Keskustan Honkonen: Etätyöstä tulee valtiolla pysyvä käytäntö – näin kaksois­kuntalaisuutta aiotaan viedä eteenpäin - Politiikka - Ilta-Sanomat

Keskustan Honkonen: Etätyöstä tulee valtiolla pysyvä käytäntö – näin kaksois­kuntalaisuutta aiotaan viedä eteenpäin

Hallitus päätti puoliväliriihessä arvioida, miten kaksoiskuntalaisuuteen liitettyjä tavoitteita voidaan edistää.

7.5. 16:43

Hallitus linjasi puoliväliriihessä edistävänsä etätyön ja -opiskelun vakiintumista sekä arvioivansa, miten kaksoiskuntalaisuuteen liitettyjä tavoitteita voidaan vielä eteenpäin. Mutta mitä se sitten käytännössä tarkoittaa?

Ainakin hallitus aikoo ensi vuoden alussa tehdä periaatepäätöksen poikkeustilanteen tuomien uusien toimintatapojen hyödyntämiseksi.

– Päätös on siinä mielessä merkittävä, että se tarkoittaa sitä, että etätyöstä tulee (valtion työntekijöille) pysyvä käytäntö, keskustan varapuheenjohtajan Petri Honkonen sanoo.

Honkosen mukaan linjauksesta kertoo myös se, että hallitus päätti jo leikata matkakuluista 20 miljoonaa vuodessa vuodesta 2023 alkaen. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) selvitti Suomenmaassa leikkauksen merkitsevän sitä, että erilaisia työryhmäkokouksia ja seminaareja sekä kotimaassa että ulkomailla pakotetaan Teamsiin.

Honkosen mukaan periaatepäätös merkitsee myös sitä, että valtion työpaikat tulevat lähtökohtaisesti etänä hoidettaviksi, jos työntekijä näin toivoo. Käytännössä etätyö koskee pandemian jälkeenkin vain niitä tehtäviä, joita nytkin on tehty etänä, hän myöntää.

Valtion noin 75 000 työntekijästä noin puolet on ollut etätyössä tämän vuoden alussa. Esimerkiksi poliisit ja rajavartijat eivät tule siirtymään etätyöhön jatkossakaan.

Valtiovarainministeriö kysyi tämän vuoden alussa valtion virastoilta ja laitoksilta näkemyksiä etätyön yleistymisestä. Kyselyn perusteella etätyö lisääntyy kyllä pandemiaa edeltävästä ajasta mutta vähenee kuitenkin jonkin verran tämänhetkisestä tilanteesta.

Virastot arvioivat, että etätyötä voidaan soveltaa vajaaseen 60 prosenttiin tehtävistä. Ne povaavat, että viiden vuoden kuluttua etätyötä tehdään keskimäärin kaksi kolme päivää viikossa. Ennen koronaa etätyötä tehtiin tyypillisesti yksi päivä viikossa.

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen.

Eniten paikkasidonnaista työtä tehtäneen jatkossakin turvallisuusalan tehtävissä. Valtiolla on myös tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi asiakaskäyntejä, tarkastuksia ja papereiden tai muun fyysisen aineiston käsittelyä. Niiden lisäksi etätyötä rajoittavat myös tietoturva ja tietosuoja.

Valtiovarainministeriö on laskenut, että valtion toimitilat voisivat vähentyä jopa puoleen, jos etätyötä tehtäisiin keskimäärin kolme päivää viikossa.

Se avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia tilojen käytölle, Honkonen pohtii.

– Valtion virastot ovat aina kaikkein kalliimmilla paikoilla kaupunkien keskustoissa, se kannattaa muistaa.

Honkosen mukaan riihessä päätettiin myös ”ohjata Suomi kaksoiskuntalaisuuden tielle” ja ottaa valmisteluun ”kaksoiskuntalaisuuden light-versio” eli niin sanottu e-kuntalaisuus.

Ylen tiistaina julkaiseman kyselyn mukaan ajatus kaksoiskuntalaisuudesta nauttii tukea kansanedustajien keskuudessa. Enemmistö kyselyyn vastanneista kansanedustajista kannatti kaksoiskuntalaisuuden mahdollistamista niin, että ihmiset voisivat paitsi asua useammalla kuin yhdellä kunnassa, myös maksaa veroa useampaan kuin yhteen kuntaan.

Tarkemmin ottaen riihessä linjattiin, että hallitus suhtautuu myönteisesti ”e-kuntalaisuuden kaltaisten kuntien avointen sähköisten palvelualustojen kehittämiseen”. Hallitus myös päätti arvioida, miten ”kaksoiskuntalaisuuteen liitettyjä tavoitteita voidaan edistää nykyisen perustuslain puitteissa vahvistamalla osallisuutta sekä tietopohjaa ihmisten monipaikkaisesta asumisesta ja palvelutarpeista eri kunnissa”.

Kaksoiskuntalaisuutta palveluineen ja etätyömahdollisuuksineen edistetään siis nykyisen perustuslain puitteissa. Se tarkoittaa sitä, että kuntien verotusoikeuteen tuskin tulee muutosta.

Kaksoiskuntalaisuuteen liittyvän verotuksen koukeroita selvitettiin viime vaalikaudella. Työryhmä päätyi siihen, ettei verotusoikeutta tai kunnallisen päätöksenteon muita kulmakiviä eli äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta voi muuttaa perustuslaillisten ongelmien vuoksi.

Palvelujen rahoitukseen on joka tapauksessa tiedossa muutoksia soten myötä.

Mitä kaksoiskuntalaisuuden kevytversio e-kuntalaisuus sitten tarkoittaa? Kukaan ei oikeastaan vielä tiedä.

Ensimmäinen askel on todennäköisesti rekisterin laatiminen siitä, ketkä oleskelevat kunnissa pidempiä aikoja ja milloin. Sen pohjalta kunnat voisivat pohtia, millaisia palveluja haluaavat mökkiläisille ja muille ”e-kuntalaisille” tarjota ja minkä verran heitä haluttaisiin kuulla päätöksenteossa. Tällä hetkellä kunnilla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon esimerkiksi kesämökkiläisiä niissä viettää aikaa.

Paljon on kiinni siitä, mitä kunnat itse haluavat. Niillä on vahva itsehallinto.

Kuntaliitossa suhtaudutaan selvityksiin avoimin mielin mutta vailla sen suurempia intohimoja.

– Monipaikkainen elämäntapa yleistyy, ja totta kai sen vaikutuksia osallistumiseen ja palvelujen käyttöön on hyvä arvioida, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?