Johtuuko koronapandemia ilmastonmuutoksesta? – Halla-aho piti IS:n tentissä Marinin väitettä ”todella erikoisena” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Johtuuko koronapandemia ilmastonmuutoksesta? – Halla-aho piti IS:n tentissä Marinin väitettä ”todella erikoisena”

Tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan koronapandemialla ei ole ainakaan suoraa yhteyttä ilmastonmuutokseen. IS selvitti myös muiden tentissä esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä.

19.5. 19:08

Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohtasivat eilen tiistaina Ilta-Sanomien Vaalimessut verkossa -lähetyksessä.

Kaksikon eripuraisuus asiassa kuin asiassa kävi läpi keskustelun selvästi ilmi.

Etenkin Marin totesi useaan otteeseen, että Halla-ahon väitteet eivät pidä paikkaansa. Marin sen sijaan sai Halla-ahon pyörittelemään silmiään kattoa kohti.

Ilta-Sanomat tarttui muutamaan Marinin ja Halla-ahon väitteeseen ja selvitti niiden todenperäisyyden.

Marin väitti IS:n kuntavaalitentissä, että koronapandemia on seurausta ”muun muassa ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä”. Marinin mukaan ”tämän kaltaiset pandemiat pääsevät ihmisten keskuuteen aivan uudella voimalla”, sillä luonnolta on viety elintilaa.

– Sen takia ihmettelen, että perussuomalaiset niin kovasti vastustavat, että tekisimme ilmastotoimia ja suojelisimme luonnon monimuotoisuutta, Marin kommentoi.

Halla-aho sanoi pitävänsä ”todella erikoisena, että koronapandemiakin johtuu ilmastonmuutoksesta”.

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo, pitääkö Marinin väite paikkansa?

– Koronapandemian syntyyn vaikuttanutta tapahtumaketjua ei tiedetä, joten ei voida varmasti sanoa, mistä koronapandemia johtuu. En sanoisi, että tämä pandemia johtuu luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä, mutta voisin sanoa, että se on ainakin lisännyt riskiä pandemian syntymiselle. Länsi-Afrikan ebolaepidemia lähti siitä, että alueella, jossa oli tuhoutunut paljon metsää, hedelmälepakkoyhdyskunta asui puussa erään kylän lähellä. Pieni lapsi leikki puun alla ja sai tartunnan, siitä lähti epidemia, joka tappoi toistakymmentä tuhatta.

Voidaanko ilmastonmuutoksella katsoa olevan mitään tekemistä koronapandemian kanssa?

– Tämän tyyppisiin pandemioihin luonnon monimuotoisuus on merkittävämpi tekijä. Ilmastonmuutos vaikuttaa sellaiseen, että punkit leviävät paremmin ja hyttysten levittämät taudit yleistyvät.

Aivelon mukaan varmaa on, että koronaepidemia on lähtöisin Kiinasta ja virus on peräisin lepakoilta.

– Emme tiedä ketjua, jolla virus on levinnyt ihmiseen. Siihen saattaa vaikuttaa villieläinkauppa. Geneettisesti maailmaa kiertävien koronavirusten yhteinen kantamuoto on syys-marraskuulta 2019. Wuhanin märkä- ja villieläintoria syytettiin, mutta se näyttää olevan ennemmin superleviämispaikka, koska tartuntoja oli ihmisillä, joilla ei ollut mitään yhteyttä siihen toriin.

Halla-aho väitti kuntavaalitentissä, että jos hallitus aikoo saavuttaa ”maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteensa, se tulee väistämättä merkitsemään pumppuhintojen kasvua”.

Marin syytti Halla-ahoa pelottelusta ja sanoi, ettei polttoaineverotukseen tehdä uusia kiristyksiä.

Liikenteen päästöjä tulisi vähentää hallituksen tavoitteessa vielä 1,65 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä.

Syksylle on jätetty kuuma peruna, liikenteen päästökauppa, jolla voitaisiin vähentää liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan päästöjä miljoona tonnia vuoteen 2030 mennessä. Päästökaupan on arvioitu korottavan fossiilisen polttoaineen hintaa vuosikymmenen lopulla jopa 40 senttiä litralta. Veronkorotuksia olisi tarkoitus kompensoida pienempituloisille.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Päivi Antikainen, voidaanko hallituksen tavoite saavuttaa ilman uusia kiristyksiä polttoaineverotukseen?

– Arviot osoittivat, että päästökaupalla tai muulla liikenteen hinnoitteluun liittyvällä keinolla on mahdollista saavuttaa jäljelle jäävä päästövähennystarve. Selvää on, että keinoja tarvitaan tosi laajasti. Tiekartassa on linjattu, että ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön tuet ja kannustimet ja toisessa vaiheessa tehdään lisäselvityksiä erilaisista päästövähennyspotentiaaleista, esimerkiksi etätyön oletetaan vaikuttavan jossain määrin päästövähennyksiin. Tarkoituksena on, että hallituksella olisi syksyllä edellytykset arvioida, minkälaisia lisätoimenpiteitä tarvitaan. Kysymys on varsin auki, Antikainen sanoo.

Keskustan kantana on ollut, että polttoaineen hinta ei saisi nousta edes ”puolta senttiä”. Tätä taustaa vasten on merkillepantavaa, että hallitus on kasvattamassa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta 34 prosenttiin, minkä arvioidaan nostavan pumppuhintoja.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on kertonut olevansa ilahtunut siitä, että ne, jotka vastustavat polttoaineen hinnannousua, suostuvat korotuksiin, kun kyse on biopolttoaineesta.

Hallitus selvittää, voidaanko biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta nostaa vielä 34 prosentista ylöspäin, esimerkiksi 40 prosenttiin.

Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartassa arvioidaan, että jotta liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä, tulee fossiilisten polttoaineiden kulutus tulee lähes puolittaa samassa ajassa.

Halla-aho totesi IS:n kuntavaalitentissä myös suoraan, että EU:n elpymisvälineellä, jonka eduskunta tiistaina hyväksyi, ei ole ”mitään tekemistä koronan kanssa”.

– Rahanjakokriteerit perustuvat 70 prosenttisesti maiden rakenteellisiin taloudellisiin ongelmiin, Halla-aho perusteli.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkijan Timo Miettisen mukaan Halla-ahon väite ei ole todenperäinen siinä mielessä, että elpymispaketti on tehty juuri koronan aiheuttaman talousshokin vuoksi.

– Ei tällaista pakettia olisi tehty ilman koronaa ja sen aiheuttamaa koronaiskua. Se on mielestäni väärä väite, Miettinen sanoo.

Sen sijaan on totta, että rahan jakokriteereissä painottuu varsinkin alkuvaiheessa ennen kaikkea maan bruttokansantuote ja työttömyysaste.

– Yleisellä tasolla pointtina on se, että alueita, joissa on enemmän työttömyyttä ja köyhyyttä, yritetään tukea ja elvyttää enemmän, koska kyse on myös sisämarkkinoiden yhtenäisyydestä, Miettinen sanoo.

Asiaan kiinnitti lausunnossaan huomiota myös eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka saaman selvityksen mukaan vain 30 prosenttia varoista jaetaan koronakriisin vaikutusten perusteella ja 70 prosenttia muiden kuin koronakriisistä aiheutuneiden kustannusten perusteella.

PeVin mielestä avustuksilla tavoitellaan siten olennaisesti muitakin kuin poikkeukselliseen covid-19-kriisiin liittyviä tavoitteita.

Miettinen kuitenkin muistuttaa, että haasteena on aidosti se, että vielä ei tiedetä, miten korona on kohdellut eri maita. Jakokriteerit viimeisen 30 prosentin osalta tarkentuvatkin vasta vuoden 2022 kesäkuussa, kun Eurostat julkaisee tilastonsa.

Halla-ahon mukaan Marinin olisi pitänyt olla sitomatta Suomea EU:n elpymispakettiin.

– Se oli selkeästi perustuslakivaliokunnan viime keväänä esittämän kannan vastainen, Halla-aho väitti.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on Halla-ahon kanssa eri mieltä.

– Tuskinpa sitä perustuslain vastaiseksi voi sanoa sillä perustuslakivaliokuntahan itse totesi että tämä voidaan hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä, kuten nyt tapahtuikin. Tämähän on tapahtunut ihan perustuslain mukaisesti, Ojanen toteaa.

Ojanen viittaa siihen, miten valiokunta päätti pari viikkoa sitten, että elpymispaketin tulisi saada kaksi kolmesta eduskunnan äänestä mennäkseen läpi, sillä kyse on sen mukaan niin suuren toimivallan siirtämisestä unionille. Valtaosan asiantuntijoista mielestä näin suurta määräenemmistöä ei tarvitsisi vaatia.

Myös Miettinen toteaa, että PeVin lausunto ei tarkoittanut, että paketti olisi ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

– Perustuslakivaliokunta ei sinänsä väitä, että elpymisrahasto rikkoisi Suomen valtiosääntöä tai EU:n perussopimuksia, vaan että siihen tarvitaan eduskunnassa vain vähän suurempi konsensus kuin hallitus oli alun perin kaavaillut.

PeV kyllä totesi viime kesäkuussa, että hallituksen antamat perusteet sille, että elpymispaketti olisi EU-oikeuden mukainen, olivat riittämättömiä.

PeVin lausunto koski kuitenkin valtioneuvoston E-kirjelmää, jossa oli kyse vasta EU-komission asetusehdotuksesta. Tämän jälkeen kokonaisuus muuttui vielä kesän neuvotteluissa monelta osin.

Suomi pyysi myös yhdessä monen maan kanssa Eurooppa-neuvoston oikeuspalveluja tuottamaan tarkemmat perustelut sille, miksi elpymispaketti olisi EU-oikeuden mukainen.

Suurimmalle osalle EU-oikeuden ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita oikeuspalvelujen ratkaisu oli riittävä. Myös PeV totesi heinäkuussa, että lausunto vähensi jonkin verran huolia ehdotusten yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa.

Juttua muokattu 19.5.2021 kello 21.41: Jutun kieliasua on stilisoitu ja ingressiä muokattu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?