SSS-miehet ja huulipunahallitus – politiikan tutkija kertoo, kuinka myös edellistä hallitusta nimiteltiin

– Itse en ajattele, että sukupuoli olisi tässä olennainen asia. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma muistuttaa, miten myös vuoden 2015 Sipilän hallitusta pilkattiin.

Sekä Sipilän hallitus että Marinin hallitus ovat saaneet osakseen haukkumanimiä.

20.3.2021 19:53

– Nyt kun puhutaan nykyhallitukseen kohdistuvista haukkumasanoista, on syytä kaivaa esiin Ylen kysely vuonna 2015, Johanna Vuorelma kirjoitti Twitterissä. Vuorelma on Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen tutkijatohtori.

Johanna Vuorelma kertoi havaintonsa siitä, kuinka vuoden 2015 Sipilän hallituksesta pyydettiin nimiehdotuksia Ylen jutussa. Virallisia ehdotuksia olivat perussinimulta, perusporvarit, sinivalkoinen hallitus, porvarihallitus ja konservatiivihallitus.

Tämän lisäksi yleisö sai ehdottaa omia nimityksiä, ja ne oli otettu mukaan Ylen juttuun. Osa näistä oli halventavia, kuten machohallitus ja SSS-miehet.

– Huomionarvoista on, että juttu on neutraali tyyliltään ja haukkumanimet on listattu relevantteina kutsumaniminä muiden joukossa. Vaikea kuvitella, että tällainen kysely tehtäisiin tänään ja vaikkapa ”huulipunahallitus” olisi listalla muiden joukossa, Vuorelma kirjoitti.

Huulipunahallituksella Vuorelma viittaa niin sanotun Nato-raportin tutkimustuloksiin, jossa selvisi, että Suomen nykyhallituksen naisministerit ovat saaneet osakseen runsaasti vihamielistä verkkohäirintää.

– Itse en ajattele, että sukupuoli olisi tässä olennainen asia, Vuorelma sanoo IS:lle.

– Jotkut tätä varmaan tulkitsevat niin, että kun miehet olivat hallituksen johtopaikoilla, niin se olisi antanut enemmän oikeutusta tällaisille listoille, jotka olivat halventavia ja osittain myös sukupuolittuneita. Sen sijaan määrittävä tekijä on yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin muutos.

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma.

Vuorelman mukaan poliittisessa kulttuurissa ja mediassa on tapahtunut muutosta sitten vuoden 2015, vaikka aikaa ei olekaan kulunut kuin vasta viisi–kuusi vuotta.

– Meillä on käyty paljon keskustelua poliittisen puheen rajoista ja millaista retoriikkaa käytetään. Tähän asiaan on kiinnitetty paljon enemmän huomiota, Vuorelma sanoo.

Vuorelman mukaan nyt käydään samankaltaista keskustelua sosiaalisesta mediasta kuin mitä aikaisemmin käytiin silloin, kun radio, televisio tai netin keskustelupalstat olivat uusia asioita.

– Nyt sosiaalisen median kohdalla käydään taas tätä samaa puhenormien neuvottelua, Vuorelma sanoo.

Jos nyt kohistaan somen vihapuheesta, niin on sitä osattu ennenkin. Vuorelma on tekemässä kirjaa tutkijoiden kohtaamasta vihapuheesta, ja sitä varten hän on kuunnellut katkelmia 1990-luvulta silloin naispoliitikkoihin ja tutkijoihin kohdistuneesta puheesta.

– Se on oikeasti aika hätkähdyttävää, millaista kieltä silloin on käytetty. Siihen nähden muutos on ollut valtava, Vuorelma sanoo.

Muutostahti on yhteiskunnassa koko ajan kiihkeämpi. Vuorelma uskoo, että normit somekeskusteluihin tulevat tiukentumaan.

Tästä on esimerkkinä jo presidentti Trumpin Twitter-tilin sulkeminen, mikä osoitti, että ihan kaikki ei olekaan somessa sallittua.

Tällä hetkellä kaupallisesti toimivat somealustat ovat olleet määräävässä asemassa, mitä niillä voi julkaista. Tulevaisuudessa lainsäädäntö tulee todennäköisesti asettamaan raamit somen vihapuheelle. Esimerkiksi EU:ssa peräänkuulutetaan selkeämpää lainsäädäntöä asiaan.

Vuorelma huomauttaa, että vihapuheen suhteen saattaa syntyä mittakaavaharha. Vuorelma viittaa Nato-raporttiin.

– Siitä selviää, että kyseessä on hyvin pieni joukko, joka lähettää vihaviestejä.

Silti vihaviestit voivat olla uhka demokratialle, sillä ihmiset eivät välttämättä uskalla hakeutua poliittisiin virkoihin tai tutkijoina tarttua kiistanalaisiin aiheisiin.

– Vihaviestit ovat uhka demokratialle ja uhka tutkimuksen vapaudelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?