IS:n tiedot: Hallitus saattaa päätyä täysin uudenlaiseen rokotusratkaisuun pahimmilla pandemia-alueilla - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS:n tiedot: Hallitus saattaa päätyä täysin uuden­laiseen rokotus­ratkaisuun pahimmilla pandemia-alueilla

Hallitus saa todennäköisesti alkuviikosta pöydälleen STM:n esityksen rokotusten alueellisesta kohdentamisesta.

THL:n mukaan rokotteiden alueellinen kohdentaminen epidemiatilanteen perusteella vähentäisi tehohoidon tarvetta jonkin verran, mutta ei hillitsisi epidemian etenemistä merkittävästi.

29.3. 5:55

Rokotusjärjestyksen muuttaminen ja rokotteiden kohdentaminen pahimmille epidemia-alueille on noussut viime viikon aikana politiikan kiistakapulaksi.

Hallituspuolueissa on valmiutta kohdentaa rokotteita epidemia-alueille ja IS:n tietojen mukaan hallituksessa päädytäänkin todennäköisimmin lopulta malliin, jossa etenkin pääkaupunkiseutu saisi ylimääräisiä yksittäisiä rokote-eriä.

Tällä hetkellä ei ole vielä selvää, millaisista määristä rokotteita puhutaan.

Sen sijaan rokotusjärjestyksen muuttaminen asetuksella vie sen verran aikaa, ettei siitä olisi apua epidemian akuuttiin tilanteeseen.

IS selvitti, minkälaista kädenvääntöä kulisseissa rokotteista tällä hetkellä käydään.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi parhaillaan mahdollisuuksia rokotusten alueelliseksi kohdentamiseksi pahimmille epidemia-alueille ja valmistelee hallitukselle asiasta esitystä.

STM:n esityksen arvellaan valmistuvan todennäköisesti alkuviikoksi.

Esitykseen tarvitaan lausunto myös yhdenvertaisuusvaltuutetulta, sillä alueellinen kohdentaminen tarkoittaisi käytännössä rokotusten painottamista etenkin pääkaupunkiseudulle, mikä hidastaisi väistämättä muiden alueiden rokotustahtia.

Ihmeelliseltä vaikuttaa kuitenkin se, että hallituspuolueissa tuntuu olevan suurtakin erimielisyyttä siitä, mitä rokotusten alueellisesta kohdentamisesta sovittiin etukäteen viime tiistain neuvotteluissa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla hallituksen sopineen, että se on valmis painottamaan rokotteita pahimmille epidemia-alueille.

Kohdennus voitaisiin tehdä sen jälkeen, kun riskiryhmät, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, hoivakotien asukkaat ja niiden henkilöstö on rokotettu kaikkialla Suomessa.

Se, millä tavalla rokotteiden alueellinen painotus tehdään, on hänen mukaansa vielä auki.

Marin Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina: Hallitus on sopinut, että se on valmis painottamaan rokotteita pahimmille epidemia-alueille.

Keskustan näkemyksen mukaan ainakaan rokotusjärjestyksen muuttamisesta ei ole vielä päätetty mitään.

Keskustan puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus ottaa asiaan kantaa vasta STM:n valmisteleman esityksen pohjalta.

Vihreiden ja rkp:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat Emma Kari ja Anders Adlercreutz sen sijaan ovat julistaneet, että hallituspuolueet ovat jo sopineet rokotuksien painottamisesta pahimmille epidemia-alueille.

Vihreät ja rkp ajoivat neuvotteluissa IS:n tietojen mukaan vahvasti rokotusjärjestyksen muuttamista.

Pääkaupunkiseudun ja Turun liikkumisrajoitukset ovat olleet vaikea pala nieltäväksi molemmille puolueille, ja etenkin vihreiden kannatus rakentuu pitkälti etelän kaupunkien varaan.

Rokotusten kohdistamisen samoille alueille katsottiinkin helpottavan liikkumisrajoituksiin kriittisesti suhtautuvien puolueiden keskuudessa kovien rajoitusten hyväksyttävyyttä.

Tämän puolesta puhuu myös se, että liikkumisrajoitusten toimeenpano edellyttää välttämättömyyttä, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki muut keinot epidemian hillitsemiseksi tulisi ottaa sitä ennen käyttöön.

Keskustan taas kuvaillaan julkisuudessa pyrkivän liudentamaan sitä, mikä oli selkeästi hallituksen tahtotila.

Puolueelle sen hyväksyminen, että rokotteita kohdennetaan maakunnista pääkaupunkiin, on ollut vaikeaa niellä, IS:lle kuvaillaan.

Hallituksen sisällä kuitenkin harmitellaan nyt sitä, että rokotusjärjestyskysymyksestä on selkeästi tullut poliittinen kysymys, vaikka asiassa pitäisi nojata ennen kaikkea asiantuntijanäkemyksiin.

Hallitukselle teroitettiin jo joulukuussa, että rokotusjärjestyksen muuttaminen on vaikeaa, eikä siihen tulisi lähteä poliittisin perustein.

Hallituspuolueista on viestitty julkisuuteen pitkin koronaepidemiaa, että hallitus tukeutuu päätöksissään asiantuntijatietoon. Oma kysymyksensä on kuitenkin se, mitä asiantuntijoita kukin tahtoo kuunnella.

Osassa hallituspuolueita on se käsitys, että neuvotteluissa päädyttiin etenemään nimenomaan Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krarin suosituksen mukaan, että rokotteiden jakelussa tulisi ottaa huomioon epidemian tilanne eri alueilla.

Sopuun kuului se, että esityksen valmistelu annettiin STM:lle, joka toimii pitkälti THL:n arvion perusteella.

Saaarikko torstaina: Hallitus ottaa rokotteiden alueelliseen painotukseen kantaa vasta STM:n valmisteleman esityksen pohjalta.

THL:n perjantainen lausunto muutti kuitenkin tilanteen. Se totesi, että rokotusten kohdentaminen alueellisesti epidemiatilanteen perusteella on hankalasti toteutettavissa ja vähentäisi tehohoidon tarvetta vain ”jonkin verran”, mutta ei hillitsisi epidemian etenemistä merkittävästi.

Kanta tuli ymmärrettävästi osalle puolueista pettymyksenä.

Ihmetystä aiheutti muun muassa se, että THL:n arvion mukaan liikkumisrajoituksilla sairaalahoidon kuormitusta saataisiin vähennettyä 17 prosenttia, kun taas rokotusjärjestyksen muuttamisella 22 prosenttia.

Hallituksesta löytyykin epäilijöitä, joiden mukaan perustuslakivaliokunta ei välttämättä näe liikkumisrajoituksia välttämättöminä, jos samaan lopputulokseen päästäisiin vaihtoehtoisellakin keinolla.

THL:n tehtävä on kuitenkin tehdä kokonaisharkintaa ja arvio muun muassa siitä, mikä on mahdollista ja järkevää aikataulu ja logistiikka huomioiden.

THL muistuttaa, että rokotukset eivät sammuta akuutteja tartuntaryppäitä, koska vaikutus tulee viiveellä. Muutokset rokotejakelussa aiheuttavat sen mukaan myös paljon ylimääräistä työtä ja mahdollisesti hidastavat koko Suomen rokotuskattavuuden etenemistä.

Myös Marin totesi tänään, että pelkät rokotteet eivät tuo ratkaisua tarpeeksi nopealla aikataululla.

– Rokotuskokonaisuus ei tule meillä tämänhetkisen tilanteen avuksi. Ensinnäkin käytännön järjestelyiden osalta väistämättä menee aikaa, vaikka päätökset rokotejärjestyksen muuttamisesta tehtäisiin tänään. Sen lisäksi, että rokotukset alkavat vaikuttamaan epidemiatilanteeseen, myös siinä on viivettä.

STM on tuonut jo aiemmin hallituksen neuvotteluissa esille, että rokotusjärjestyksen muuttaminen asetuksella on melko hidas tie, sillä sen valmistelu vie useita viikkoja, mukaan lukien viikon lausuntokierros.

Mikäli tämä tahdottaisiin tehdä rokotusasetuksen muutoksen kautta, voisi lisärokotteita alkaa saapumaan pääkaupunkiseudulle 6–8 viikon kuluttua, eli aikaisintaan toukokuun puolivälissä, IS:lle arvioidaan.

THL:n mukaan yksinkertaisinta olisikin toteuttaa kertaluonteisia rokote-erien kohdennuksia vaikeimmille epidemia-alueille sen sijaan, että rokotusasetusta lähdettäisiin muuttamaan.

Todennäköisesti hallitus päätyykin juuri tämänkaltaiseen vaihtoehtoon, jossa pahoille epidemia-alueille kohdennettaisiin yksittäisiä rokote-eriä, IS:lle arvioidaan hallituslähteistä. Myös pääministeri Marin mainitsi vaihtoehdon sunnuntaina Ylellä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?