Kommentti: Tässä on VTV-kohun ydin – valvonta- ja tarkastustoiminta on surkastunut Yli-Viikarin pääjohtajakaudella - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Tässä on VTV-kohun ydin – valvonta- ja tarkastustoiminta on surkastunut Yli-Viikarin pääjohtajakaudella

Hämmästyttävintä on, että tarkastustoiminnan alasajoa kuvaavat luvut ovat olleet kuin tarjottimella, mutta eduskunnan tarkastusvaliokunta ei ole katsonut tarpeelliseksi puuttua asiaan, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Olli Waris.

Tytti Yli-Viikarin pääjohtajakaudella VTV:stä on karsittu perinteisiä ydintoimintoja. Erityisen voimakasta pudotus on ollut tuloksellisuustarkastuksessa.­

2.4. 6:26

VTV:n pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin kauneusostot ovat herättäneet keskustelua kohtuullisuuden rajoista.

Minkälaiset hankinnat voi maksattaa työnantajalla, tässä tapauksessa valtiolla?

Uskallan väittää, että kohtuuden raja kulkee hiusmuotoilu- ja pukeutumisvalmennuksissa, jotka eivät ole liittyneet suoraan yhteenkään työtehtävään.

Nämä ovat palveluostoja, jotka voi maksaa yli 11 000 euron kuukausipalkalla itse. Ennen kaikkea tämä osoittaisi pelisilmää virastossa, jonka pitäisi vahtia menojen kohtuullisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen kertoo, että kauneudenhoitopalvelut tulivat täytenä yllätyksenä henkilöstölle.

– On aika voimakasta turhautumista siitä, miten pääjohtajan valvonta ja harkintakyky on voinut tällä tavalla pettää. Tämä sotii ydinaluettamme vastaan, olemme tarkkoja siitä, minkälaisia etuuksia voidaan saada. Tämä vaikuttaa edellytyksiimme sanoa asioista muille, suoraan sanottuna tällainen vie uskottavuuden, Vuorinen katsoo.

Yli-Viikarin tapauksen ja VTV-kohun ydin ei silti ole verorahoilla ostetuissa extreme megamaskeissa tai 92 euron joululounasvalkoviineissä, vaan viraston tarkastus- ja valvontatoiminnan surkastumisessa.

Tämä on keskeinen syy sille, että VTV:n henkilöstön keskuudessa on ollut laajaa tyytymättömyyttä Yli-Viikaria kohtaan jo pitkään.

Luvut ovat lahjomattomia: kun tilintarkastuksiin käytettiin vuonna 2016 Yli-Viikarin pääjohtajakauden alussa 6135 henkilötyöpäivää, niin viime vuonna tilintarkastuksiin käytettiin enää 4182 henkilötyöpäivää. Henkilötyövuosia tilintarkastukseen käytettiin viime vuonna vähän yli 16, kun VTV:n henkilöstömäärä on noin 145.

Rajuinta pudotus on ollut tuloksellisuustarkastuksessa, jossa tarkastetaan valtion taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta eli sitä, että valtion varoja käytetään taloudellisesti ja tehokkaasti.

Kun vuonna 2016 tuloksellisuustarkastukseen käytettiin 5542 henkilötyöpäivää, oli vastaava luku viime vuonna 2881,5 henkilötyöpäivää (11,3 henkilötyövuotta). Yli-Viikarin kaudella tuloksellisuustarkastukseen käytettyjen henkilötyöpäivien määrä on tullut alas siis 48 prosenttia.

Kokonaistilannetta kuvaa, että tarkastus- ja valvontatoimintaan kohdistui viime vuonna VTV:ssä 40,4 henkilötyövuotta. Tukitoimintaan, kuten koulutukseen ja viestintään, kului 42,4 henkilötyövuotta.

Samaan aikaan kun VTV:n määrärahat ovat pysyneet ennallaan tai jopa hieman nousseet, panostukset ovat valuneet muuhun kuin tarkastus- ja valvontatoimintaan.

Hämmästyttävintä on, että luvut ovat olleet kuin tarjottimella VTV:n tilinpäätöksissä, mutta eduskunnan tarkastusvaliokunta ei ole katsonut tarpeelliseksi puuttua asiaan.

– Hurjalta tuntuu, että olemme raportoineet avoimesti lakisääteisen perustehtävän ja siihen käytettyjen päivien alasajosta ja tarkastusvaliokunta ei ole asiasta kysynyt mitään, viraston sisällä ihmetellään.

VTV:n luottamusmiehen Pasi Tervasmäen mukaan uhkana on, etteivät valtionhallinnon tuloksellisuuteen tai laillisuuteen liittyvät epäkohdat tule niin hyvin ilmi, kun tarkastustoimintaa karsitaan.

– Tieto siitä, että tarkastus on tulossa, valpastuttaa tarkastuksen kohteena olevia toimimaan oikein ja tuloksellisemmin.

Yksi viraston tarkastajista sanoo, että VTV on muuttunut ”hallinnon kehittämisen ja kansainvälisten asioiden virastoksi”, ja kertoo olevansa huolissaan tarkastusten määrän lisäksi tarkastusten laadusta.

Hänen mukaansa talon sisällä on käyty ”aikamoista vääntöä siitä, mitä tarkastusraporteissa saa esittää”.

– On haluttu, ettei mitään kovin kärjekästä saa lähteä ulos. Jos meidän tehtävänä ei ole selvittää näitä asioita ja tuoda esiin, että jossakin on mennyt jokin pieleen, niin mikä virka meillä on?

VTV:n kannalta oireellista on, että samanlaista keskustelua käytiin jo 2017. Allekirjoittaneelle kerrottiin tuolloin viraston sisältä tarkastajien itsesensuurista ja asioiden vesittämisestä. Myös kaukomaiden konferenssit puhuttivat VTV:ssä jo tuolloin.

Hälytyskellot soivat, mutta mitään ei tehty. Sillä välillä rahaa ehti palaa moneen kohteeseen.

Tervasmäki kertoo, että Yli-Viikarin kaudella resursseja ovat vieneet kansainväliset tehtävät, ympäristöasiat, kestävä kehitys sekä työryhmätyöskentely.

– Ollaan ehkä yritetty luoda parempaa maailmaa, ja Valtiontalouden tarkastusviraston varsinainen tehtävä on vähän unohtunut, Tervasmäki katsoo.

Vuoden 2019 vuosikertomuksessa Yli-Viikari painotti YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman merkitystä ja katsoi, että ”Suomessa on tarve vahvistaa poliittista yhteisymmärrystä siitä, että kestävän kehityksen politiikkaa tulee tehdä yli hallituskausien”.

Viime vuotta koskeneessa vuosikertomuksessa Yli-Viikari peräänkuulutti virkamiehiltä määrätietoista verkostotoimintaa – ”henkilöstön liikkuvuutta, asiantuntijuuksien törmäyttämistä ja näkökulmien ristipölytystä”.

VTV on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Bhutanin kanssa. Vuosina 2018 ja 2019 virastosta matkustettiin Himalajalle kolmen henkilön voimin. Toissa vuonna matkaan kuului kaksi koulutuspäivää, pääjohtajatapaaminen sekä vierailu Punakha-laaksossa.

Huomionarvoista on, että kehitysyhteistyön kaltaiseen toimintaan on käytetty VTV:n toimintamäärärahoja eikä esimerkiksi ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja.

Bhutan-yhteistyö saattaa joutua jatkossa jäähylle.

VTV:n johtaja Matti Okko kertoo, että kansainvälisen toiminnan puolella on ”ilman muuta uudelleenarvioinnin paikka”.

– Tuolta rintamalta varmasti löytyvät ne alueet, jotka tulevat erityisen kriittisen arvioinnin alle. Mielestäni toiminta on monilla alueilla kuitenkin hyvin asiapohjaista ja tarkastustoimintaan kytkeytyvää.

Okko sanoo ymmärtävänsä huolen tarkastus- ja valvontatoiminnan rämettymisestä.

– Alasajo on turhan voimakas ilmaisu, mutta luvut kertovat totuuden. Yksi syy on organisaatio- ja johtamismallin uudistaminen, johon on liittynyt voimakkaasti toiminnan kehittämiseen liittyvää projektitoimintaa, joka on vienyt tilaa tarkastusprojekteilta. Pitäisi pystyä priorisoimaan tarkastusprojekteja, mikä tarkoittaa negatiivista priorisointia muun toiminnan puolella.

Okko voi saada VTV:n ainakin väliaikaisesti komentoonsa, sillä eduskunnan kansliatoimikunta käynnisti tiistaina prosessin Yli-Viikarin virassa pidättämiseksi.

Mikään ei toistaiseksi viittaa siihen, että Yli-Viikari aikoisi vetäytyä suosiolla sivuun.

– Yli-Viikari on vielä töissä, mikä on ihmetyttänyt, kun eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen toivoi, että pääjohtaja pidättäytyisi virkatehtävien hoitamisesta esitutkinnan aikana. Tässä mennään kovemman tien kautta eli eduskunnan kansliatoimikunta joutuu pidättämään Yli-Viikarin virantoimituksesta, Tervasmäki sanoo.

Virasta pidättäminen tapahtunee ensi torstaina. Eduskunnan suuren salin käsittely, jossa irtisanomisesta voitaisiin päättää, ei ole vielä kalenterissa.

IS:n tietojen mukaan Yli-Viikari piti tiistaina henkilöstölle puheen, jossa hän antoi ymmärtää, että viraston riippumattomuutta pyritään horjuttamaan sisäisellä ja ulkoisella painostuksella. Vastuuta syntyneestä tilanteesta Yli-Viikari ei suostunut ottamaan.

Erikoisena pidettiin sitäkin, että tilaisuudessa mainittiin henkilöstöeduista, kuten työmatkapyöräilyyn ja kilometrikisaan liittyvästä polkupyörän keväthuollosta, joka on muutaman kympin etu. Henkilöstön piiristä nostettiin esiin johdolle kustannetut 40 000 euron koulutukset.

Sopii toivoa, että VTV saa pölyn laskeuduttua rivinsä kuntoon. Uskottava tarkastusvirasto on koko yhteiskunnan etu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?