Miten tähän on tultu? Politiikan asian­tuntijat kertovat, miksi hallitus on niin tiukassa solmussa

”Keskusta ei tiedä, ontuuko se oikeaa vai vasenta jalkaa.”

26.4.2021 5:58

Hallitus on neuvotellut pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla talouden suuntaviivoista viisi päivää.

Yleensä puoliväliriihet kestävät päivän tai pari.

Sunnuntaina hallituksen viisikko neuvotteli kymmenen tuntia. Tulosta ei syntynyt. Neuvottelut junnaavat paikoillaan.

Hallituskriisin taustalla on tutkijoiden mielestä keskustan kipuilu.

Mikko Majander.

– Keskusta ei tiedä, ollako vai eikö olla, Ajatushautomo Magman tutkija, valtiotieteiden tohtori Mikko Majander kuvaa tilannetta.

Majander muistuttaa, että keskustalla on ollut hallituskauden aikana kolme puheenjohtajaa, kolme valtiovarainministeriä. Kerran se pakotti pääministerin vaihtumaan.

– Edelleenkin pakka on aivan sekaisin.

Keskusta on Majanderin mukaan käynyt kaksi vuotta Jaakobin painia eikä ole löytänyt ratkaisua.

Kyse on Majanderin mielestä puolueen identiteetin ja kohtalon tuskailusta enemmän kuin yksittäisiä asioita.

– Kun Matti Vanhasta kuunteli lauantaina Ykkösaamussa, syntyi sellainen kuva, että ratkaisu syntyisi, jos olisi halua.

Epäselvää Majanderin mielestä on, mitä keskusta oikeasti haluaa.

Asia ei tunnu olevan puolueelle itselleenkään kristallinkirkas.

– On vaikea tehdä kompromissia, jos viiden puolueen hallituksessa vain haetaan voittoja. Sillä tavalla ei voi tehdä pitkän päälle hallitusyhteistyötä.

Pääministeri Sanna Marin (Sdp) antoi lyhyet kommentit poistuessaan Säätytalolta Helsingissä sunnuntai-iltana 25. huhtikuuta 2021.

Majander muistuttaa, että keskusta on hallituksen kakkospuolue ja valtiovarainministeripuolue. Se sai hallitusohjelmaan melkein kaikki toiveensa.

– Keskusta ei oikein tiedä, ontuuko se oikeaa vai vasenta jalkaa.

Viime hallituskaudella keskusta oli oikeistohallituksen pääministeripuolueena. Tuloksena oli surkea vaalitulos.

– Nyt kipuillaan yhtä lailla sitä, että ollaan vasemmistoyhteistyössä.

Keskustan tilannetta vaikeuttaa Majanderin mielestä uusi paine.

Perussuomalaiset uhkaavat sen asemia keskustan vanhoissa tukikohdissa, maakunnissa.

Onko kipuilun taustalla se, ettei punamulta ole enää samanlaista kuin vanhoina hyvinä aikoina?

– Punamulta edellyttää sitä, että on kaksi vahvaa puoluetta. Keskusta on kaikkea muuta kuin näyttänyt vahvalta parin viime vuoden aikana.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) oli vähäsanainen poistuessaan Säätytalolta Helsingissä sunnuntai-illalla 25. huhtikuuta 2021.

Keskustan alhainen kannatus ja kipuilu kannatuksesta vaikuttavat syntyneen hallituskriisin taustalla, arvioi valtiotieteen professori Tapio Raunio.

– Vaikka puolue on vaihtanut puheenjohtajaa ja vaihdattanut hallituksessa pääministeriä, puolueen kannatus ei ole lähtenyt nousuun.

Tapio Raunio.

Puolue on Raunion mielestä aidosti hädässä.

– Keskustassa on ilmeisesti tehty sellainen tulkinta, että kannatus lähtee nousemaan silloin, kun puolue voi näyttää kannattajilleen, että sillä on valtaa ja se voi hallituksessa näyttää kaapin paikan muille.

Keskustan topakka esiintyminen ei tunnu tuottavan tulosta.

Puolueen kannatus ei ole noussut, vaan jumiutunut alhaisiin lukemiin.

– Tuntuu siltä, että vaikka mitä tehdään, kannatus ei nouse.

Raunio arvelee, että jos keskustan kannatus olisi kymmenen prosenttia korkeammalla tasolla, nyt nähtyä näytelmää ei oltaisi todistamassa.

Keskusta on tuonut esille, miten se on huolissaan valtion velkaantumisesta ja kehysraamin romuttamisesta.

Professori Raunio ei epäile sitä, etteikö hallituspuolueiden välillä ole erilaisia näkemyksiä.

– Ei ole ainoastaan keskusta vastaan muut. Sdp:n sisälläkin varmasti on erilaisia näkemyksiä.

Mielipiteitä jakaa velkaantuminen ja kuinka nopeasti voidaan palata tiukempaan talouspolitiikkaan.

– Se on totta kai tärkeä kysymys. Näen kuitenkin, että tässä on enemmän kyse keskustan hankalasta tilanteesta kuin talouden linjan vedosta.

Tilanne on Raunion mielestä sikäli mielenkiintoinen, että keskusta sai omia ehtojaan hyvin läpi Antti Rinteen hallituksen ohjelmaan, josta tuli Sanna Marinin hallituksen ohjelma.

Jos katsoo Suomessa parin viime vuoden aikana toteutettua politiikkaa, yleinen tulkinta tuntuu Raunion mielestä olevan, että keskusta on saanut hyvin tavoitteitaan läpi hallituksessa.

– Kun keskusta on valinnut tämän tien, että ollaan riitapukareita eikä sillanrakentajia, näyttää siltä, ettei se ole kannatuksen valossa ollut oikea strategia.

Pidemmän aikaa on Raunion mielestä nähty se, että kun Suomessa on laajempia hallituskoalitioita, puolueiden on koko ajan oltava valmiita kompromisseihin.

– Se näkyy Suomessa esimerkiksi siinä, että meillä puolueet hirveän harvoin tekevät vaalikampanjoissa tarkkoja lupauksia.

Puolueet tietävät, että lupauksia on hankala pitää, koska on koalitiohallituksia.

Uusi piirre on Raunion mielestä tullut politiikkaan Marinin hallituksen aikana.

– Avainhenkilöt ottavat kantaa sosiaalisen median kautta asioihin ja nälvivät toisille.

Kannan ottaminen julkisuuden kautta on tullut tavaksi tehdä politiikkaa.

– Hintana on, että se todennäköisesti nakertaa luottamusta ja vaikeuttaa kompromissien saavuttamista.

Ongelmana on Raunion lisäksi vielä se, että jos puolueen puheenjohtaja etukäteen ilmaisee vaikka Twitterissä selkeän kannan, että tämä on meille kynnyskysymys, on hankalaa tehdä neuvotteluissa kompromisseja.

– Tietysti kun meillä on vähän nuorempia puolueiden puheenjohtaja, se näkyy siinä, miten poliitikot käyttävät Twitteriä ja muita.

– Joskus toivoisi, että puolueiden puheenjohtajat hieman miettisivät ennen kuin he rupeavat käyttämään sosiaalista mediaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?