Eduskunnan puhemiehistö esitti maanantaina VTV:n pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virasta pidättämistä poliisin esitutkinnan ajaksi.
Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta selvittää valtion menoja vahtivan viraston omaa taloudenhoitoa.
VTV-kohun myötä esiin on noussut jälleen valtion ylimmän laillisuusvalvojan, oikeuskansleri Tuomas Pöystin rooli.
Pitkään VTV:ssä työskennellyt henkilö arvioi, ettei Yli-Viikari olisi koskaan päätynyt VTV:n pääjohtajaksi ilman Pöystin tukea.
– Koko urapolun Pöysti on curlingharjaamalla tehnyt pääjohtajaksi asti, viraston sisältä väitetään.
Kiistanalaisin asia koskee Yli-Viikarin nimittämistä kahteen merkittävään virkaan – vuonna 2013 VTV:n ylijohtajaksi ja vuonna 2009 VTV:n esikuntapäälliköksi – nimikkeen muutoksella ilman avointa hakua.
Yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että ”kyllä tämä pahalta näyttää”.
– Virkamiesoikeudellisen periaatteen mukaan nimikemuutoksella ei saa muuttaa virkaa tosiasiallisesti toiseksi. Näyttäisi siltä, ettei asiaa ole päätetty eduskunnan virkamieslain mukaisesti. Lainmukainen nimittely pitäisi olla se, että kaikki paikat laitettaisiin avoimeen hakuun.
Yli-Viikari tuli VTV:hen alun perin johdon asiantuntijaksi 2007. Viraston henkilöstön keskuudessa kiinnitettiin huomiota, että ranskan kielen taito katsottiin haussa eduksi.
Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen sanoo, että vaikka päätöksiin ei pystytä enää puuttumaan eikä mitään seuraamuksia tule, niin Yli-Viikarin nimityskuviot VTV:n sisällä olisi syytä tutkia.
Tehtävä oli kuin räätälöity koulunsa pitkälti Ranskassa käyneelle Yli-Viikarille, joka on kuvaillut ranskan kielen taitoaan erinomaiseksi.
VTV:n toiminnassa Ranska-yhteydet eivät ole olleet korostuneesti esillä, isommat kokoukset pidetään englanniksi ja tarkastustoiminnassa maailman huippumaatkin ovat anglosaksisia maita, kuten Britannia, Kanada, Australia ja Yhdysvallat.
– On selkeitä viitteitä pidemmältä ajalta, että silloinen pääjohtaja on nostanut kyseistä henkilöä eteenpäin. Jos henkilö on rekrytoitu johdon asiantuntijaksi, niin kyllä se on jotakin täysin erilaista kuin ylijohtaja. Onko tässä menty ikään kuin siivellä? Muukkonen kysyy.
Pöysti kiistää, että Yli-Viikaria koskevissa nimityksissä olisi rikottu eduskunnan virkamieslakia.
– Yli-Viikaria ei ole nimitetty kahdesti ilman julkista hakua. Hänen virkanimikettään on virkamieslainsäädännön puitteissa muutettu viraston toimintojen uudelleenjärjestelyiden osana. Uudelleenjärjestelyt olivat tuloksellista toimintaa ja eduskunnan virkamieslain ja virkamiesoikeudellisten periaatteiden puitteissa, Pöysti viestittää sähköpostilla.
Pöystin mukaan virka ei saa muuttua tehtäviltään kokonaan täysin uudeksi viraksi ”paitsi jos kyseessä ovat olleet toimintojen uudelleenjärjestelyt”.
– Useat johdon asiantuntijan pääasialliset tehtävät kuuluivat nimikemuutosten jälkeenkin hänen toimenkuvaansa, mutta siihen tuli muitakin tehtäviä johdon tuen tehtävien laajentuessa viraston tarpeiden mukaisesti. Virka ei siis täysin muuttunut toiseksi, mutta toki toimintojen uudelleenjärjestelyissä tuli siihen muutoksia ja uusia tehtäviä.
VTV:n entinen pääjohtaja, oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo seuranneensa uutisointia tarkastusviraston ympärillä surullisena senkin vuoksi, että hän teki VTV:ssä ”vajaan kymmenen vuoden ajan pitkiä päiviä valtiontalouden tarkastuksen ja sitä kohtaan tunnettavan luottamuksen hyväksi”.
Pöystin mukaan virkanimike- ja tehtävämuutoksia tehtiin useille muillekin. Pöysti on jo aiemmin käyttänyt esimerkkinä tapausta, jossa henkilön titteli muutettiin suunnittelupäälliköstä ylijohtajaksi. Kyseisessä tapauksessa henkilön asemaa organisaatiossa ei kuitenkaan nostettu, kuten Yli-Viikarin kohdalla tehtiin.
Pöystin ja Yli-Viikarin yhteinen työhistoria juontaa juurensa 2000-luvun alkupuolelle. Huhtikuussa 2004 Pöysti nimitettiin vastaperustettuun valtioneuvoston controllerin virkaan. Valtioneuvoston controller johti toimintoa, joka oli osa valtiovarainministeriötä.
Yli-Viikari aloitti valtiovarainministeriön budjettiosastossa EU-avustajana vuoden 2005 alkupuolella ja lainsäädäntöasiantuntijana controller-toiminnossa lainsäädäntöasiantuntijana vuoden 2006 alussa. Yli-Viikarilla ei ole tutkintoa oikeustieteistä.
Vuoden 2007 alussa Pöysti aloitti VTV:n pääjohtajana. Pian hakuun tuli johdon asiantuntijan tehtävä. Pöysti myöntää kertoneensa ”avoimesta tehtävästä vm:n suuntaan”.
– Haku oli avoin, eikä avoimessa haussa voi kenellekään luvata virkaa sitovasti. Johdon asiantuntijan toimenkuva oli laadittu ja perusteltu tarkastusviraston ja sen johtamisen kehittämisen sekä muun muassa kansainvälisen toiminnan aidoilla kehittämisen tarpeilla. Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa ranska on tärkeä työkieli ja samoin EU:n komissiossa mukaan lukien ne pääosastot ja toiminnot, joissa sekä komissio että tilintarkastustuomioistuin näkivät tarvetta tiivistää yhteyttä jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten kanssa, Pöysti sanoo.
Lokakuussa 2015 Pöysti aloitti sosiaali- ja terveysministeriössä sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtajana, ja VTV:ssä tuli pääjohtajan paikka hakuun.
Yli-Viikari haki paikkaa: eduskunnalle jätetyssä virkahakemuksessa oli kolme suosittelijaa – VTV:n hallintojohtaja Mikko Koiranen, VTV:n ylijohtaja Marjatta Kimmonen sekä STM:n tuolloinen alivaltiosihteeri Pöysti.
Yli-Viikari toi hakemuksessaan kahteen otteeseen esiin, että hänen työtehtäviinsä on kuulunut pääjohtajan avustaminen viraston johtamisessa. Lisäksi hän kertoi toimineensa pääjohtajan sijaisena.
Yli-Viikari toi hakemuksessaan esiin, että hänen työtehtäviinsä on kuulunut pääjohtajan avustaminen viraston johtamisessa.
– Uskon, että johtamisen monialainen osaamiseni, ulkoisen tarkastuksen kokemukseni sekä valtiontalouden tuntemukseni tukevat tarkastusviraston pääjohtajan tehtävien vastuullista hoitamista. Haluan johtaa tarkastusvirastoa suomalaisen demokratian näkökulmasta tulokselliseen, digitalisaation mahdollisuudet hyvin hyödyntävään ja eduskunnalle lisäarvoa tarjoavaan tulevaisuuteen, Yli-Viikari visioi hakemuksessaan.
Katkelma Yli-Viikarin hakemuksesta.
Eduskunta valitsi täysistunnossaan tiistaina 24. marraskuuta 2015 Yli-Viikarin VTV:n pääjohtajaksi. Yli-Viikari sai kaikki annetut 157 ääntä.
Huomiota kiinnittää se, ettei eduskunnasta löydy nimitystä koskevaa muistiota. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana tuolloin toiminut Eero Heinäluoma (sd) sanoo, että käsittelyn vaiheet ilmenevät tarkastusvaliokunnan pöytäkirjoista.
– Menettely vastaa eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen valintaa. Valinnathan tekee eduskunnan täysistunto. Edellisellä pääjohtajalla Pöystillä ei ollut valinnassa erityistä roolia, Heinäluoma viestittää.
Yli-Viikarin pesti VTV:n pääjohtajana on katkolla tänä vuonna, mutta on mahdollista, että Yli-Viikarin taival päättyy jo aiemmin VTV:n rahankäytöstä nousseiden kohujen vuoksi.
IS kertoi lauantaina, että Yli-Viikarille on ostettu vuosina 2018–2020 kauneudenhoitopalveluja valtion piikkiin yhteensä 4 729 eurolla.
Pöysti kertoo seuranneensa surullisena viime aikojen keskustelua ”rahankäyttöön liittyvien asioiden osalta”.
– Minun itseni olisi ollut kyllä vaikeaa perustella ja pitää hyvin harkittuna osaa rahankäytöstä, josta on kerrottu julkisuudessa. Luotan siihen, että eduskunnan tarkastusvaliokunta, jolla on perustuslaissa säädetyt tietojensaantioikeudet, selvittää asian ja sitten arvioidaan muut, myös oikeudelliset vastuukysymykset. Kunkin pääjohtajan toimintaa johtajakaudellaan ja toimenpiteiden perusteluita sekä onnistumista tehtävässään pitää arvioida omana kokonaisuutenaan.
Pöystin mukaan hänen ja Yli-Viikarin henkilötason suhteesta levitetään aktiivisesti virheellisiä väitteitä.
– Emme ole perheystäviä, vaikka sellaista väitetään. Olemme nelisen kertaa tavanneet ammatillisten yhteyksien ulkopuolella ennen vuotta 2010. Meillä oli toki aina vuoteen 2015 saakka pitkähkö yhteinen työkokemus ja esimies/alaissuhde. Sen jälkeen harvakseltaan ammatillista kanssakäymistä kerran pari vuodessa, Pöysti luonnehtii.
VTV:n sisältä kommentoidaan, että virasto on tällä hetkellä ”yhden henkilön panttivankina”.
Henkilöstön huolena on, että Yli-Viikari jäisi virastoon kohun jälkeenkin, sillä hänellä on ”pakkasessa” yhä ylijohtajan virka.
– VTV:n uskottavuus on nolla, ja tilanne voi lähteä parantumaan vain, jos Yli-Viikari poistuu talosta.
30.3. kello 11.42: Muutettu Matti Muukkosen titteli yliopistonlehtoriksi ja julkisoikeuden dosentiksi.
