Presidentti Niinistö täsmentää IS:lle rooliaan hallituskriisin yhteydessä: ”Olisi outoa ellei presidentti kantaisi huolta eduskunnan hajottamisesta”

Presidentti Sauli Niinistö täsmentää IS:lle rooliaan lauenneen hallituskriisin yhteydessä. Presidentin valtaoikeuksien kannalta hän muistuttaa, että presidentillä olisi rooli mahdollisessa eduskunnan hajottamisessa ja uusien vaalien määräämisessä.

–Olin monien muiden tavoin keskiviikkona yllättynyt, että sovinto oli syntynyt, presidentti Sauli Niinistö sanoo Ilta-Sanomille.

28.4.2021 22:25

IS:n tietojen mukaan keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko viittasi presidentti Sauli Niinistön esiin tuomaan huoleen parlamentaarisesta umpikujasta puhuessaan kehysriihen vaikeuksista keskustan eduskuntaryhmälle keskiviikkona aamupäivällä.

Saarikko viittasi puheessaan ”korkeampaan tahoon”, ja ryhmän jäsenet ymmärsivät Saarikon tarkoittaneen juuri presidentti Niinistöä.

Keskustan nopeaa kannan- ja linjanmuutosta ihmeteltiin.

Moni epäilee, että keskustaryhmän linjan pehmenemisen takana oli osittain juuri Saarikon viittaus ”korkeampaan tahoon”.

Niinistö täsmentää Ilta-Sanomille, mistä on ja oli hänen osaltaan kysymys.

Epäilyt presidentin valtaoikeuksien ylittämisestä Niinistö torjuu jyrkästi.

Hän oli yllättynyt keskiviikon sovinnosta, eikä ota kantaa kehysriihen sisältöön mitenkään.

Hallitus oli ajautumassa vielä tiistain tietojen perusteella kriisiin ja oli eri tietojen perusteella hajoamisen partaalla.

Myös eduskunnan hajottamisella ja ennenaikaisilla vaaleilla ehdittiin jo spekuloida.

Keskustan eduskuntaryhmässä tuli tietoon, että kannatte huolta tilanteesta. Mitä viestitte asiasta, ja kenelle?

– Minä en ole viestittänyt mitään. Olen kantanut huolta parlamentaarisesta umpikujasta, jolla tarkoitan spekulointeja mahdollisuudesta eduskunnan hajottamiseen ja uusiin vaaleihin. Se olisi käänne suomalaisessa demokratiassa.

– Hallituksen umpikuja on kokonaan toinen asia.

Ennenaikaiset vaalit ja eduskunnan hajottaminen olisikin ollut todellinen historiallinen pommi. Viimeksi sellainen tapahtuma nähtiin 46 vuotta sitten, kun presidentti Urho Kekkonen junaili Kalevi Sorsan (sd) ykköshallituksen nurin.

Sorsan hallituksen tilalle muodostettiin Keijo Liinamaan virkamieshallitus. Eduskunta hajotettiin ja syksyllä 1975 järjestettiin ennenaikaiset eduskuntavaalit.

Nykyisen perustuslain mukaan presidentti voi hajottaa eduskunnan vain pääministerin perustellusta aloitteesta eduskuntaryhmiä kuultuaan, ja eduskunnan on oltava koolla.

Niinistö siis korostaa kantaneensa huolta vain parlamentaarisesta umpikujasta, eikä ole puuttunut hallituksen sisäiseen tilanteeseen. Käymiään taustakeskusteluja presidentti ei lähde yksilöimään.

Keneen olette ollut yhteydessä asian tiimoilta?

– Olen tästä huolesta keskustellut monien kanssa.

Ette täsmennä kenen kanssa olette keskustellut?

– En, monenkin tahon kanssa on keskusteltu tästä huolesta.

Onko teillä ollut minkäänlaista intressiä itse hallituksen jatkon suhteen?

– Parlamentaarinen umpikuja on ollut huolenaiheena. Olin monien muiden tavoin keskiviikkona yllättynyt, että sovinto oli syntynyt.

Onko teillä jotakin kantaa itse kehysriihen päätöksiin ja sisältöön?

– Budjettiriihen asiasisältö on puhtaasti sisäpoliittinen kysymys eikä alkuunkaan minulle kuulu. Enkä halua siitä tai mahdollisesta sovinnosta lausua mielipidettäni.

Miten tämä asia suhtautuu presidentin valtaoikeuksiin?

– Parlamentaarinen umpisolmu, sellaisena kuin sen kuvasin, kuuluu presidentille. Minusta olisi outoa, ellei presidentti kantaisi siitä huolta.

– Jos sellaiseen (eduskunnan hajottamiseen ja uusiin vaaleihin) päädyttäisiin, presidentillä on myös toimivaltaa ja velvollisuuksia prosessin suhteen, Niinistö sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?