Kaatuuko hallitus, mitä päätetään turpeesta, entä työllisyystoimista? Nämä 7 kysymystä ovat alkavan kehysriihen tärkeimmät - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kaatuuko hallitus, mitä päätetään turpeesta, entä työllisyys­toimista? Nämä 7 kysymystä ovat alkavan kehysriihen tärkeimmät

Hallituspuolueet viimeistelevät pelimerkkejään keskiviikkona alkavaan kaksipäiväiseen koitokseen.

19.4. 18:47

Hallitus tekee tärkeimmät talouspoliittiset päätöksensä tämän viikon kehysriihessä.

Koska politiikasta on kysymys, hallituspuolueet ovat jo pitkään viritelleet omaa draamaansa kehysriihen ympärillä. Näytön paikka on etenkin keskustalla.

Jos hallitus aikoo isoja ja uusia päätöksiä vielä tällä vaalikaudella tehdä, niiden aika on nyt.

Ministerit avustajineen valmistelevat parhaillaan tietä Säätytalon neuvotteluihin. Kehysriihessä ratkottavaksi jäävät kaikkein vaikeimmat kysymykset.

Tällä kertaa ne taitavat olla työllisyystoimet ja turve.

IS listasi keskiviikkona ja torstaina pidettävän kehysriihen keskeiset kysymykset.

Kaatuuko hallitus?

Ei. Hallituksen kaatuminen ei olisi yhdenkään hallituspuolueen etu.

Välillä voi usko horjua ja neuvotteluissa on vaikeaa, mutta kaikessa on olemassa sovun elementit.

Hallituksen kaatuminen tietäisi ennenaikaisia eduskuntavaaleja, keskellä koronakriisiä. Tiedossa on, että tällä eduskunnalla ei toista enemmistöhallitusta millään kokoonpanolla syntyisi.

Nykyisillä kannatuslukemilla liki jokainen hallituspuolue kärsisi tappion ennenaikaisissa vaaleissa.

Sdp tuskin olisi suurin puolue. Keskustalle vaalitulos olisi vielä katastrofaalisempi kuin kaksi vuotta sitten. Vasemmistoliitolle punamulta on, puolin ja toisin, ainoa hallituspohja. Vihreiden voisi olla niin ikään vaikea lähteä ja päästä mukaan toisenlaiseen hallituspolitiikkaan.

Tuleeko sopeutustoimia?

Olisi suuri yllätys, jos hallitus lähtisi leikkaamaan.

Leikkauksia ei yksikään hallituspuolue ole edes esittänyt, vaan pandoran lipas yritetään pitää kiinni ja hallitus pitää kiinni ohjelmastaan. Leikkauksien vastapainoksi olisi tiedossa veronkorotuksia.

Hallitus etsii sopeutustoimia rakenteellisista uudistuksista ja budjettikehysten pienistä puroista, jotka eivät niin näy kansalaisten kukkarossa.

Sosiaaliturvaa ei missään tapauksessa tulla leikkaamaan.

Fraasi kuuluu, nyt ei ole aika sopeuttaa, ja valtio velkaantuu koronakriisin takia.

Hallituksen piti saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä, tavoite on nyt lykätty tuleville hallituksille ja hallitus lähinnä vain etsii näkymää, miten velkaantuminen voisi alkaa taittua 2025.

SAK:n kyltti ammattiliiton uudessa toimipaikassa Hakaniemessä Helsingissä .

Tuleeko ikäviä päätöksiä?

Tuskin, ei ainakaan monta. Kuntavaalit siirrettiin kesäkuuhun. Jos Marinin hallituksen on ollut vaikea tehdä ikäviä päätöksiä, ennen kuntavaaleja hallitus ei linjaansa vaihda.

Marinin hallitus toteuttaa eri politiikkaa kuin Sipilän hallitus.

Sipilän hallitus leikkasi menoista ja jäädytti indeksejä. Rinteen johdolla aloittanut hallitus lisäsi pysyviä menoja noin 1,4 miljardia euroa, kun tehtiin päätökset muun muassa korottaa Kelan maksamia eläkkeitä, nostaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen, sekä toteuttaa niin hoitajamitoitus ja kuin hoitotakuu.

Hallitusohjelmassa on myös kolmen miljardin euron kertamenot 109 kohteeseen, niin sanotut kakkoskorin tulevaisuusinvestoinnit.

Työllisyystoimet

Kehysriihen vaikein aihe.

Hallituksen pitäisi tehdä päätökset 20 000–30  000 työpaikasta.

Avainsanat ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja paikallinen sopiminen. Keskusta on rummuttanut muutoksia työttömyysturvaan ja paikallisen sopimisen edistämistä.

On vaikea nähdä, että vasemmistovetoinen hallitus lähtisi vastahankaan ay-liikkeen kanssa.

Hallitus teki jo päätöksen eläkeputken poistosta vuoden 1965 jälkeen syntyneiltä. Työttömyysturvan leikkauksiin Sdp ja vasemmistoliitto eivät taivu.

Jonkinlainen työttömyysturvan porrastus voisi tulla kyseeseen, jos se ei millään lailla leikkaisi työttömyysturvan tasoa.

Paikallista sopimista on yritetty edistää vuosikaudet, tuloksetta, eikä paikallinen sopiminen edennyt hallituksen työryhmissä, ja demarivetoinen hallitus ei ole muuttamassa paikallista sopimista kuin hallitusohjelman mukaan TES-järjestelmän piirissä.

Työnantajat ovat jo paikallista sopimista ratkoneet: Metsäteollisuus tekee jatkossa vain yrityskohtaisia sopimuksia, ja Teknologiateollisuuden jäsenyritykset voivat valita, että ovatko he mukana valtakunnallisessa sopimuksessa vai haluavatko yrityskohtaisen sopimuksen.

Hallituksen päätösperäiset työllisyystoimet ovat lähinnä rahaa vieviä.

Tulevia työllisyystoimia ovat esimerkiksi osatyökykyisten työllistäminen, työttömien siirto kuntien vastuulle ja työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen.

Sdp on väläyttänyt myös tavoitetta 10 000 uudesta yrityksestä, joista puolet olisi ulkomaalaisten perustamia.

Pääministeri Marin on myös kutsunut kaikki puolueet parlamentaariseen ryhmään suunnittelemaan uutta TKI-rahastoa, jotta tutkimukseen, kehitykseen ja investointeihin satsattaisiin 4 prosenttia Bkt:stä vuoteen 2030 mennessä.

Hallituksen tavoitteena oli puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030, nykyvauhdilla tavoite toteutuu jo ensi vuonna.

Turve

Toinen kimurantti ja konkreettinen kiistakysymys.

Keskusta vastaan vihreät.

Keskusta haluaa turpeentuottajille tukea, ja jonkinlaisen symbolisen voiton keskusta saanee.

Hallituksen tavoitteena oli puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030, nykyvauhdilla tavoite toteutuu jo ensi vuonna.

Keskustan mielestä turpeen alasajo on tapahtunut aivan liian nopeasti ja suunnittelematta, ja verosyistä kattiloissa turvetta on korvattu halvemmilla fossiilisilla polttoaineilla.

Turpeen veropäätöksiä tuskin perutaan, mutta jonkinlainen tukielementti turpeelle lienee tulossa.

Verokysymykset

Verotus on perinteisesti ratkottu syksyn budjettiriihessä.

Yllätys olisi, jos hallitus tekisi nyt merkittäviä uusia veroratkaisuja.

Pinnan alla

Kehysriihessä katsotaan läpi miltei kaikki asiat. Korona on aiheuttanut lukuisia ongelmia, kehysriihessä yksi konkreettinen asia on Veikkauksen voittovarat.

Koronakriisin seurauksena Veikkauksen voittopotti on kutistunut 300 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna vaje katetaan valtion budjetista. Hallituksen pitäisi kehysriihessä päättää, miten Veikkauksen edunsaajien rahoitus turvataan veikkausvoittovarojen pienentyessä.

Sen sijaan esimerkiksi ympäristöasiat jäävät kehysriihessä suhteellisen vähälle huomiolle, koska keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sekä hallituksen energia- ja ilmastostrategia valmistuvat vasta kesällä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?