoja, ja niin paljon ongelmia, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle nousisi tie pystyyn mietintöä laatiessaan.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on tukku korjattavia asioita, ja valiokunta nosti tiedotustilaisuudessaan esiin kolme suurinta korjattavaa asiaa: Helsingin aseman, ulkoistamissopimusten mitätöinnin ja kuntien omaisuuden siirron hyvinvointialueille, maakunnille.

Mitä nämä käytännössä tarkoittavat?

Sote-uudistuksessa Suomi jaetaan 21 hyvinvointialueeseen ja Helsinkiin. Uudellemaalle tulee neljä hyvinvointialuetta, ja Helsinki tuottaa kaupunkina oman sotensa.

Helsinkiin kaupunkina kohdistuu esityksessä liian tiukka valtion kontrolli.

– Helsingin kaupungin itsehallinto on eri asemassa kuin alueellinen itsehallinto. Hyvinvointialueisiin voi kohdistaa erittäin voimakkaan valtion ohjauksen, mutta kuntia suojaava perustuslaillinen itsehallinto on väkevämpi suoja. Sen takia Helsingin kaupunkiin kohdistuvaa ohjausta pitää keventää, Häkkänen kertoi.

– (Helsingissä) Tehtävien hoitoon kohdistuu valtion ohjausta, joka on monilta osin samanlaista kuin valtion hyvinvointialueisiin kohdistama ohjaus. Helsingin kaupungin ohjausta on tarkasteltava kunnallisen itsehallinnon suojan kannalta. Kunnan itsehallinto on ollut perinteisesti vahvemmin suojattua kuin kuntia suurempien hallintoalueiden, kuten hyvinvointialueiden hallinto, Rinne totesi.

Ulkoistamissopimusten mitätöinti liittyy yksityisten toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, ja miten niitä voisi mahdollisesti purkaa tai irtisanoa. Pykälät ovat nyt liian tulkinnanvaraisia.

– Sopimusten mitätöinti on syvälle käyvä perusoikeuspuuttuminen. Tätä sopimusten mitätöinnin kynnystä pitää jonkin verran kiristää, Häkkänen sanoi.

– Perustuslakivaliokunta pitää varsinkin ehdotettua mitättömyyssääntelyä huomattavan syvälle käyvänä puuttumisena sopimussuhteen pysyvyyteen. Sääntelyyn on kuitenkin painavat ja hyväksyttävät perusteet, jotka liittyvät riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseen. Sääntelyn tulee olla täsmällistä ja tarkkarajaista, minkä vuoksi mitättömyyden edellytyksiä koskevaa säädöstä pitää täsmentää, Rinne sanoi.

Rinne ei halunnut ottaa kantaa, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi Länsi-Pohjan terveyspalvelujen ulkoistamissopimukselle.

– Perustuslakivaliokunta ei käsitellyt mitään yksittäistä sopimusta. Mitättömyyssäännöksen tarkentaminen lähtee siitä, että omaisuuden suojaa pitää pystyä suojaamaan, ja se halutaan kytkeä perustuslain 19§ 3:een momenttiin, peruspalveluiden turvaamisen pykälään, Rinne kertoi.

Julkisomisteisten yhtiöiden asemaan toivotaan myös selkeyttä, jotta esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistamat tekonivelsairaala Coxa ja Sydänsairaala sekä muutamien sairaanhoitopiirien omistama Fimlab voisivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan.

– Julkisomisteisten yhtiöiden osalta esitetty säätelymalli on perustuslain mukainen. Perustuslakivaliokunta ei näe estettä julkisomisteisten yhtiöiden erilliselle kohtelulle suhteessa yksityisomisteisiin. Se edellyttää sosiaali- ja terveysvaliokunnalta pohdintaa, miten asian kanssa haluavat edetä, Häkkänen sanoi.

– Julkisomisteisia yhtiöitä voidaan mahdollisesti kohdella eri tavalla kuin yksiomisteisia yhtiöitä. Se edellyttää lainsäädäntövalmistelua, Rinne totesi.

Kuntien omaisuuden siirto on kenties näistä kolmesta kysymyksestä vaikeimmin avautuva.

Kustannusten korvaamista kunnille pitää laajentaa, jotta kunnat eivät ajautuisi taloudellisiin ongelmiin, kun kuntien omaisuutta siirtyy hyvinvointialueille. Korvausten edellytyksenä pitäisi olla myös muu syy kuin kunnallisverotuksen korotustarve.

Hallituksen esityksen mukaan 0,5 prosenttiyksikön veroäyrin korotustarve laukaisi korvauksen.

– Tällä kertaa STM esittää, että kuntien korvaus aktivoituu, jos kuntien omaisuuden siirrolla on veronkorotuspaineita 0,5 prosenttiyksikön verran. Viime vaalikaudella yhden prosenttiyksikön kynnystä piti korjata. Tässä todettiin, että 0,5 prosenttiyksikön korotuspaineen rinnalle täytyy löytää rinnalle joitakin muita tekijöitä, jotka laukaisevat sen, että korvauksia kunnille maksetaan, Rinne totesi.

Rinne ei kertonut, mitä muita tekijöitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan olisi mietintöön löydettävä.

Perustuslakivaliokunta ei ottanut kantaa siihen, miten paljon jatkotyötä jää mietinnön laativalle sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Kovin suurta urakkaa sotevaliokunnalla ei ilmeisesti ole puutteiden korjaamisessa.

– Korjaustarpeet on määritelty kohtalaisen kapeaksi. Valiokunnan lausunnossa on annettu jotakin esimerkkejä, millä kohdat voidaan korjata. Perusrakenteeseen ja perusasioihin pureutuvia ongelmia ei ole, Rinne sanoi.

– En näe kovin kovin pitkää aikaa vievän. Tästä eteenpäin työ on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsissä ja siihen ei meillä ole enää mitään sanomista, Rinne jatkoi.

Sotevaliokunnan oma tavoite on ollut saada valmiiksi mietintö ennen kesälomia.

Rinteen mukaan perustuslakivaliokunnalla ei ole enää tarkoitus tarkistaa sotevaliokunnan mietintöä, kun se valmistuu.

Perustuslakivaliokunnalla oli huomioita myös esimerkiksi tietojen luovutukseen liittyvään tietosuojaan. Lisäksi se lausui muun muassa palveluiden saatavuudesta, soterahoituksen riittävyydestä ja kaupunkien kyvystä huolehtia tehtävistään jäljelle jäävällä verotusoikeudellaan.

– Soteasiantuntijat ovat kritisoineet rahoituksen riittävyyden määrää. Ei perustuslaki aseta rajoituksia tai määrityksiä, mikä raha nyt riittää. Perustuslakivaliokunta toteaa, että järjestämiskustannukset saattavat erota rahoituksesta, eli rahoitusta saattaa olla liian vähän. Tämä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävä katsoa, että riittävätkö ne rahat vai ei, Häkkänen muistutti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?