Marin peruutti lainvastaiseksi arvioidussa valmiuslain soveltamisessa – Näin toimintaa selittää alivaltiosihteeri Lankinen - Politiikka - Ilta-Sanomat

Marin peruutti lainvastaiseksi arvioidussa valmiuslain soveltamisessa – Näin toimintaa selittää alivaltiosihteeri Lankinen

Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen kiistää, että kyse olisi mistään lainvastaisesta, ja puolustaa pykälien soveltamista: ”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehdään yhteistyötä tiiviimmin”

1.3. 21:44

Valtioneuvosto on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ehti tänään maanantaina todeta tiedotustilaisuudessa, että valmiuslain pykäliä 106 ja 107 on välttämätöntä alkaa soveltaa poikkeusolojen toteamisen jälkeen. Pykälät koskevat hallintoviranomaisten viestintää poikkeusoloissa sekä toimivallan ratkaisemista viranomaisten kiistatilanteessa.

Pykäliä ei kuitenkaan otettaisi käyttöön täysmääräisesti, mikä vaatisi eduskunnalle annettavaa käyttöönottoasetusta.

Myöhemmin tänään Marin kuitenkin kirjoitti Twitterissä, ettei pykäliä 106 ja 107 sovelletakaan miltään osin ennen selvyyttä niiden käytön edellytyksistä. Marinin mukaan asia selvitetään oikeudellisesti vielä kertaalleen.

Syy poukkoilevalle viestinnälle lienee se, että hallitus sai ilmoituksellaan pykälien soveltamisesta aikaan jopa syytöksiä toiminnan lainvastaisuudesta.

Asiaa on ihmetellyt muun muassa kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin, jonka mukaan pykälät kuuluvat valmiuslain ”toiseen osaan”, jonka säännökset voidaan ottaa käyttöön vain valtioneuvoston asetuksella.

– Asetusta ei annettu, joten valmiuslain 106-107 §:n soveltaminen on lainvastaista, ja sen vuoksi myös valmiuslain sovellettavaksi ottaminen kokonaisuudessaan on tapahtunut lainvastaisesti, Scheinin kirjoitti tänään perustuslakiblogissaan.

Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen kiistää, että kyse olisi mistään lainvastaisesta. Hän kommentoi asiaa IS:lle juuri ennen Marinin ulostuloa Twitterissä.

– Meillä on täysi ymmärrys siitä, että säännöksiä ei kokonaisuudessa voida pelkästään tällaisella muistiossa toteamisella ottaa käyttöön, vaan se vaatii loppujen lopuksi valtioneuvoston käyttöönottoasetuksen kussakin tilanteessa, jos sellaiseen mennään.

Hän puolustaa pykälien soveltamista sillä, että valtioneuvoston piirissä nähtiin tarpeelliseksi, että erityisesti valtioneuvoston viestintää täytyy alkaa yhteen sovittamaan paremmin nykyisessä tilanteessa.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehdään yhteistyötä tiiviimmin. Tässä tapauksessa yritetään koordinoida sitä, että viranomaisten viestintä olisi suurin piirtein saman suuntaista. Eihän tämä muuta tarkoita, ainakaan tämä alkuvaihe.

Lankisen mukaan kummassakin säännöksessä on ilmaistu yleisperiaate, joka pätee myös normaalioloissa.

– Esimerkiksi pykälässä 106 todetaan, että valtioneuvoston kanslia yhteen sovittaa valtioneuvoston ja valtiohallinnon viestintää poikkeusoloissa. Jo normaali lainsäädäntö antaa meille tehtävän yhteen sovittaa valtioneuvoston ja valtionhallinnosta viestintää normaalioloissa ja erilaisissa erityistilanteissa.

Käyttöönottoasetusta edellytetään Lankisen mukaan vasta, kun otetaan käyttöön laajempia toimivaltuuksia.

Vaikka esimerkiksi pykälä 106 mahdollistaa jopa sen, että valtioneuvoston kansliassa voitaisiin määrittää se, minkälainen viesti on, ei tätä ole Lankisen mukaan ajateltukaan tehtäväksi.

– Se vaatii käyttöönottoasetuksen ja sen kautta tulee valtuudet pidemmälle menevään yhteensovittamiseen. Eikä sekään tarkoittaisi sitä, että me voisimme alkaa sohimaan joka puolelle ja sanomaan, että teidän pitää viestiä tällä ja tällä tavalla.

Lankinen myös muistuttaa, että jo viime keväänä viestinnän koordinaatio oli keskitetty Valtioneuvoston kansliaan vastaavalla tavalla.

– Ero oli se, että sitä ei todettu missään, mutta sitä sovellettiin.

Pykälä 106 koskee hallintoviranomaisten viestintä poikkeusoloissa. Marinin mukaan pykälää tahdottiin soveltaa, jotta viestintää kyetään keskittämään valtioneuvoston kanslialle ja koordinoimaan entistä paremmin.

– Väestön tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisten viestinnän yhteensovittamiseksi poikkeusoloissa valtionhallinnon viestinnän välitön johto kuuluu valtioneuvoston kanslialle, laissa todetaan.

Pykälä 107 taas koskee toimivallan ratkaisemista. Marin kuvaili pykälää ”riitojenratkaisupykäläksi”.

Jos kahdella eri hallinnonalalla olisi erimielisyys siitä, minkä valtionhallinnon viranomaisen tai muun toimintayksikön käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, voisi valtioneuvosto pääministerin esityksestä tehdä päätöksen siitä, kumpi taho asian ratkaisee.

– Ministeriö ratkaisee erimielisyyden hallinnonalallaan, laissa lisätään.

Pykälä 107 voisi Lankisen mukaan tulla kysymykseen, jos Suomessa olisi samantapainen tilanne kuin viime keväänä Helsinki-Vantaan lentokentän suhteen, kun viranomaisten välillä vallitsi epäselvyys siitä, kenen tehtäviin mikäkin asia kuuluu.

– Sitä tässä tavallaan haluttiin ennakoida, että sitä voidaan tarvita, Lankinen sanoo.

Pykälät eivät Lankisen mukaan kuitenkaan tarjoa ratkaisua esimerkiksi käynnissä olevaan STM:n ja Etelä-Suomen aluehallintaviraston kiistaan tartuntatautilain tulkinnasta.

Tarkoituksena ei hänen mukaansa ole siirtää normaalilainsäädännön nojalla jollekin viranomaiselle määriteltyä toimivaltaa valtioneuvostolle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?