Tälläinen oli Marinin hylätty kompromissiesitys – ”Se oli kuin sodanjulistus keskustalle” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Tälläinen oli Marinin hylätty kompromissiesitys – ”Se oli kuin sodanjulistus keskustalle”

Pääministeri Marinin esityksessä olisi nostettu ensi vuonna kehystasoa lähes miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriön ”laskukoneen” olisi täytynyt tunnistaa uusista työllisistä vain 5 000.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) kompromissiesitys kaatui jo keskiviikkoiltana. Torstaina neuvotteluiden odotetaan venyvän myöhään yöhön.­

22.4. 19:56

Pääministeri Sanna Marin (sd) esitteli hallitusviisikolle keskiviikkoiltana kompromissiesityksensä kehysriihen pattitilanteen ratkaisemiseksi.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) hylkäsi esityksen suoralta kädeltä.

Keskustassa närkästyttiin, kun Marin toi keskustan antamista rukkasista huolimatta julkisuudessa näkyvästi esiin sen, että hän oli lähestynyt hallitusviisikkoa kompromissilla.

– Se oli kuin sodanjulistus keskustalle, kun hän meni televisioon esittämään kompromissiesityksen, josta olimme jo sanoneet, että se ei meille käy, IS:lle kommentoidaan.

IS sai haltuunsa ”Marinin paperin”, joka on hyvin pelkistetty. Se pitää sisällään neljä ranskalaista viivaa työllisyydestä ja kehystason nostosta.

Tämä pääministerin esittämä kompromissimalli ei kelvannut keskustalle.­

Kehyksellä tarkoitetaan vaalikauden ajaksi sovittua menokattoa, jota ei saisi ylittää. Viime vuonna kehysmenettelystä luovuttiin.

Marinin esityksessä kehystasoa nostettaisiin ensi vuonna vaalikauden alussa sovitusta tasosta noin 900 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 kehystasoa nostettaisiin 850 miljoonalla eurolla.

Keskustassa nähdään, että Säätytalolla pitäisi löytyä selkeä reitti siitä, milloin kehykseen palataan ja ”holtiton velkaantuminen” saadaan kuriin.

Toinen ongelma on keskustan mielestä se, että uudet työpaikat edustavat ”tempputyöllistämistä”, eivätkä vahvista julkista taloutta.

Keskustalle on ollut tärkeää, että uudet työlliset olisivat valtiovarainministeriön todentamia, kun taas etenkin vasemmistoliitossa on nähty, että valtiovarainministeriön ”laskukone” tuottaa liian yksioikoisia tuloksia.

Marinin paperissa esitetään työllisyyden ministeriryhmän listan (41 000–52 500 työllistä) hyväksymistä.

Toimenpiteisiin kuuluu IS:n tietojen mukaan muun muassa työllisyyspalvelujen siirtäminen te-toimistoilta kunnille, osatyökykyisten parempi työllistäminen, oppisopimuksen kehittäminen sekä työperäiseen maahanmuuttoon satsaaminen.

– Ne ovat hyviä asioita sinänsä, mutta ne eivät ole niin konkreettisia, keskustassa katsotaan.

Yksi hallituskumppani sanoo, että keskusta on ollut itse mukana valmistelemassa työllisyystoimia ja keskustassa keksittiin viime hetkellä, että he haluavatkin jotakin muuta.

– Höpöhöpö. Totta kai olemme sen takana, mitä työryhmä on valmistellut, mutta ei se vastaa sitä, mitä on sovittu, että on sellaisia työllisyystoimia, jotka parantavat julkista taloutta, keskustasta kommentoidaan.

Marin ehdotti hallituspuolueille työllisyystavoitteen nostamista 100 000:een, kun aiemmin tavoitteena on ollut 80 000 uutta työllistä vuoteen 2030 mennessä.

Tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) saapuivat Säätytalolle torstaina.­

Marinin kompromissipaperissa tavoitteen korotuksesta neljäsosa eli 5 000 työllistä tulisi löytää ”kokonaisuudella, joka on valtiovarainministeriön verifioima sekä julkista taloutta vahvistava”.

Luku pitää sisällään ansiosidonnaisen työttömyysturvan ”euroistamisen”, minkä arvioidaan tuovan 1 500 uutta työllistä.

Euroistaminen tarkoittaisi sitä, ettei päivärahaoikeus riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä, vaan palkasta.

Yksi hallituslähde valittelee, että keskustalle ei kelpaa euroistaminen ansiosidonnaisessa, kun se ei ”kunnolla leikkaa”.

– Työllisyydessä keskustaa ei kiinnosta lopputulos, vaan itseisarvoinen ansioturvan leikkaus, hallituskumppani väittää.

Keskustaa arvostellaan myös ”jättitukien” hamuamisesta turpeelle sekä yrityksille. Hallituskumppani jopa antaa ymmärtää, ettei velka oikeasti keskustaa kiinnosta.

Keskusta on esittänyt muun muassa verotukea yritysten tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Verotuki oli käytössä jo Jyrki Kataisen (kok) hallituskaudella.

– Se ei toiminut edes valtiovarainministeriön mielestä, hallituskumppani arvostelee keskustan esitystä.

Keskusta haluaisi myös korottaa energiaintensiivisten yritysten sähköistämistukea, joka tuli päästökauppakompensaation tilalle.

Keskustassa nähdään sähköistämistuki teollisuuden kannalta aivan välttämättömäksi, turveala tarvitsee taas keskustan mukaan ”hätää paikkaavan paketin”.

– Ilman sitä ei Säätytalolta yhtenäisenä kävellä ulos, se on ihan varma.

Keskustasta painotetaan myös, etteivät he ole lukkiutuneet yksittäisiin työllisyystoimiin, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen.

– Jos on joku vaihtoehto, joka tuottaa yhtä hyvin työpaikkoja, niin hyvä. Haluamme, että työpaikat voitaisiin verifioida, että ne eivät olisi julkiselle taloudelle kalliita. Jos valtio maksaa 2 000 euroa, jotta voit maksaa 1 500 euroa jollekin, niin eihän siinä julkinen talous parane.

Keskustassa valitellaan, ettei ”vihervasemmistolle käy mikään sellainen, joka kannustaa ihmisiä ja jonka joku voi kokea kepiksi”.

Syytöksiä sinkoilee siis yhä eri suuntiin, mutta neuvottelujen tunnelma kääntyi torstaina optimistisempaan suuntaan.

– Nyt on ihan tekemisen meininkiä, IS:lle kuvailtiin Sdp:stä.

– Yö tulee olemaan kova, huomenna ollaan ratkaisujen äärellä. Joko tuloksia tulee tai sitten tämä kaatuu. Pääministeri ratkaisee, jatkaako hallitus vai ei, keskustasta kuvailtiin.

Toinen keskustalainen arvioi, että ”kaukana vielä ollaan”.

– Mistään ei ole sovittu. Oletamme, että Marin tekee uuden tarjouksen. Kokonaisuuden pitää olla uskottava. Kehykset, työllisyys ja muut toimet.

Marinin esityksestä kertoi torstaina myös Helsingin Sanomat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?