VTV:n ylijohtaja tarttui punakynään raportin julkaisupäivänä – tarkastajat puhuvat nyt suoraan raporttien vesittämisestä - Politiikka - Ilta-Sanomat

VTV:n ylijohtaja tarttui punakynään raportin julkaisupäivänä – tarkastajat puhuvat nyt suoraan raporttien vesittämisestä

VTV:stä virkavapaalla olevan Marko Männikön mukaan viime hetken korjauksissa oli kyse ”huonosta aikatauluhallinnasta”. Tarkastajien mukaan raporttien pyöristäminen on yleistynyt Tytti Yli-Viikarin pääjohtajakaudella.

VTV:stä virkavapaalla olevan Marko Männikön punakynä viuhui ICT-raportin julkaisupäivänä helmikuussa 2019.­

7.4. 19:51

Ilta-Sanomat kertoi perjantaina, että Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- ja valvontatoiminta on surkastunut Tytti Yli-Viikarin pääjohtajakaudella.

Erityisen pahasti on rapistunut tuloksellisuustarkastus, jossa tarkastetaan valtion taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta eli sitä, että valtion varoja käytetään taloudellisesti ja tehokkaasti.

Merkillepantavaa on, että VTV:ssä ei olla huolissaan ainoastaan tarkastustoimintaan käytettyjen henkilötyöpäivien vähenemisestä, vaan myös raporttien sisällöstä.

– Useamman vuoden ajan on ollut trendinä, että ei niitä tunnista välttämättä samoiksi tekeleiksi, kun ne ovat omista käsistä lähteneet, yksi tarkastaja kommentoi.

Pitkään talossa ollut tarkastaja sanoo, että tekstejä hinkataan VTV:ssä nykyään ”santapaperilla niin pyöreäksi, ettei niistä jää mitään jäljelle”.

Useamman tarkastajan mukaan raporttien pyöristäminen on yleistynyt Yli-Viikarin pääjohtajakaudella. Tarkastajat katsovat VTV:n välttelevän aiheita, jotka voisivat suututtaa kohteita ja joita myös Yli-Viikari joutuisi puolustamaan julkisuudessa.

Yhtenä räikeänä esimerkkinä johdon puuttumisesta tarkastuksen sisältöihin pidetään tapausta, jossa VTV:n silloinen ylijohtaja Marko Männikkö teki useita poistoja tietotekniikkahankintoja koskeneeseen raporttiin sen julkaisupäivänä helmikuussa 2019.

ICT-tarkastusta ohjannut VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi pitää poikkeuksellisena sitä, että kertomus oli jo hyväksytty julkaistavaksi ja Männikkö teki muutokset ylijohtajana ilman, että esittelijä oli edes paikalla.

– En ole kuullut, että missään muussa hankkeessa julkaisupäivän aamuna jätetään julkaisematta, otetaan lisäaika ja ruvetaan tekemään toimenpiteitä.

Yliviivauksista näkyy, mitkä kohdat Männikkö halusi pois.­

IS on nähnyt dokumentaation, josta ilmenee, että Männikkö muokkasi raporttia iltapäivällä 21. helmikuuta, kun raportti piti julkistaa saman päivän aamuna.

Yksi asiaa seurannut toimittaja soitti Kalijärven mukaan virastoon aamupäivällä ja ihmetteli, miksi ICT-raporttia ei oltu julkaistu.

– Enhän voinut toimittajalle kertoa, että meillä on vesitys käynnissä. Sanoin, että kyllä se päivän mittaan tulee.

Alkuperäiseen raporttiin oli kirjattu keskeisenä havaintona, että perustietotekniikan hankinnat voisi olla perusteltua keskittää valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille.

– Kokonaisvaltaisen tehokkuuden lisäämiseksi hankinnat tulisi antaa yhden tahon tehtäväksi, raportissa linjattiin.

Sama viesti kirjattiin raportin suosituksiin. Alkuperäisessä raportissa kritisoitiin myös ”selkeästi vanhentuneeksi” jakoa, jossa Valtori vastaa tuotannosta ja käytännön hankinnoista, mutta kilpailutus tapahtuu Hanselissa.

Männikkö poisti kannanoton hankintojen keskittämisestä Valtorille. Samoin punakynän alle joutui kohta, jossa arvosteltiin ICT-hankintojen tehtävänjakoa selkeästi vanhentuneeksi.

Hansel-kritiikkiä pehmennettiin poistamalla ”merkittävästi”-sana kohdasta, jossa viitattiin Hanselin asiakastarpeiden heikkoon tunnistamiseen.

Männikkö muokkasi myös yhtä suositusta. Männikön viilauksen jälkeen VTV suositti hankintojen kokonaisvastuun keskittämisen ”arvioimista”.

Myös ICT-raportin neljättä suositusta pehmennettiin kalkkiviivoilla.­

Myös tiedotteen otsikko muotoiltiin korostetun pehmeästi: ”Valtion keskitettyjen ICT-palvelujen tavoitteita ei ole vielä täysin saavutettu”.

Tiedotteeseen muotoiltiin kiemurainen lause: ”Tarkastuksessa on esitetty suositukset arvioida mahdollisuutta perustietotekniikkaan liittyvien hankintojen kokonaisvastuun keskittämisestä yhdelle toimijalle resurssien riittävyyden ja asiakastarpeiden huomioimiseksi sekä käyttää laajemmin kustannus- ja laatumittareita Valtorin ohjauksessa.”

Kalijärvi korostaa, ettei hän syytä Männikköä mistään. Hän pitää selvänä, että Männikkö toimi ylimmän johdon käskystä. Vesityksen ajoitus viittasi Kalijärven mukaan siihen, että toive oli esitetty talon ulkopuolelta.

– Männikkö toimi läpinäkyvästi siinä, että hän ei edes yrittänyt saada meitä tekemään muutoksia, vaan vesitti ensin tiedotteen, teki poistoa poiston perään ja laittoi raportin sihteereille julkaisuvalmiiksi. Hän ei yrittänyt peitellä jälkiään millään tavalla.

VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Lassi Perkinen kirjoitti tiistaina Twitteriin pitkän viestiketjun, jossa hän toi esiin, että tarkastukset ovat viraston tuotteita ja esimiesten pitääkin puuttua teksteihin.

Tarkastusten tulosten muuntelua Perkinen piti sen sijaan vakavana asiana ja katsoi, että pahimmillaan muuntelu on silloin, jos tarkastuksen johtopäätöksiä säädettäisiin havaintoihin perustumattomiksi.

Toteutuiko tämä ICT-raportin kohdalla?

– Siinä poistettiin havaintoihin perustuvat johtopäätökset kannanotoista ja suosituksista. Tavallaan asiaa havainnoista löytyy, mutta havaintoihin perustuvat johtopäätökset poistettiin, Kalijärvi vastaa.

VTV:stä virkavapaalla oleva, Euroopan komissiossa työskentelevä Männikkö pitää omana ”selkeänä epäonnistumisenaan” sitä, ettei hän ole käynyt ICT-raporttiin tehtyjä muokkauksia paremmin henkilöstön kanssa läpi.

Muokkausten tekeminen raportin julkaisupäivänä oli Männikön mukaan ”huonoa aikatauluhallintaa”.

– Yleensä muokkaukset pystytään tekemään hyvissä ajoin. En muista, että Yli-Viikarilta olisi tullut tähän tapaukseen mitään erityisiä huomioita.

Männikkö kiistää, että viraston johdossa pyrittäisiin häivyttämään epäkohdat ympäripyöreällä kielenkäytöllä.

– Meidän täytyy olla neutraaleja kielenkäytössä. Tuomme esiin ongelman, ja vastuu ongelman ratkaisemista on aina tarkastuksen kohteella.

Onko VTV:n tarkastusten sisällössä tapahtunut muutoksia? Haluaako VTV olla konsultti ja kumppani kriittisen tarkastajatahon sijasta?

– Totta kai minulle on muodostunut asiasta käsitys, mutta en voi sitä nyt kommentoida. On parempi, että toimintaa kommentoi virassa oleva johto, Männikkö sivuuttaa.

Männikkö pitää hyvänä, että tarkastusviraston toimintaa käydään julkisesti läpi. Surullista on Männikön mukaan se, että VTV:n kautta on muodostunut negatiivinen käsitys laajemmin julkisesta hallinnosta.

Pitkään median tavoittamattomissa ollut VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari julkaisi tiistaina blogin, jossa hän kirjoitti, että ”tarkastajan tuottama lisäarvo on tämän kyvyssä kulkea hallinnon rinnalla ja tukea hallintoa uudistumisessa ja toiminnan kehittämisessä alati muuttuvassa tilanteessa”. Yli-Viikarin mukaan vuorovaikutteista toimintaa ei pidä sotkea konsultointiin.

VTV:ssä on kannettu huolta sanamuotoihin puuttumisesta ja tarkastajien itsesensuurista jo vuosien ajan. VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin kaudella kehitys on tarkastajien mukaan voimistunut.­

Pitkään VTV:ssä tarkastajana työskennellyt henkilö näkee asian nimenomaan niin, että VTV on omaksunut ”konsulttityyppisen roolin”.

– Sellaisia konsulttifirmoja on tässä maassa tarpeeksi, jotka tekevät rahasta höpönlöpönraportteja. Meidän tehtävänä on löytää epäkohtia ja hölmöyksiä. Jos rahaa syydetään turhanaikaisiin hankkeisiin, ja huomaamme, että tämä on hullun hommaa, mutta sitä ei saa painaa paperille, niin kyllä se vie pohjan koko tältä toiminnalta. Miksi tätä sitten tehdään? tarkastaja kysyy.

Kalijärvi huomauttaa, etteivät VTV:n tuloksellisuustarkastuksen suositukset ja kannanotot velvoita kohdetta toimimaan kirjaimellisesti.

– Jos esitämme vesitettyjä asioita, ne menevät mappi ööhön, eikä mediakaan kiinnostu. Sen takia suositus pitäisi kirjoittaa niin, että kohteen pitää tehdä jotakin.

Yhtenä esimerkkinä haaleasta ja itsestäänselvyyksiä suosivasta esitystavasta on pidetty VTV:n viime vuoden vuosikertomusta eduskunnalle. Esimerkiksi työllisyyttä koskeva osio oli otsikoitu: ”Työllisyyden hoidossa tarvitaan täsmällistä tietoa keinojen vaikuttavuudesta”.

Kalijärvi pitää perusongelmana sitä, että VTV:ssä on tarkastuksesta vastaavina ja päättävinä johtajina henkilöitä, jotka eivät ole toimineet päivääkään tarkastajina.

– Tarkastusohjeita ja standardeja on mahdoton soveltaa tolkullisesti, jos niitä ei ole käytännön tarkastustyössä itse koskaan soveltanut. Nyt jotkut johtajat eivät perustele muutoksiaan millään tavalla.

VTV:n tarkastustoiminnassa on myös kuolleita kulmia. Esimerkiksi ulkoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloja ei seurata tällä hetkellä tuloksellisuustarkastuksen puolella virastossa lainkaan.

Nimettömänä pysyttelevä tarkastaja pitää hyvänä, että VTV:n tarkastustoiminnan vesittymisestä puhutaan nyt julkisesti.

– Talon sisällä on käyty keskustelua jo muutamia vuosia, ja eduskuntaan on yritetty viestiä luottamusmiesten taholta, mutta viesti ei ole näköjään mennyt perille. On hieno juttu, että matopurkki on saatu auki.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?