Kommentti: Kun kepu viimein heräsi, kehysriihi muuttui kriisiytyneiksi uusiksi hallitus­neuvotteluiksi – nyt kaikki on mahdollista

Hallituksen kehys- ja puoliväliriihi on käytännössä muuttunut hallituskriisiksi ja uusiksi hallitusneuvotteluiksi, joita nykykokoonpano jatkaa jakautuneena ja riitaisena. Syy on siinä, että hallituksen apupuolueeksi leimautunut keskusta heräsi viimein talouden ja työllisyyden ongelmiin ja julkisen talouden kestämättömään tilanteeseen, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) avasi keskustan puoluevaltuuston keskellä puoliväliriihestä alkanutta hallituskriisiä.

24.4.2021 12:29

Koko valtakunta sai lauantaina kello 10 alkaen joka tuutista keskustan viestiä siitä, mikä on hallituksen sisäinen tilanne ja miten hallituskriisiksi muuttunut puoliväli- ja kehysriihi jatkuu, ja pysyykö hallitus kasassa.

Keskustan puheenjohtaja, tiede ja- kulttuuriministeri Annika Saarikko avasi keskustan puoluevaltuuston kokouksen. Nettilähetystä seurattiin silmät tapilla.

Samaan aikaan valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) julisti talousnäkemyksiään Ylen Ykkösaamussa.

Poliittisen ilmatilan hallinta oli keskustalla hetken aikaa täydellinen.

Matti Vanhanen sanoi myös ääneen sen, mistä hallituskriisin johtaneessa tilanteessa on kyse:

Puoliväliriihi on muuttunut luonteeltaan uusiksi hallitusneuvotteluiksi.

Ja niitä käydään kriisitunnelmissa.

Kevät 2019 ja Antti Rinteen (sd) vetämät hallitusneuvottelut otetaan uusiksi.

Turhaan ei Saarikko mennyt Säätytalolle torstaina hallitusohjelma kainalossaan. Kyseessä oli symbolinen viesti muille hallituspuolueille ja muistutus siitä, että se, mitä sovittiin keväällä 2019, on yhä voimassa.

Keskustassa tulkitaan, että Sdp, mutta varsinkin vasemmistoliitto ja vihreät ovat tahallaan unohtaneet ja unohtamassa, mitä hallitusohjelmassa sovittiin.

Tilanne onkin kahden vuoden jälkeen kummallinen:

Hallitus sopi heti alkuun miljardiluokan menoista ja luotti siihen, että rahoitus hoidetaan myöhemmin talouskasvun kautta. Korona sotki tilanteen, ja kurssin oikaiseminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta.

Suurimmat riidat käydään taloudesta ja työllisyydestä, ja keskustalla ja vihreillä on vielä turvevääntökin avoimena haavana neuvotteluissa.

Annika Saarikon viesti oli tämä:

– Tärkeintä, mitä haluan sanoa tänään: Hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään.

Keskustan puoluevaltuuston ajoittuminen kriisiviikonloppuun oli sattumaa, sillä kyseessä on sääntömääräinen kevätkokous. Mitään mandaattia hallitukseen puoluevaltuustolta ei haeta.

Sitä paitsi kepun puoluevaltuusto on vain haamu entisiltä ajoilta.

Ennen vanhaan se saattoi panna ministerit kovaotteisesti ruotuun, nyt se on lähinnä puoluejohdon työrukkanen. Keväällä 2019 puoluevaltuuston jäsenet kannattavat lisäksi puoluejohdon esitystä hallitukseen lähtemiseksi – huolimatta vaalien rökäletappiosta.

Silti puoluevaltuusto sattui keskustalla oivalliseen aikaan. Kokous tarjoaa kepulle mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään, jotka ovat esimerkiksi median osalta jääneet loppuviikon aikana Säätytalon rappusilla muiden puolueiden, lähinnä Sdp:n varjoon.

Saarikko asetti paineita Sdp:n ja sen puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin niskoille.

– Sdp-yhteistyössä on rajujenkin riitojen jälkeen hyvä huomata, että heillä on tapana pitää sovitusta kiinni. Sitä arvostan. Näin Suomea on yhdessä rakennettu. Onnistummeko tässä nyt?

Hyvä kysymys.

Marinin Säätytalon rappusilla esittämä ”kompromissi” suututti keskustan pahan kerran, sillä hän toi kompromissina suoraan julkisuuteen asioita, joista hän ei ollut neuvotellut kenenkään kanssa.

Julkisuus onkin otettu yhdeksi aseeksi hallituksen sisäisissä kahinoissa. Sama metodi on ollut käytössä myös koronakriisin aikana. Julkisuuteen asiat on esitelty ennen kuin edes kaikki ministerit ovat kuulleet linjauksista, ja julkisuuden jälkeen päätökset on kerrottu ikään kuin valmiiksi annettuina.

Tämäkin on uutta poliittista kulttuuria.

Puoliväli- ja kehysriihi on ollut oudoin ja sekavin mies- ja naismuistiin. Pallo on hukassa, samoin johtaminen, ja riihen osalta on nähty sellaisia kummallisuuksia, joita ennen ei ole nähty.

Esimerkiksi sopii juuri valtiovarainministeriön ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen asema.

Kyse on siis budjettikehyksistä, mutta siitä huolimatta valtiovarainministeri Vanhanen heivattiin torstaina neuvotteluista ulos, ja hän pääsi niihin mukaan vasta perjantaina.

Valtiovarainministeri poistettiin kehysneuvotteluista viisikon alta! Se on ennen kuulumatonta!

Samaan aikaan valtiovarainministeriön työllisyysluvut ja -arviot on kyseenalaistettu kovemmin kuin koskaan ennen.

Neuvotteluihin on tuotu muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön työllisyysarvioita dynaamisine vaikutuksineen, sillä ne kuulostavat ”päätösperäisten työpaikkojen” maailmassa mukavammilta kuin valtiovarainministeriön karummat näkemykset, jotka on tehty virkavastuulla.

Pääministeri Marin ehti jo luvata peräti satatuhatta ”päätösperäistä” työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, mihin valtiovarainministeriön excel-taulukot tulkitsijoineen eivät usko.

Varsinkin työpaikkojen merkitys kansan- ja julkiselle taloudelle on kyseenalaistettu ”tempputyöllistämisenä”. Poliittisesti luotu työpaikka saattaa maksaa julkiselle taloudelle enemmän kuin se koskaan tuottaisi.

Vanhanen kierteli Ylen Ykkösaamussa sivuuttamistaan.

Hän perusteli outoa tilannetta sillä, että valtiovarainministeri ei ole nyt puolueensa puheenjohtaja, eikä näin ollen vastaa hallituksen sisäisistä neuvotteluista eikä hallituksen koossa pysymisestä.

– Minun ja Saarikon luottamus on täydellinen, Vanhanen kuitenkin lisäsi.

Hallituksessa on todella kovaa kiistelyä tulevista budjettikehyksistä, joihin Marin esitti kahdelle seuraavalle vuodelle kummallekin liki miljardin ylitystä.

Se ei käy keskustalle.

Tästä neuvotellaan nyt ja ensi viikolla. Vanhasen mukaan ensi vuonna kehykset ylitetään jonkin verran joka tapauksessa, mutta vuonna 2023 kepu vaatii kehyksiin palaamista.

Keskusta ja oppositio kysyvät nyt joka tapauksessa sen perään, onko hallitus romuttamassa pysyvästi koko kehysjärjestelmän.

Yksi jopa ironinen ongelma hallituksen kannalta on se, että, että globaalin elvytyksen takia maailmantalous lähtee rajuun kasvuun pariksi vuodeksi. Vanhasen mukaan IMF povaa jopa kuuden prosentin maailmanlaajuista talouskasvua, mikä näkyy myös Suomessa.

Tulossa on ehkä samanlainen suhdannehuippu kuin Korean sodan jälkeen 1950-luvulla.

Mutta rakenteellisia ongelmia tuleva suhdannehuippu ei poista.

Esimerkiksi kestävyysvaje ei ole poistunut minnekään.

Nyt kepu on joka tapauksessa lyönyt korttinsa pöytään.

Hallituksessa se ei voi jatkaa kasvojaan menettämättä, ellei puolueen vaatimuksille tule vastakaikua.

Nyt pallo on pääministeri Sanna Marinilla, jolle kuuluu hallituksen yhteistyön varjeleminen. Mahdolliset kompromissit on tultava Marinin taholta.

Eli nyt mitataan oikeasti pääministerin johtamistaidot. Pelkät koronapuheet eivät enää kanna.

Jos kepu lähtee, Marin on liemessä. Kokoomus ei tule keskustaa paikkaamaan eli edessä olisi hallituksen kaatumisen jälkeen todella vaikea tilanne. Sitä paitsi Marinin antipatia kokoomusta kohtaan suorastaan huokuu hänestä.

Perussuomalaiset eivät niin ikään Marinia pelastaisi, ja tuskin heiltä apua kaivattaisiinkaan.

Vähemmistöhallitus ei kauan keikkuisi vallassa. Kaatumisen jälkeinen toimitusministeristö ei puolestaan pystyisi tekemään mitään talouspäätöksiä, eli Suomi pysähtyisi pitkäksi aikaa.

Uusiin vaaleihin ei suoralta kädeltä mentäisi, vaan erilaisia hallituspohjia tunnusteltaisiin moneen kertaan. Myös porvaripohjaa tunnusteltaisiin.

Mutta todennäköistä on, että kriisiytymisen jälkeen hallitus kokoaa repaleiset rivinsä ja jatkaa nykykokoonpanolla huolimatta siitä, että hallituksen uskottavuus alkaa olla syöty.

Keskustassakaan monet eivät halua kaataa hallitusta kuntavaalien alla, koska se tulkittaisiin taktiseksi ääntenkalastustempuksi, mutta tuskin siitäkään huolimatta pelastaisi kepua kuntavaalien rökäletappiolta.

Mutta ensi syyskuun varsinaisessa budjettiriihessä tilanne on toinen.

Riidat eivät katoa mihinkään, joten silloin hallitus saattaa hyvinkin kellahtaa ja tilanne johtaa ennenaikaisiin vaaleihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?