Ministeriö valmistelee muutosta lakiin: Sallisi autolautta Estonian hylyn tutkinnan - Politiikka - Ilta-Sanomat

Ministeriö valmistelee muutosta lakiin: Sallisi autolautta Estonian hylyn tutkinnan

Lakimuutos tulisi voimaan kesällä ja olisi voimassa vuoden 2024 loppuun asti.

Matkustaja-alus Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994.­

21.4. 11:34 | Päivitetty 21.4. 12:44

Oikeusministeriö tiedottaa pyytävänsä lausuntoja matkustaja-alus M/S Estonian hylyn tutkintatoimet väliaikaisesti sallivasta lakiluonnoksesta.

– Ehdotuksen mukaan viranomaiset voivat ryhtyä aluksen uppoamista koskeviin tarpeellisiin tutkinta- ja selvitystoimenpiteisiin Estonian hylyn rauhoitetulla alueella, tiedotteessa todetaan.

Lakimuutos olisi voimassa tämän vuoden heinäkuusta alkaen vuoden 2024 loppuun asti. Lausuntoja pyydetään huhtikuun 29. päivään mennessä.

Taustalla on esiin tullut uusi kuvamateriaali, jonka perusteella Viron onnettomuustutkintaviranomainen on päättänyt aloittaa alustavan arvioinnin kuvissa näkyvien vaurioiden synnystä ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta uppoamiseen.

Onnettomuustutkimuskeskuksen (Otkes) johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo Ilta-Sanomille, että Viron viranomaiset kiinnostuivat Estonian tapauksesta uudelleen suoratoistopalvelu Dplayn esittämän Estonia – Mullistava löytö -dokumenttisarjan myötä.

Dokumentissa näytettiin ennennäkemätöntä kuvamateriaalia repeämästä aluksen kyljessä. Nurmi pitää mahdollisena, että painetta lisäselvityksille on ruokkinut myös kansalaisten keskuudessa kasvanut mielenkiinto.

– Pelkän kuvamateriaalin perusteella viranomaiset eivät kuitenkaan voineet päättää uudesta tutkinnasta. Nyt he ovat valmistelleet käytännön tutkintatoimia sen selvittämiseksi, onko tässä jotain lisäselvityksiä vaativaa, hän sanoo.

Käytännön tutkintatoimet tarkoittaisivat onnettomuuspaikalle lähetettäviä sukellusrobotteja. Nurmi huomauttaa, että teknologiassa on otettu huimia harppauksia aluksen uppoamisen jälkeen.

– Alustavan arvioinnin aikaisissa toimenpiteissä hylky varmasti kuvataan ja otetaan ehkä näytteitä repeämäkohdasta. Sen jälkeen arvioidaan, mikä repeämän on mahdollisesti aiheuttanut ja oliko sillä rooli Estonian uppoamisessa.

Nurmen mukaan ilman vihreää valoa Suomelta onnettomuuspaikkaa tutkivia Viron ja Ruotsin viranomaisia voitaisiin pidättää Suomen maaperällä epäiltyinä rikoksesta. Epäselvä juridinen tilanne johtuu rauhoitetusta hautapaikasta, jossa on myös suomalaisia vainajia.

– Tällaisen hassun tilanteen välttämiseksi lakimuutos olisi tarpeen.

Oikeusministeriön tiedotteessa kerrotaan, että myös Ruotsin onnettomuustutkijat ovat mukana arvioinnissa. Suomi sen sijaan ei osallistu suunniteltuihin tutkintatoimiin, mutta Otkes on nimennyt arviointiin yhteyshenkilön.

Nurmi korostaa, että sekä alustavassa arvioinnissa että mahdollisissa tutkimuksissa Viro on lippumaana suvereeni toimija. Suomen rooli on tarjota maalle tarvittaessa apua.

Vuoden alussa uutisoitiin, että Ruotsissa lähetettiin lausuntokierrokselle muutosesitys lakiin Estonian hautarauhasta ja lakimuutos pyrittäisiin saamaan voimaan heinäkuun alkuun mennessä. Jo tuolloin kerrottiin, että hylylle ei lähetettäisi sukeltajia vaan sukellusrobotti.

– Omaiset voivat olla rauhassa sen suhteen, että hautarauhaa ei poisteta, sisäministeri Mikael Damberg kommentoi tuolloin STT:n mukaan.

Otkesin Nurmen mukaan toistaiseksi alustavassa arvioinnissa ei ole ilmennyt mitään alkuperäisen tutkinnan johtopäätöksiä horjuttavaa. Viranomaisten tämänhetkisten selvitysten tarkoituksena ei ole myöskään arvioida syyllisyys-, vastuu- tai vahingonkorvauskysymyksiä.

– Se on kokonaan oma juttunsa, jos oikeusviranomaiset tekevät omia tutkimuksiaan ja päätyvät sellaisiin kysymyksiin. Turvallisuustutkintaviranomaisten tutkimusten lähtökohtana on ainoastaan turvallisuuden parantaminen.

Estonia upposi syyskuussa 1994 kansainvälisellä vesialueella Itämerellä. 852 ihmistä sai surmansa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?