Kommentti: Nähdäänkö uusinta 46 vuoden takaa? Viimeksi ennenaikaiset vaalit järjesti Urho Kekkonen 1975 - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Nähdäänkö uusinta 46 vuoden takaa? Viimeksi ennenaikaiset vaalit järjesti Urho Kekkonen 1975

Hallituksen kriisin partaalle ajanut kehysriihi jatkuu tiistaina jo seitsemättä päivää. Ilmassa leijuu hallituksen kaatuminen ja jopa ennenaikaiset eduskuntavaalit. Edellisistä hajotusvaaleista onkin jo 46 vuotta, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Suomessa hajotusvaalit on viimeksi käyty 1975, kun presidentti Urho Kekkonen syrjäytti Kalevi Sorsan (sd) ykköshallituksen Keijo Liinamaan virkamieshallituksen alta, hajotti eduskunnan ja määräsi ennenaikaiset vaalit.

27.4. 7:00

Hallituspuolueiden puheenjohtajaviisikko lähti maanantai-iltana Säätytalolta kello 20 käytännössä tyhjin käsin.

Edistystä ei tapahtunut – päinvastoin. Tunnelmat ovat kuumentuneet päivä päivältä. Hallitus on kriisissä.

Viisikko jatkaa Säätytalolla tiistaina kello 12 alkaen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) toi riiheen yllättäen 300 miljoonan veronkorotukset ja esitti korotuksia työnantajien sivukuluihin, mistä keskusta pillastui totaalisesti.

– Marinilla on aivan paska pelisilmä, keskustasta kommentoitiin pääministerin veroesityksiä.

Riitely tulevien vuosien budjettikehysten hylkäämisestä jatkuu myös yhä.

Samoin riidellään kestävän talouden suuresta kuvasta ja ”päätösperäisistä”, jopa sadantuhannen työllisen saamisesta vuoteen 2030 mennessä, nimenomaan sen hinnasta julkiselle taloudelle. Hanketta pilkataan avoimesti tempputyöllistämiseksi.

Pääministeri Marin totesi Säätytalolta poistuessaan maanantai-iltana, että ratkaisu joko syntyy – tai sitten ei synny.

Jos ei synny, se tarkoittaisi hallituksen kaatumista.

Tilanne hallituksen sisällä on niin umpisurkea, moni pitää hallituksen kaatumista kehysriiheen jopa todennäköisempänä kuin sen selviämistä.

Asetelmat ovat tiukkoja ja lukittuja, joten perääntyminen on vaikeaa. Varsinkaan keskusta ei voi poistua riihestä ilman omia saavutuksia menettämättä kasvojaan ja tekemättä itsestään poliittisesti naurunalaista.

Nyt on kyse myös poliittisesta pallottelusta hallituksen kaatumisella eli siitä, kuka kantaa asiasta viimekätisen vastuun.

Sdp:ssä toivotaan, että jos hallitus on kaatuakseen, kepu lähtee kälppimään, ja ottaa siitä vastuun.

Kepussa ajatellaan, että vastuu hallituksen kaatumisesta kuuluu sitä johtavalle pääministerille, ja hän saa tehdä tarvittavat johtopäätökset.

Jos hallitus kaatuisi, se tietäisi todennäköisesti myös ennenaikaisia eduskuntavaaleja. Jos keskusta lähtee Marinin hallituksesta, kokoomuksesta tai perussuomalaisista on turha odottaa pelastajaa.

Hallitustilanne ajautuisi nopeasti umpikujaan. Vähemmistöhallitus tuskin kauan kestäisi.

Edessä olisi kuitenkin useita uuteen hallituspohjaan tähtääviä hallitustunnusteluja ennen kuin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin päädyttäisiin.

Myös porvarihallituksen mahdollisuudet tunnusteltaisiin luultavasti joko Jussi Halla-ahon (ps) tai Petteri Orpon (kok) toimesta ennen kuin eduskunta hajotettaisiin.

Luultavasti niin pitkälle ei päädytä.

Mutta voidaan hyvin päätyäkin.

Ja se olisi historiallinen pommi se!

Viimeksi hajotusvaalit nähtiin vuoden 1975 syyskuussa. Silloinkin poliittisen tilanteen sai juntturaan keskustapuolue, tuolloin Kalevi Sorsan (sd) ykköshallituksen kehitysaluepolitiikasta.

Kepu teki tosin työtä käskystä, sillä taustalla naruja veteli tuolloinen yksinvaltias, presidentti Urho Kekkonen. Urkki oli tyytymätön Sorsan hallituksen ministereihin ja halusi porukan vaihtoon.

Ja Urkin sana oli laki.

Nykyisen perustuslain mukaan presidentti voi hajottaa eduskunnan vain pääministerin perustellusta aloitteesta eduskuntaryhmiä kuultuaan, ja eduskunnan on oltava koolla.

Presidentti Sauli Niinistö saattaa olla Kekkosen jälkeen ensimmäinen presidentti, joka hajottaisi eduskunnan ja määräisi uudet vaalit.

Kaikkiaankin kyseessä on harvinainen juttu: presidentti on määrännyt ennenaikaiset vaalit vain seitsemän kertaa: 1924 (K. J. Ståhlberg); 1929 ja 1930 (L. K. Relander); 1953 (J. K. Paasikivi); 1961, 1971 ja 1975 (U. Kekkonen).

Kun Kekkonen hajotti eduskunnan 1975, Suomi valmistautui samaan aikaan historialliseen Etykin huippukokoukseen Helsingissä.

Tuolta ajalta jäi elämään Kekkosen legendaarinen lausunto, kun Kekkonen vastasi, miten Suomessa voidaan hajottaa eduskunta ja nimittää Keijo Liinamaan virkamieshallitus samaan aikaan, kun koko maailman johtajat olivat kokoontumassa Helsinkiin.

– Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan, Kekkonen kuittasi.

Onko historia toistamassa itseään?

Helsinkiin kaavaillaan mahdollisesti Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huipputapaamista samaan aikaan kuin presidentti Niinistö joutuisi hajottamaan eduskunnan – siis jos joutuisi.

Pääseekö Niinistö toistamaan Kekkosen viisauden:

– Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?