Yli-Viikari eteni VTV:ssä ilman julkisia hakuja, palkka tuplaantui – Pöysti: ”Kiistän jyrkästi väitteet suosimisesta” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Yli-Viikari eteni VTV:ssä ilman julkisia hakuja, palkka tuplaantui – Pöysti: ”Kiistän jyrkästi väitteet suosimisesta”

Nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti ajoi Tytti Yli-Viikarin VTV:n johdon asiantuntijasta esikuntapäälliköksi ja ylijohtajaksi ilman avoimia hakuja. Työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen mukaan tehtävämääräykset ovat ”hyvin problemaattisia”.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin ura eteni viraston sisäisillä virkajärjestelyillä. Kuvassa Yli-Viikari ja VTV:n oikeudellisista asioista vastaava johtaja Mikko Koiranen. Molemmat on pidätetty tehtävistään.­

15.4. 20:29 | Päivitetty 15.4. 21:47

Valtiontalouden tarkastusviraston virasta pidätetyn pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin kuukausipalkka nousi nykyisen oikeuskanslerin Tuomas Pöystin pääjohtaja-aikana VTV:ssä 4150 eurosta 8297 euroon ilman julkisia hakuja, käy ilmi VTV:n IS:lle toimittamista tiedoista.

Yli-Viikarin virkajärjestelyillä tapahtunut nopea uranousu Pöystin kaudella on herättänyt ihmetystä viraston sisällä jo pitkään.

Yli-Viikari rekrytoitiin alun perin Pöystin alaisuuteen VTV:n johdon asiantuntijaksi vuonna 2007. Yli-Viikarin kuukausipalkka oli tuolloin 4150 euroa.

Vuoden 2009 alussa Yli-Viikarin nimike muutettiin esikuntapäälliköksi, ja palkka kohosi 5064 euroon. Maaliskuun alussa 2010 tehdyn virkasopimuksen myötä Yli-Viikarin palkka esikuntapäällikkönä nousi 7167 euroon.

Pöysti on viestittänyt IS:lle, että johdon asiantuntija on sama virka kuin esikuntapäällikkö. Palkassa oli silti lopulta eroa yli 4000 euroa.

Yli-Viikari hoiti esikuntapäällikön tehtävää perhevapaiden vuoksi tosiasiallisesti noin kahden vuoden ajan.

Vuoden 2013 alussa Yli-Viikari yleni nimikemuutoksella VTV:n ylijohtajaksi – siis jo toisen kerran ilman avointa hakua. Yli-Viikarin palkka nousi 8297 euroon.

Pääjohtajaksi Yli-Viikari valittiin julkisella haulla. Taustatukea antoi suosittelijan roolissa sosiaali- ja terveysministeriöön alivaltiosihteeriksi siirtynyt Pöysti.

Vuoden 2016 alussa pääjohtajana aloittaneen Yli-Viikarin kuukausipalkka nousi 10 759 euroon, ja yleiskorotusten jälkeen nykyiselle tasolleen 11 305 euroon.

VTV:n pääjohtajana 2007–2015 toiminut Pöysti toistaa IS:lle sähköpostilla aiemman viestinsä siitä, että nimikemuutokset ovat olleet asiallisia ja laillisia.

– Ne on tehty yksinomaisesti tarkastusvirastossa toteutettujen ja hyvin tarpeellisten organisaation uudelleenjärjestelyiden sekä tehtävien tuloksellisen organisoinnin osana, Pöysti perustelee.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti myöntää, että tehtävämääräysmenettelyn käyttö lisää selvästi johtajan valtaa.­

Pöystin mukaan VTV:ssä käytettiin ennen vuotta 2015 yleisesti tehtävään määräämismenettelyä, josta ei ole säännöksiä eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa.

– Hänen (Yli-Viikarin) perustehtävänä on ollut koko ajan johtoryhmäprosessi ja avustaa viraston toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, kehittämisessä ja seurannassa. Sen lisäksi on tarkastusviraston työjärjestyksellä ja tehtävämääräyksillä annettu sinänsä merkittäviä lisäjohtamistehtäviä samoin kuin on menetelty muidenkin esimiestehtävien osalta tarkastusvirastossa.

VTV:ssä pitkään muun muassa tarkastustehtävissä työskennellyt henkilö antaa asiasta toisenlaisen käsityksen. Hänen mukaansa lähes kaikkiin esimiestehtäviin on tehty talon sisäinen tai ulkoinen haku, toisin kuin Yli-Viikarin tapauksessa toimittiin.

Johdon asiantuntijasta ylijohtajaksi siirryttäessä Yli-Viikarin palkka on kaksinkertaistunut ja alaisia on tullut iso liuta. Voidaanko väittää, ettei kyse olisi aivan uudesta virasta, johon olisi pitänyt olla avoin haku?

– Kyse on ollut johtoryhmään jo alun perin kuuluneen henkilöpiirin sisällä tehdystä erillisestä tehtävämääräyksestä. Virkaan on tullut uusia piirteitä ja sen haltijalle on tehtävämääräyksellä määrätty uusia tehtäviä. Ei pidä sekoittaa virkaa ja viran haltijalle tehtävämääräyksellä määrättyjä tehtäviä toisiinsa, Pöysti vastaa.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen sanoo, että jos tehtävämääräyksiä ei huomioida, vaikuttaa sellainen järjestely ”epätodelliselta, jossa johdon asiantuntijaksi julkisella haulla valittu henkilö nousisi tehtävien uudelleenjärjestelyjen kautta ilman julkisia hakuja ensin esikuntapäälliköksi ja vielä ylijohtajaksi.”

Eduskunnan virkamieslain mukaan virkaan nimittämisen edellytyksenä on julkinen hakumenettely. Koskinen arvioi Pöystin lähteneen siitä, että eduskunnan virkamieslain mukaisia säännöksiä hakumenettelystä ei ollut tarpeen noudattaa soveltuvin osin.

Tehtävämääräysten käyttäminen on Koskisen mukaan ”juridisesti ongelmallinen ja virkamieslain ulkopuolinen vakiintunut tapa”.

– Tehtävämääräysten käyttö herättää mielivallankin mahdollisuuksia. Jos johtaja katsoo, että joku on sopiva johonkin johtajatehtävään, se pystytään määräyksellä hoitamaan. Tehtävämääräykset ovat hyvin problemaattisia, sillä hakumenettely ei ole tällöin välttämätön.

Pöysti myöntää, että tehtävämääräysmenettelyä voi pitää ”jonkin verran kritiikille alttiina”.

– En nyt lähde pohtimaan noin kymmenen vuotta ja vanhempien asioiden osalta jälkikäteen parempia menettelyitä. Jyrkästi kiistän kaikki väitteet suosimisesta.

Eikö tehtävämääräyksen käyttäminen ole kyseenalaista? Johtaja määrää, eivätkä kaikki pääse hakemaan tehtävää?

– Etuna on, että henkilön toimintaa kyseisen organisaation johtamistehtävässä voidaan käytännössä koetella. Siihen sisältyy selviä heikkouksia ja riskejä, jotka liittyvät avoimuuteen ja julkisen hakumenettelyn puutteisiin tehtävien tasolla. Henkilöstöpoliittisesti menettely on herkkä turvattomuuden tunteelle ja tasapuolisuutta koskeville huolille ja väitteille. Liian suuri johtajavaltaisuus ei yleisesti ottaen ole hyväksi. Nykyisin ajattelen itsekin, että niille riskeille pitää antaa isompi painoarvo kuin mitä aikanaan tulosjohtamista painottaneissa käytännöissä tehtiin, Pöysti sanoo.

Voi siis nähdä, että Pöysti ajoi voimakkaasti Yli-Viikaria korkeampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin virastossa.

Pöystin ja Yli-Viikarin yhteinen taival alkoi jo valtiovarainministeriöstä, johon Yli-Viikari palkattiin controller-toimintoon lainsäädäntöasiantuntijaksi 2005. Pöysti toimi valtioneuvoston controllerina.

IS sai valtiovarainministeriöstä nimittämisasiakirjat, joista käy ilmi, että tehtävää haki yhteensä 19 henkilöä, joista 12:lla oli tutkinto oikeustieteistä. Yli-Viikarilla on ylempi korkeakoulututkinto kulttuurihallinnosta ja viestinnästä.

Loppusuoralla Yli-Viikari peittosi oikeustieteiden kandidaatin, jolla oli takanaan pitkä ura muun muassa Opetushallituksesta ja opetusministeriöstä. Ministeriöhausta kertoi myös Kauppalehti.

Vuonna 2007 Pöysti aloitti VTV:n pääjohtajana, ja virastoon laitettiin hakuun johdon asiantuntijan virka. Pöysti myönsi IS:lle kertoneensa ”vm:n suuntaan” avoimesta paikasta.

Virkaa pidettiin VTV:ssä kuin Yli-Viikarille räätälöitynä, sillä hakuehdoissa eduksi katsottiin ranskan kielen taito. Yli-Viikari on suorittanut opintonsa pitkälti Ranskassa.

Kuten valtiovarainministeriössäkin, Yli-Viikari päihitti VTV:hen pyrkiessään loppusuoralla kokeneemman hakijan.

15.4.2021 kello 21.45: Lisätty juttuun maininta, että VTV:ssä pitkään muun muassa tarkastustehtävissä työskennelleen henkilön mukaan lähes kaikkiin esimiestehtäviin on tehty talon sisäinen tai ulkoinen haku, toisin kuin Yli-Viikarin tapauksessa toimittiin.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen sanoo, että jos tehtävämääräyksiä ei huomioida, vaikuttaa sellainen järjestely ”epätodelliselta, jossa johdon asiantuntijaksi julkisella haulla valittu henkilö nousisi tehtävien uudelleenjärjestelyjen kautta ilman julkisia hakuja ensin esikuntapäälliköksi ja vielä ylijohtajaksi.”­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?