IS selvitti riihikriisin taustoja – Marinin ja Saarikon välillä käytiin tiukka sananvaihto tiistai-iltana, hallituksessa varauduttiin keskustan lähtöön

Hallituksen piirissä nousi esille tiistaina vaihtoehto, jossa keskusta olisi sitoutunut tukemaan hallituksen koronatoimia oppositiosta käsin.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) hallitusviisikon kehysriihineuvotteluja koskevan tiedotustilaisuuden jälkeen pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa keskiviikkona.

29.4.2021 17:43

Hallituksen riihikriisi kärjistyi IS:n tietojen mukaan tiistai-iltana pääministeri Sanna Marinin (sd) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) tiukkaan sananvaihtoon ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Marin oli tuonut tiistai-iltana neuvottelupöytään koonnin julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista, joka oli ollut esillä jo edellisellä viikolla.

Saarikko ei tähän tyytynyt, vaan vaati paketin päälle työttömyysturvan porrastamista, mikä nähtiin ”viimeisenä iltalypsynä”.

IS:n tietojen mukaan Marin teki selväksi, että Saarikko on venyttämässä vaatimuksillaan tilanteen äärimmilleen, minkä saattoi ymmärtää niin, että riihisopu oli kaatumassa lopullisesti.

Kyse oli kiistasta, jossa Sdp:llä ja keskustalla oli täysin erilaiset lähtökohdat.

Keskustassa on korostettu, että entistä useampi työikäinen on saatava töihin, minkä on nähty edellyttävän myös ”ikäviä päätöksiä”, kuten työttömyysturvan porrastamista siten, että työttömyysturva olisi alkuvaiheessa korkeammalla tasolla ja laskisi loppuvaiheessa.

Sdp:ssä taas asia nähtiin niin, että Saarikko esitti työttömyysturvaan 200 miljoonan euron leikkausta, mikä oli demareille mahdotonta hyväksyä. Työttömyysturvan porrastamisen voi nähdä osuvan niihin, joiden työllistyminen on muutenkin vaikeampaa.

Marin ilmoitti Twitterissä tiistaina kello 21.45, että ”neuvottelut tältä päivältä ovat päättyneet”. Marin kertoi IS:n tietojen mukaan lähtevänsä kotiin nukkumaan ja miettivänsä, mitä hän tekee aamulla.

Hallituksen kuilun partaalle vienyt kriisi alkoi viimein laueta keskiviikkoaamuna, kun Saarikko ilmoitti kirjallisesti Marinille, että Marinin viimeinen kompromissiesitys sopii keskustalle.

Hallituksen sisällä on arvuuteltu, mitä keskiviikon vastaisena yönä tapahtui – miksi keskusta päätyi sovun kannalle, vaikka se ei saanut enää loppumetreillä vaatimuksiaan läpi.

Yksi kiinnostava kysymys liittyy tasavallan presidentin Sauli Niinistön rooliin. Saarikko viittasi keskustan eduskuntaryhmälle keskiviikkoaamuna puhuessaan Niinistön esiin tuomaan huoleen.

Saarikko ei viitannut Niinistöön nimeltä, mutta viittaus ”korkeampaan tahoon” ymmärrettiin niin, että kyse oli presidentistä, joka on kertonut olleensa huolissaan parlamentaarisesta umpikujasta.

– Kyllä siinä haluttiin antaa ymmärrys tilanteen vakavuudesta, mitä se tarkoittaa, jos maassa ei ole toimintakykyistä hallitusta, IS:lle kuvailtiin aiemmin Saarikon puheenvuoroa.

Niinistö kertoi IS:lle keskiviikkona tarkoittaneensa parlamentaarisella umpikujalla ”spekulointeja mahdollisuudesta eduskunnan hajottamiseen ja uusiin vaaleihin”.

Yksi hallituslähde kertoo uskoneensa tiistai-iltana siihen, että keskusta on lähdössä hallituksesta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) kommentoi vielä tiistaina, että keskustan usko hallituksen toimintakykyyn horjuu. Seuraavana päivänä sovun synnyttyä Saarikko kirjoitti Facebookissa, että ”yhteiskunnallinen vakauskin on itseisarvo”.

IS:n tietojen mukaan hallituksen piirissä nousi esille tiistaiaamupäivällä vaihtoehto, jossa hallitus jatkaisi vähemmistöhallituksena ja keskusta sitoutuisi tukemaan hallituksen koronatoimia oppositiosta käsin.

Ajatuksena oli, että keskusta tukisi koronatoimia, kunnes koronatilanne helpottaisi ja suomalaiset saataisiin rokotettua.

Marin sanoi tiistaina, ettei hän lähtisi johtamaan vähemmistöhallitusta, jos hallituspohja hajoaisi.

Vähemmistöhallituspohdinnat olivat siis teoreettisia, mutta kertovat hallituksen sisällä tiistaina vallinneista tunnelmista.

Keskusta kaappasi kehysriihen julkisuuden ja pyrki nostamaan profiiliaan ”vihervasemmiston” vastavoimana hallituksessa, mutta voi kysyä, mitä keskusta lopulta saavutti.

– He saivat turvetta, yksi näkemys kuuluu.

Turveyrittäjille on tulossa 70 miljoonan tukipaketti. Lisäksi turpeen verotukea ollaan laajentamassa.

Turvepaketti nähdään asiana, jolla keskusta saa ”lisäaikaa ja tiettyä työrauhaa omille ydinalueilleen ja kunnille, joita asia erityisesti koskee”. Turveyrittäjien tukipaketti nähdään myös euromääräisesti merkittävänä.

Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo vihjasi torstaina, että hallituksen turvepäätöksen myötä lisää päästövähennyksiä voidaan tarvita liikenteestä tai maataloudesta.

Hallituksessa on arvioitu, että kompensointitarve olisi turveratkaisun myötä 0,1–0,57 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Keskusta vaati myös kehykseen palaamista 2023, mutta tästä jäätiin kauas – keskustan hyväksymässä kompromississa kehystaso ylittyy ensi vuonna peräti 900 miljoonalla ja vielä 2023 kehykset ”menevät pitkäksi” 500 miljoonalla eurolla.

Hallituslähteen mukaan osa kehysylityksistä johtuu teknisistä syistä, kuten kuntien ja valtion kustannusjaon tarkistuksista ja EU-jäsenmaksujen noususta, joiden suuruus oli arvioitu pieleen jo 2019.

Ilman kehyksen nostamista hallitus olisi joutunut etsimään leikkauskohteita kehyksen sisältä. Nyt hallitus on joka tapauksessa tekemässä päätökset IS:n tietojen mukaan 370 miljoonan leikkauksista ja 100–150 miljoonan veronkorotuksista.

Yhden hallituslähteen mukaan sen voi laittaa keskustan saavutukseksi, että kehykset kasvoivat niin vähän kuin mahdollista.

Toisen arvion mukaan roima kehysylitys murentaa keskustan rakentaman tarinan taloudenhoitajapuolueesta. Keskustassa on vaadittu stoppia ”velkarallille” ja painotettu, ettei se voi lähteä ”sosialistiseen vasemmistolaiseen talousajatteluun”.

Työllisyystoimissa keskusta hyväksyi saman paketin, jonka se jo kertaalleen hylkäsi osana Marinin viime keskiviikkona esittelemää kompromissia. Keskustan vaatimus paikallisen sopimisen edistämisestä ei ole toteutumassa.

Saarikko sanoi torstaina Säätytalolla, ettei riihisopu ole täydellinen, mutta sen kanssa voi elää.

– Nyt on tämänkaltainen hallitus maassa, ja keskusta on osa sitä, ja kannan tästä ratkaisusta vastuun, Saarikko sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?