Poikkeusolot nousivat yllättäen ravintola­ongelman ratkaisuksi – näin päätös syntyi kulisseissa: ”Marin alkoi ajaa voimakkaasti” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Poikkeusolot nousivat yllättäen ravintola­ongelman ratkaisuksi – näin päätös syntyi kulisseissa: ”Marin alkoi ajaa voimakkaasti”

Poikkeusolot tarvittiin, jotta myös ravintoloiden aukioloon pystyttäisiin puuttumaan. Pääministeri Sanna Marin informoi keskiviikkona presidentti Sauli Niinistöä suunnitelmasta.

26.2. 6:05

Hallitus kertoi torstaina olevansa valmis toteamaan Suomeen poikkeusolot.

8. maaliskuuta lähtien suuressa osassa Suomea sulkeutuvat ravintolat, yksityiset tilat ja toinen aste ja peruskoulun yläluokat siirtyvät etäopetukseen. Tämän lisäksi yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminta keskeytetään.

Sulku kestää kolme viikkoa ja koskee epidemian leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevia alueita.

Idea useamman viikon tiukoista rajoituksista on ollut olemassa jo pidemmän aikaa, mutta käytännössä hallituksessa odotettiin vain oikeaa aikaa ja toteutustapaa. Tarve lisätoimille alkoi kuitenkin näyttää yhä selvemmältä viime viikon lopulla ja tämän viikon alussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL herätteli huolta jo viime viikolla siitä, että koronatilanne heikkenee nopeasti. Virusmuunnosten osuus kaikista koronatartunnoista oli kasvanut Uudellamaalla huomattavan nopeasti.

Hallitusviisikon kabineteista saapui muiden ministerien suuntaan loppuviikosta ensimmäisiä viestejä siitä, että tilanne näyttää niin pahalta, että vastaava ratkaisu voisi olla paikallaan.

Tiistaina viisikko kokoontui Säätytalolle keskustelemaan tilanteesta. Tuolloin myös poikkeusolojen julistamisesta ravintoloiden sulkemisen edellytyksenä keskusteltiin tosissaan ensimmäisen kerran.

Keskustelut ja neuvottelut poikkeusoloihin siirtymiseksi käytiin pitkälti hallitusviisikon kesken, mutta etenkin pääministeri Sanna Marinin (sd) kuvaillaan ajaneen asiaa voimakkaasti.

– Pääministeri oli aloitteellinen tämän kuvion läpiviemisessä. Mutta ei hän ole ainoa, joka on tätä puhunut, hallituslähteistä kommentoidaan.

Hallituslähteistä muistutetaan, että koska epidemian torjunta on ollut monella tapaa sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) käsin johdettua, ovat myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ja pääministeri käyneet koko kriisin ajan runsasta ja vilkasta ajatusten vaihtoa tilanteesta.

Ravintola-alan toimintaa nähtiin välttämättömänä lähteä rajoittamaan reiluuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä.

Hallitus oli toistanut pitkin matkaa, että rajoituksia ei tulisi tehdä lasten ja nuorten kustannuksella, vaan aikuisväestön kontaktien määrän hillitsemisen tulisi olla ensisijainen toimi.

Samaan aikaan kun uimahallit ja julkiset urheilutilat ovat olleet pääkaupunkiseudulla jo parin kuukauden ajan kiinni ja toisen asteen opiskelijat etäopetuksessa, saa olutta tilata leviämisvaiheenkin ravintoloissa iltakymmeneen asti.

Laki ei mahdollista ravintoloiden sulkemista edes leviämisvaiheen alueilla ennen kello yhtätoista illalla.

Keskustalle on alusta asti ollut tärkeää rajoitusten alueellisuus. Puolueen kanta on ollut se, että jos maahan halutaan kovempia rajoituksia, tulee niiden olla alueellisesti porrastettuja.

Tästä käytiin hyvin pitkät keskustelut viimeksi, kun hallitus päivitti hybridistrategiaansa tammikuun lopulla.

Lähtökohdaksi otettiin tiistaina heti se, että sulku ei koskisi perustason alueita. Tämänhetkisen tautitilanteen perusteella sulun ulkopuolelle jäisivät Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala sekä Etelä-Savo Mikkeliä lukuun ottamatta.

Toisaalta myös tautitilanne oli jo kehittynyt sellaiseksi, että alueelliset erot ovat todella suuret.

Myös valmiuslakiin kielteisesti suhtautunut rkp:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ymmärsi, että tiukkoja toimia tarvitaan.

Poikkeusoloista huolimatta hallitus ei kuitenkaan päätynyt ottamaan käyttöön valmiuslain pykäliä. Etenkin rkp:lle tämä oli neuvotteluissa ollut periaatteellinen kysymys.

Hallituslähteistä myönnetään, että valmiuslakiin nojautuminen jo toisen kerran vuoden sisällä olisi ”tietyn tyyppinen epäonnistuminen”.

Keskustelu oli pitkä, mutta neuvotteluiden päättyessä tiistaina kaikki viisikon jäsenet olivat hyväksyneet sen, että sulkusuunnitelma, joka edellyttää ravintoloiden osalta poikkeusoloja on tie, jolla lähdetään etenemään.

Tässä vaiheessa kysymyksiä oli vielä runsaasti ilmassa.

Keskiviikkona Marin kertoi suunnitelmasta myös tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Asian juridinen ja tekninen selvittely jatkui päivän mittaan ja Marin jatkoi yhteydenpitoa presidentin kanssa.

Usean hallituspuolueen ministerit olivat myös keskenään koolla ennen keskiviikon hallitusneuvotteluja. Kun hallitus vihdoin kokoontui Säätytalolle keskiviikkoiltana, oli suunnitelma sovittu viisikon kesken jo pitkälle valmiiksi.

Ravintolat suljettaisiin perustuslain 23. pykälän nojalla. Suunnitelma lyötiin lukkoon, kun oikeusministeriö esitti tulkintansa, jonka mukaan pykälän käyttö vaatii valmiuslain mukaiset poikkeusolot.

Torstaina aamusta hallitus astui Valtioneuvoston linnan tiedotustilaan kameran eteen kertomaan suunnitelmastaan.

Poikkeusolot todetaan valtioneuvoston päätöksellä todennäköisesti ensi viikon tiistaina samalla, kun ravintolaesitys annetaan eduskuntaan.

Poikkeusoloihin turvautumista kuvaillaan hallituslähteistä lopulta ”tekniseksi vaihtoehdoksi”, sillä se tehtiin käytännössä sen vuoksi, että ravintolat saataisiin suljettua.

Viime keväänä epidemian ensimmäisessä aallossa rajoitukset keskittyivät pitkälti ravintoloihin, jotka kantoivat lopulta isoimman vastuun elinkeinopuolen sulkutoimista. Se antoi niille tietynlaisen suoja-aseman, hallituslähteistä kuvaillaan.

Ravintola-ala nauttikin syksyllä tietyntyyppistä erityisasemaa. Tartuntatautilain pykäliin ei tahdottu lähteä rakentamaan ravintoloiden täyssulkua, vaan niiden osalta haluttiin edetä aukioloaikasääntelyllä.

Hallitukselle tuli kuitenkin yllätyksenä, kuinka vaikea tehtävä tämä lopulta oli.

Ensimmäinen eduskunnalle syksyllä annettu esitys ravintoloiden rajoituksista ei läpäissyt valiokuntien seulaa, ja hallitus joutui tyytymään lievempiin portaittain tiukentuviin rajoituksiin.

Hallitus on helmikuun aikana neuvotellut myös ratkaisua, jolla ravintolat velvoitettaisiin sulkemaan epidemian niin vaatiessa ovensa jo alkuillasta. Julkisuuteen puhuttiin kello 18 tai 19 valomerkistä.

Uusien tiukempien rajoitusten saattaminen voimaan normaalilainsäädännöllä olisi kestänyt yli kuukauden huhtikuun alkuun. Hallituslähteistä myönnetään, että valtioneuvoston piirissä oli pettymys se, että ravintolasääntelyn tiukentaminen aukiolojen osalta kestäisi niin kauan.

Rajoitusten astuminen voimaan huhtikuun alusta olisi myös auttamatta liian myöhäinen ajankohta epidemian hillinnän kannalta.

– Siinä välissä tilanne olisi voinut räjähdellä, hallituksesta kommentoidaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?