Kommentti: Meneekö Marinin joukolla jo liian lujaa? Eduskunta näpäytti hallitusta liiasta häsläämisestä, mutta kaikki karttavat vastuuta koronasekamelskasta - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Meneekö Marinin joukolla jo liian lujaa? Eduskunta näpäytti hallitusta liiasta häsläämisestä, mutta kaikki karttavat vastuuta korona­sekamelskasta

Sanna Marinin (sd) hallituksen toiminta herättää ihmetystä yhä laajemmalla. Eilen Marin pyyteli jo anteeksi koronalaki­kömmähdyksiä. Nyt myös eduskunta ojentaa hallitusta, ettei se juokse kiireellä vain hallituksen pillin mukaan. Päättäjät karttavat vastuutaan ja kansalaiset tippuvat jo kärryltä, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja tytöministeri Tuula Haatainen (sd) kertoivat hallituksen poikkeusolotoimista maanantaina.

2.3. 11:59

Kuluneet viime päivät eivät ole menneet pääministeri Sanna Marinin (sd) ja hallituksen kannalta putkeen.

Hyväksi kehuttu koronanhoito on vaihtunut hallituksen vastuulla olevaksi hallinnon, käskyjen ja suositusten kakofoniaksi, jossa jo asiantuntijatkin ovat tippuneet kelkasta, saati kansalaiset.

Eilen Marin pyysi jo anteeksi sekamelskaa, joka syntyi sosiaali- ja terveys­ministeriön STM:n ja Etelä-Suomen aluehallinto­viraston välille muun muassa kuntosalien sulkemisen edellytyksistä.

Eilen illalla Marin joutui perumaan myös puheitaan valmiuslain pykälien soveltamisesta ja viestinnän keskittämisestä valtioneuvoston kansliaan, kun oikeusoppineet eli muun muassa Martin Scheinin ja Matti Muukkonen pitivät hallituksen toimintaa lainvastaisena.

Nyt myös maan ylin päättäjä eli eduskunta on saanut tarpeekseen hallituksen nopeista otteista.

Helsingin Sanomat kertoo kirjeenvaihdosta eduskunnan ja pääministerin välillä.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk) ja eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola lähettivät maanantaina pääministeri Marinille, valtioneuvoston jäsenille ja valtioneuvoston oikeuskanslerille kirjeen, jossa he arvostelevat hallitusta siitä, että se kiirehtii eduskuntaa koronaviruksen torjumiseen tarkoitettujen lakien valmistelussa.

Kirje on poikkeuksellinen. Eduskunta on useinkin arvostellut eri hallituksia lainvalmistelun heikosta tasosta, mutta vastaava akuutti kommentointi on äärimmäisen harvinaista.

Kirjeessä viitataan erityisesti ravintoloiden sulkemista koskevaan lakiin, jonka kiirehtiminen asettaa Vehviläisen ja Paavolan mukaan eduskunnan ”kiusalliseen tilanteeseen”.

Hallitus ilmoitti torstaina, että ravintolat suljetaan sulkutilan mukaisesti ensi maanantaista eli 8. maaliskuuta alkaen. Asia kuuluu viime kädessä eduskunnalle, joka lakiesityksen käsittelee.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk, kuvassa oik.) ja pääsihteeri Maija-Leena Paavola arvostelevat hallitusta eduskunnan aikataulujen kiirehtimisestä.

Myös eduskuntaa on arvosteltu, koska korontilanteen pahenemisen aikana viikkokin lakien täytäntöönpanossa kuulostaa liian pitkältä. Eduskunta ei ole mikään vauhtikone, kuuluu vanha viisaus.

Puhemies Vehviläinen twiittasi viime viikolla, että eduskunnalla menee minimissään neljä päivää lakiesitysten käsittelyyn.

Asian voi kääntää myös niin, että jos hallituksella olisi ollut viime torstaina valmis esitys, eduskunta olisi viikonlopun istumisen jälkeen voinut hoitaa asian niin, että laki olisi ollut voimassa jo tämän viikon alussa. Tässä vastuu on toki jälleen hallituksen.

Mutta nyt eduskunnan kirje herättää kysymyksen, onko ravintoloiden sulkemislaki valmis edes ensi maanantaina.

Hallituksen ja eduskunnan julkinen riitely keskellä akuuttia tautikriisiä antaa surkean kuvan suomalaisen päätöksenteon nykytilasta.

Marin on ehtinyt jo eduskunnalle siis vastatakin.

Omassa kirjeessään hän kiistää kiirehtimisen ja sanoo keskustelleensa asiasta Vehviläisen kanssa viime keskiviikkona. Tuolloin Vehviläinen kertoi Marinille, että eduskunta voi käsitellä asian viikossa.

”Valtioneuvosto ei ole asettanut eduskunnalle aikataulua lakiesityksen käsittelemiseksi, vaan olemme toimineet sen arvion pohjalta, jonka olemme eduskunnan puhemieheltä saaneet. Hallitus toimii eduskunnan luottamuksen varassa ja pyrkii omalta osaltaan varmistamaan yhteistyön saumattoman sujumisen kaikissa tilanteissa”, Marin vastaa eduskunnan puhemiehelle ja eduskunnan pääsihteerille.

Kiireessä tulee sutta ja sekundaa – joka paikassa.

Päätöksentekoelinten roolit sotkeentuvat, mikä ei ole hyvä asia. Korona-aikana on moneen kertaan käynyt ilmi, että päätöksentekijät sysäävät vastuuta mielellään muille, kun paha paikka iskee.

Tämä on näkynyt esimerkiksi pääkaupunkiseudun, aluehallintoviranomaisten ja hallituksen välillä.

Moni on kaivannut jälleen, että hallitus olisi jo viime keväänä ottanut käyttöönsä presidentti Sauli Niinistön esittämän, kokeneista asiantuntijoista koostuvan koronanyrkin, joka olisi voinut suositella hallitukselle tarpeellisia toimenpiteitä.

Hallitukselle tämä ei ole kelvannut, ja Niinistö jätettiin yksin ajatuksiensa kanssa.

Syntyi vaikutelma, että nuorelle hallitukselle kokeneempien neuvot eivät kelpaa. Vaikutelma on säilynyt.

Kuluneiden päivien perusteella herää myös kysymys, mitä oikeuskansleri Tuomas Pöysti oikein hallituksessa tekee.

Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden virkatoimien lain­mukaisuutta. Hän saa asiakirjat eteensä etukäteen. Hänellä on myös läsnäolo- ja puheoikeus valtioneuvoston istunnoissa.

Miten esimerkiksi eilisen kaltainen näytelmä oli mahdollista, jos oikeus­kansleri istui paikalla kokouksissa? Oliko hän tuppisuuna? Eikö hän nähnyt samoja ongelmia kuin maan oikeusoppineet? Kysyttiinkö häneltä asiaa etukäteen?

Pöysti ilmestyi illalla Ylen A-Studioon kummastelemaan tilannetta, jonka yksi osa hän itse on. A-Studiossa Pöysti antoi ymmärtää, että esimerkiksi perustuslakien etukäteistuijottamisessa suomalainen lainsäädäntö on mennyt liian pitkälle.

Hän vertasi tilannetta esimerkiksi Norjaan, jossa pohdintoja käydään enemmän jälkikäteen.

Korona-aika onkin paljastanut, että Suomessa päätöksenteko halvaantuu lakiteknisiin nippeleihin, vaikka tahtotila olisi kaikilla yhteinen.

Tuskin eduskuntakaan haluaa hidastaa koronatoimia pelkkää ilkeyttään. Vehviläisenkin kirjeestä haisee tosin myös oman ja eduskunnan profiilin nostaminen muiden kustannuksella.

Mutta hallitus ja Marin saa mennä itseensä, sillä eduskunnan ja eduskunta­ryhmien rooli on pakannut unohtumaan häneltä ja hallitukselta aikaisemminkin.

Joulun alla Marin yritti vaihtaa eduskunnan puhemiestä lähinnä ilmoitus­asiana, kun Antti Rinne (sd) siirtyi perustuslakivaliokunnan puheen­johtajaksi. Marin olisi syrjäyttänyt Antti Lindmanin (sd) Sdp:n eduskunta­ryhmän puheenjohtajan paikalta ja istuttanut hänet varapuhemieheksi.

Asia ei ollut kuitenkaan pääministerin päätettävissä, vaan puhemiehen valitsee eduskunta ja omaa ehdokasta esittää Sdp:n eduskuntaryhmä. Lopulta varapuhemieheksi nousi Tarja Filatov (sd).

Perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan käsissä oli puolestaan tartuntatauti­lain muutos, minkä käsittelyn venyminen on ollut käsittämätöntä.

– Minä hoidan perustuslakivaliokunnan, IS:lle on kerrottu Marinin tokaisseen, kun asiaan liittyviä perustuslaillisia ongelmia käsiteltiin valtioneuvoston palaverissa.

Tämä siis ennen Rinteen valintaa valiokunnan johtoon.

Mutta järjestelmässä on jotakin vikaa. Sen näkee Paavo Lipposen (sd) taannoin mainostama Sokea Reettakin.

Onneksi kyseessä ei ole sentään sotatila.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?