Saramo ja Henriksson saivat puolustella kuntien koronatukia – Harkimo: ”Eihän siinä ole mitään järkeä” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Saramo ja Henriksson saivat puolustella kuntien korona­tukia – Harkimo: ”Eihän siinä ole mitään järkeä”

Liike Nytin puheenjohtajan Harry Harkimon mielestä kuntien koronatuen suurin ongelma oli se, että tukea ei kohdennettu mihinkään.

18.5. 17:29

Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah (kd) ja Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimon (liik) kritisoivat tänään tiistaina järjestetyssä Ilta-Sanomien Vaalimessut verkossa -lähetyksessä kovasanaisesti hallituksen koronan vuoksi myöntämien kuntien tukien määrää.

Hallitus myönsi kunnille koronan vuoksi tukirahoja valtionosuuksina noin kolme miljardia euroa. Tämä on kuitenkin enemmän kuin koronasta kunnille aiheutuneet kustannukset, ja monen kunnan talous jäi tukien ansiosta lopulta ylijäämäiseksi. Tänä vuonna valtaosa tuista myönnetään valtionavustuksina, jotka jaetaan toteutuneita kustannuksia vastaan ja joiden käyttöä valvotaan.

Harkimon mielestä tukien suurin ongelma oli se, että sitä ei kohdennettu mihinkään.

– Eihän siinä ole mitään järkeä. Rahaa heitettiin mihin sattuu. Ei tällä tavalla voi hoitaa taloutta, että miljardi sinne miljardi tänne, Harkimo sanoi.

Essayah uskoo, että osa rahasta onkin kohdentunut väärin. Hän antaa esimerkkinä Helsingin, joka olisi pärjännyt kohtuullisen hyvin ilman tukiakin. Myös Harkimo muistuttaa, että Helsinki teki 600 miljoonaa euroa voittoa, ja sai 204 miljoonaa avustusta.

– On ollut oikein kompensoida sosiaali- ja terveydenhuollon kasvaneita kustannuksia ja auttaa yrityksiä tämän kuoleman laakson yli, kun annettiin kuntien kautta yksityisille yrityksille tulevia tukia. Mutta hallitus on lähtenyt lisäämään myös julkisia menoja tekemällä sellaisia julkisia menoja, jotka eivät liity koronan hoitamiseen, Essayah sanoi ja antoi esimerkkinä oppivelvollisuuden pidentäminen.

Opetusministeri Jussi Saramo (vas) puolusti kuntien koronatukia sillä, että valtio saa lainaa negatiivisella korolla, mutta esimerkiksi Vantaa maksaa lainastaan korkoa.

– Syy, miksi haluttiin antaa enemmän kuin oli tarve oli se, että kriisin aikana haluttiin, että kunnat eivät lähde toteuttamaan sitä, mitä Suomessa on aina tehty, kun menee huonosti. Eli leikataan ja aiheutetaan huono kierre, että sen jälkeen menee vielä huonommin.

– Ei hallitustyö mene niin, että me istuisimme alas ja katsoisimme, että kuinka paljon Vantaa ja Pietarsaari tarvitsevat ja miten se kohdennetaan. Emme me voi hallituksessa puhua 300 kunnan asioista, Saramo sanoi.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson totesi, että hallituksen pelkona oli kriisin alussa se, että kunnat lähtisivät esimerkiksi lomauttamaan opettajia. Saramon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahat oli kohdennettu ja kunnilta, jotka lomauttivat opettajiaan, peritään nyt rahaa takaisin.

– Jokainen kuntapäättäjä tietää, että ei kunnissa liikaa rahaa ole. Viisas kunta tekee niin, että jos esimerkiksi Helsinki on saanut liikaa rahaa, niin Jan Vapaavuori ja kaupungin hallitus ovat laittaneet rahat kirstuun ja käyttävät ne viisaasti, Henriksson sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?