Presidentti Sauli Niinistö pitää selvänä, että liikkumiskiellotkin voivat vielä olla tarpeen koronan virusmuunnosten kukistamistaistelussa. Niinistön mukaan Suomi on tilanteessa, jossa ongelmia tulee vain lisää. Tautimäärät kasvavat ripeästi.
– Kyllä siihen on reagoitava. Ehkä tulee joitain liikkumisrajoituksia, kuten meillä oli viime keväänäkin. En tiedä, tuleeko samanlaista, mutta pakko on reagoida.
Niinistö puhuu mieluummin liikkumisrajoituksista kuin ulkonaliikkumiskielloista, joista ihmisille voi tulla monenlaisia mielleyhtymiä. Niitä kumpiakin hallitus nyt valmistelee pahimman varalle. Palataan Suomen poikkeusoloihin kohta. Ensin Niinistöltä on kysyttävä Venäjältä tulleista yllättävistä rokoteuutisista.
Uutistoimisto TASS kertoi Venäjän olevan valmis toimittamaan Suomelle Sputnik V -koronarokotteen valmistamiseen sopivaa teknologiaa. Asia nousi esille myös presidentti Tarja Halosen Venäjän parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja kanssa WHO-työnsä vuoksi käymässä puhelussa.
Oletteko te presidentti Niinistö keskustellut Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa Sputnik V -rokotteen saamisesta meille?
– Putin on itse puhunut rokotteestaan monta kertaa. Tammikuussa hän kertoi keskusteluistaan mahdollisesta rokoteyhteistyöstä Euroopan kanssa ja valmiudesta avata sitä myös Suomeen päin. Hallitukselle tästä on raportoitu.
Presidentin mukaan asia tulee nyt ajankohtaiseksi, kun Euroopan lääkintävirasto EMA tekee Sputnik-rokotteesta selvityksen.
– Tarkoituksena on kuitenkin ilmeisesti yhtiöiden välinen toiminta. En usko, että pakotteet olisivat estämässä terveydenhuollon teknologian tuontia tai yhteistyötä. En ole mikään kaupantekijä tässä, Niinistö sanoo.
Presidentti Niinistö kuuluu suuriin ikäluokkiin. Hänellä ei ole monien ikätovereidensa tapaan vieläkään tietoa siitä, milloin rokotteen saaminen on mahdollista. Presidentti seuraa tarkkaan rokotusten edistymistä ja hidas vauhti huolettaa häntä.
Niinistö sanoo suoraan, että EU:n olisi pitänyt pystyä rokotteiden yhteishankinnoissa alueensa kansalaisille parempaan. Niinistön mukaan EU on kyllä pyrkinyt toimimaan niin kuin sen pitääkin, mutta onnistuminen herättää kysymysmerkkejä.
– Mitä on tilattu ja mitä on sitovalla tavalla luvattu, ratkeavat jossain muussa tuolissa kuin tässä. Epäilemättä niissä olisi pitänyt onnistua paremmin. Meillä on esimerkkejä maista, jotka ovat onnistuneet EU:ta paremmin haalimaan rokotteita itselleen.
Niinistö haluaa kiinnittää huomiota myös rokotteiden myyntiluvat hyväksyvän EMA:n toimintaan.
– Astra Zenecan kohdalla oltiin paljon jäljessä, nyt ollaan Johonson&Johnsonissa jäljessä.
Presidentti on lukenut mielenkiinnolla rokotetutkimuskeskuksen ex-johtajan, rokoteasiantuntija Timo Vesikarin IS:ssä esittämiä näkemyksiä. Vesikarin mukaan Suomen on mahdollista ostaa sellaisia rokotteita, joita EU ei ole hankkimassa. Erityisesti Vesikari puhui kiinalaisen Sinovacin hankintamahdollisuuksista. Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa Niinistö ei ole puhunut.
– Se oli mielenkiintoinen juttu. Jotkut EU-maat kuten Unkari, Tsekki ja Slovakia ovat käyttäneet omia lääkintäviranomaisiaan ohittamaan EU:n yhteisen hyväksymisprosessin. En luonnollisestikaan kykene ottamaan kantaa siihen, mikä rokote on hyvä tai pitäisi saada tänne käyttöön.
Pitäisikö Suomen pyrkiä hankkimaan rokotteita ohi EU:n hyväksymisprosessin?
– Jos ajatellaan tästä eteenpäin ja tilanne näyttää pahalta: virusmuunnokset leviävät kovaa tahtia myös Suomessa. Sellainen olisi todella hankala tilanne, jos kansa epätoivoisesti huutaa Euroopassa rokotettavaksi pääsyä ja maailmalla niitä on tarjolla. Kaikkia mahdollisuuksia on arvioitava avoimesti.
Liki tasan vuosi sitten Suomi oli poikkeusoloissa ja Uusimaa eristettiin muusta Suomesta historiallisella tavalla. Nyt hallitus julisti poikkeusolot yhteistoiminnassa presidentin kanssa viikon aluksi ja hallituksen esittämän sulkutilan on määrä alkaa tulevana maanantaina.
”Olen painottanut pitkään, että pandemia täyttää täysin sen poikkeusolojen tunnusmerkistön, jota valmiuslaki edellyttää vaaralliselta tartuntataudilta. On täyttänyt koko tämän ajan, kesää lukuun ottamatta.
Niinistöstä pandemia täyttää poikkeusolojen vaarallisen taudin kriteerit ja hän on siksi syksyn mittaan todennut ne useaan otteeseen. Poikkeusolojen toteaminen vaatii, kuitenkin myös sitä, että hallituksella on tarve ottaa poikkeuksellisia valtuuksia käyttöön valmiuslaista. Sen arviointi kuuluu hallitukselle ja nyt pykälille on tarvetta.
– Olen painottanut pitkään, että pandemia täyttää täysin sen poikkeusolojen tunnusmerkistön, jota valmiuslaki edellyttää vaaralliselta tartuntataudilta. On täyttänyt koko tämän ajan, kesää lukuun ottamatta. Eri asia on poikkeusolojen virallinen toteaminen, silloin pitää lisäksi olla tarve ottaa ylimääräisiä valtuuksia käyttöön. Nyt niitä on.
Hän on myös kannattanut ennakoivaa varautumista: tiukkoja lyhytkestoisia rajoitustoimia jo ennen kuin vaaralliset rajat ovat ylittyneet.
Juuri nyt Suomessa eletään kriittisiä viikkoja. Virusmuunnokset ovat vaarassa suistaa epidemian torjunnan kuiluun ja kysymys kuuluu: Onko Suomi toiminut liian hitaasti? Niinistö liputti ennakoivien toimien puolesta tammikuussa Presidentin kynästä -blogissaan.
– Se ei herättänyt kummempaa keskustelua. Luulen, että syynä oli se, että kun meillä oli pelkoja joulun ja uudenvuoden tautiräjähdyksestä ja niitä ei tullutkaan, nukuttiin vähän niin kuin viatonta unta.
Niinistö päätyi kirjoitukseen, kun talouden tohtorismiehet Martti Hetemäki ja Bengt Holmström olivat tammikuussa jo pitkään puhuneet ennakoivien toimien tarpeesta. Niinistö on keskustellut paljon kriisistä myös kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kanssa.
– Kun nämä ihan eri puolelta tulevat asiantuntijat päätyivät samaan, päädyin minäkin vähän samaan. Siksi nostin esiin ja kannustin heidän ajatteluaan. Scheininin kuva ja epäily Euroopasta päin oli paljon vakavampaa tasoa siitä, että vielä voidaan joutua hankaluuksiin.
”Oudoksun sitä, että minulle rakennetaan jotain roolia tähän perustuslain 23. pykälään liittyvään ravintoloiden sulkemiseen, jossa presidentillä ei ole osaa, ei arpaa. Tuon lain mukaisen poikkeustilan olemassaolon ratkaisee vain eduskunta.
Poikkeusoloista syntyi tällä viikolla heti niiden toteamisen jälkeen kärhämää. Presidentti ei ole tyytyväinen siitä, että hän tuli poikkeusolojen toteamisen yhteydessä vedetyksi mukaan perustuslain 23. pykälään, jonka nojalla hallitus päätti viime keväiseen tapaan lähteä sulkemaan ravintolat.
– Oudoksun sitä, että minulle rakennetaan jotain roolia tähän perustuslain 23. pykälään liittyvään ravintoloiden sulkemiseen, jossa presidentillä ei ole osaa, ei arpaa. Tuon lain mukaisen poikkeustilan olemassaolon ratkaisee vain eduskunta, Niinistö sanoo terävästi.
Perustuslakivaliokunta moitti hallitusta keskiviikkona valmistuneessa lausunnossa siitä, että se on todennut lain säätämistä varten poikkeusolot. Valiokunnan mukaan poikkeusolojen julistaminen ei ole edellytys pykälän soveltamiselle.
– Minulla on ollut tarkka tietoa siitä, että valmiuslailla ei edes kyetä ravintoloita sulkemaan, mutta oli ne muut pykälät, jotka piti ottaa käyttöön. Ja ne annettiin eduskunnalle nyt perjantaina.
Niinistö viittaa muilla pykälillä valmiuslain kohtiin 106 ja 107. Hallitus joutui ottamaan viestinnän keskittämiseen liittyvien pykälien kanssa aikalisän kun Scheinin ja muut oikeusoppineet katsoivat sen toimineen lainvastaisesti, kun niistä ei annettu heti käyttöönottoasetuksia.
Niinistö esitti pääministeri Sanna Marinille (sd) keväällä kriisin hoitamisen tueksi operatiivista nyrkkiä. Nyt hän on tyytyväinen, että hallitus virtaviivaistaa päätöksentekoa kyseisillä valmiuslainpykälillä.
”Kun kuulin pykälistä 106 ja 107 olin kovasti sitä mieltä, että hallitus on varmasti oikeassa. Hallinnon virtaviivaistaminen saattaisi hyvinkin olla paikallaan.
– Itse pandemia on syksystä lähtien hyvin täyttänyt tartuntatautilain kriteerit poikkeusoloista, mutta kun samalla pitää olla jotain erityisvaltuutta, mitä tarvitaan valmiuslaista, niin minä kyllä ymmärsin sen, että tietty päätöksenteon virtaviivaisuus olisi sellainen syy.
Niinistö kertoo saaneensa viime viikonvaihteessa tiedon siitä, että hallitus tarvitsee valmiuslain mukaisia toimenpiteitä.
– Kun kuulin pykälistä 106 ja 107 olin kovasti sitä mieltä, että hallitus on varmasti oikeassa. Hallinnon virtaviivaistaminen saattaisi hyvinkin olla paikallaan.
Hallitus voi pykälän 107 nojalla ratkaista pääministerin esityksestä hallinnonalojen välillä erimielisyyden siitä, minkä valtionhallinnon viranomaisen tai muun toimintayksikön käsiteltäväksi jokin asia kuuluu. Käytännössä pykälä lisää pääministerin toimivaltaa, mutta samalla myös koko hallituksen roolia.
Juristitaustainen Niinistö ei pidä oikeusoppineiden tapaan käyttöönottoasetusten viivästymistä pahana virheenä.
– Kun kuulin asiasta, oletin, että ne otetaan sitten käyttöön myöskin. Nythän ne otettiin käyttöön. Tulevat vähän viiveellä, mutta tulevat kuitenkin, joten no problem. Ei tässä mitään suurta virhettä ole tapahtunut, pieni viive vain.
Niinistö muistuttaa, että käyttöönottoasetukset annettiin viime keväänä hallituksen ilmoitusta seuranneena päivänä, mutta ne kaatuivat eduskunnassa. Lopulta koko prosessiin kului kaikkinensa noin viikko.
Nyt Suomeen tuli hallituksen menettelyn vuoksi muutaman päivän välivaihe.
– Tämä on vähän tällaista saivartelua, mutta valmiuslaki tulee käytettäväksi siinä vaiheessa, kun käyttöönottoasetukset on annettu.
Presidentti Niinistö kertoi IS:lle koronatuntojaan vuosi sitten maaliskuussa Linnan keltaisen salin samalla tummansinisellä sametilla verhoillulla tuolilla istuen kuin nyt. Silloin maskit eivät vielä olleet Suomessa käytössä, nyt ne ovat tiiviisti kasvoilla koko haastattelun ajan ja turvavälit ovat pidentyneet.
Oli vaikea ajatella, että vuoden päästä kriisissä oltaisiin taas hyvin samanlaisessa pisteessä.
Ennen kuin mennään Niinistö rohkaisun sanoihin suomalaisille, kysytään hänen omasta korona-arjestaan.
Miten olette huolehtinut omasta henkisestä jaksamisestanne ja keitä perheenne on uskaltanut tavata ruokapöydän ääressä?
– Pienissä porukoissa eli omassa piirissä ruokapöydässä istutaan. Samalla tavoin kuin monen muunkin elämämme on siinä mielessä rajoittunutta. Olen harrastanut liikuntaa hyvinkin aktiivisesti ja huomannut jokaisen kerran jälkeen, että on vähän reippaampi olo. Liikunta ja leikki, Niinistö listaa korona-aktiviteetit.
”Jatkuva vuoristorata on tätä ajankulumistakin kovempi kokemus. Se vaatii kyllä ihmisiltä paljon.
Niinistö katsoo, että kriisin pitkää kestoa jopa vaikeampaa sen sietämisestä on tehnyt jatkuva aaltoliike.
– Keväällä ehdittiin jo vähän innostua, että kyllä tuo tuosta laantuu, kesäksi laantuikin. Syksyllä tuli pettymys. Sitten tuli toivetta rokotuksista. Nyt on tullut takaiskuja siinäkin ja nyt sitten viimeinen vaihe ja siinä uusi pettymys. Leviääkin jokin uusi mutantti. Jatkuva vuoristorata on tätä ajankulumistakin kovempi kokemus. Se vaatii kyllä ihmisiltä paljon.
Niinistö kuvaa koettelemusta suomalaisille kovaksi. Samalla suomalaiset ovat myös taistelun sankareita.
– Minusta nimenomaan suomalaiset ovat selvinneet tästä erittäin hyvin. Kiitos heille, kaikille meille, jotka olemme ottaneet asian vakavasti. Totta kai kestävyys on ja on ollut kovilla.
Kun vuoristorataa on takana vuosi, moni suomalainen ei enää millään jaksaisi. Kontaktien vähentäminen minimiin on kuitenkin ainoa keino nujertaa virus ja tällä kertaa sen muunnokset.
Niinistö sanoi vuosi sitten, että tiukoissa paikoissa ihminen venyy ja löytää itsestään uusia ulottuvuuksia.
Moni suomalainen ei enää oikein löydä voimia venymiseen, mistä niitä vielä voisi etsiä?
– Kyllä niitä ihan omasta itsestä pitää löytyä. Käyttämällä sitten apua. Keskusteluapua läheisten kanssa ja myöskin läheisistä. Toivottavasti jokainen löytää keskustelukumppanin. On myös paljon yksinäisyyttä.
”Se vaatii kyllä nuorilta nyt ehkä kaikkein eniten mielenmalttia ja sen muistamista, että kyllä elämä tästä vielä palautuu.
Niinistö nostaa esiin nuorten tilanteen.
– Nuoressa elämässä tällainen menetys on suhteellisesti ottaen ihan toista luokkaa kuin tässä iässä. Se vaatii kyllä nuorilta nyt ehkä kaikkein eniten mielenmalttia ja sen muistamista, että kyllä elämä tästä vielä palautuu. Otetaan silloin sitten vähän takaisin.
Niinistö tietää, että korona todennäköisesti jättää moniin pysyviäkin muistoja.
– Olen joskus muistellut vähän omaa lapsuuttani jolloin kuulin juttuja espanjantaudista, joka vahvasti säilyi muiden muassa äitini mielessä vahvasti koko elämän iän ja opetti tietenkin varovaisuuteen kaiken maailman pöpöjä vastaan. Hän oli silloin aivan pikkutyttö.
Kaikille suomalaisille hän muistuttaa, että jokainen ihminen on tiukassa paikassa yllättävän suorituskykyinen.
– Luulen, että jokainen kohdaltaan on törmännyt tilanteeseen, että hetkinen, kyllähän minä sen tein. Nyt meidän kaikkien pitää vain lähteä liikkeelle siitä, että kyllä me tämänkin teemme. Selviydymme.
Kaikesta epävarmuudesta huolimatta Niinistö uskoo rokotusten vauhdittumisen myötä pirulaisen selän taittuvan.
– Kysymysmerkkejä on kuitenkin. Mutantti, muuntuko se edelleen? Ja palaako se sitten maailmaa kierrettyään niin, että meillä on pysyvä seuralainen kuten vuotuiset influenssat. Mutta uskallan olla toiveikas, että tästä kaikkein pahimmasta päästään. Se ottaa vain pidemmän aikaa kuin vielä alkusyksystä ehkä ajattelin.
