Timo Haapalan kommentti: Hallitus tekee vatuloinnin Suomen ennätystä virkanimityksissä – sotkevatko Antti Rinteen (sd) ministerihalut poliittista peliä? - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Hallitus tekee vatuloinnin Suomen ennätystä virkanimityksissä – sotkevatko Antti Rinteen ministerihalut poliittista peliä?

Martti Hetemäen seuraajaa valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi on nyt hierottu ennätykselliset puolitoista vuotta. Ex-pääministerin Antti Rinteen (sd) ministerihalut voivat uhata Timo Harakan (sd) asemaa hallituksessa, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Kuva vasemmalla: Valtiovarainministeri Matti Vanhanen pääsee viimein valitsemaan ministeriölle kansliapäällikön. Vahvin ehdokas paikalle on tehtävää lokakuusta vt:nä hoitanut Juha Majanen. Oikealla: Martti Hetemäelle on etsitty seuraajaa valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi yli puolitoista vuotta.­

25.2. 18:14

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Päivi Nerginhän se piti olla.

Nimittäin Martti Hetemäen seuraaja valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä.

Maan tärkeimmällä virkamiespaikalla.

Vaan ei ole. Eikä tulekaan.

Vuonna 2013 kansliapäälliköksi nousseen Hetemäen seuraajaa on etsitty jo puolitoista vuotta, mutta nyt aletaan olla loppusuoralla.

Kyseessä lienee virkanimitysten venymisen Suomen ennätys.

Hetemäen seuraajan valinta on ollut eräänlainen politiikan Iisakin kirkko, jota on valmisteltu ja josta on riidelty kuukausitolkulla, mikä kertoo myös viran merkittävyydestä.

Päätöstä odotetaan lähiviikkoina, jahka Suojelupoliisi (Supo) on saanut nimitettävän taustat tarkistettua laajassa turvallisuusselvityksessään. Nimityksestä vastaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk).

Mahtivirkamies. Martti Hetemäelle on etsitty seuraajaa valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi yli puolitoista vuotta ja kolmen valtiovarainministerin voimin.­

Vahvin ehdokas paikalle on IS:n tietojen mukaan valtiovarainministeriön ylijohtaja Juha Majanen, joka on hoitanut kansliapäällikön tehtäviä vt:nä lokakuusta saakka.

Hallitus joutui pyytämään Hetemäkeä jatkamaan virassaan kolme kertaa ennen kuin tämä pääsi lokakuussa viimein lähtemään työelämäprofessoriksi Helsinki Graduate School of Economicsiin, Helsingin yliopiston, Aalto-ylipiston ja Svenska handelshögskolanin yhteiseen yksikköön.

Aluksi Hetemäen seuraajan valinta venyi poliittisista syistä, ja viime keväänä häntä ei päästetty pois koronapandemian ja sen talousvaikutusten takia.

Kuvaavaa on, että valintaprosessin aikana menossa on jo kolmas valtiovarainministeri.

Hetemäen seuraajan etsintä aloitettiin jo Mika Lintilän (kesk) valtiovarainministeriaikana ja sitä jatkoi Katri Kulmuni (kesk), joka ehti tehdä jo kättä päälle -sopimuksen Nergin nimittämisestä pääministeri Sanna Marinin (sd) kanssa ennen kuin Sdp tuli katumapäälle.

Nergin nimitys oli kalkkiviivoilla viime huhti-toukokuussa, kunnes Sdp:n tuolloinen puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti, että Nerg ei tehtävään sovi, koska perustuslakivaliokunta tutkitutti Nergin toimintaa sote-uudistuksen tietojen välittämisessä viime vaalikaudella.

Keskustalle kyseessä olisi ollut ensimmäinen merkittävä virkanimitys. Sitä se ei nykyhallituksessa saa, vaikka sitoutumattomasta Majasesta yritetään käytäväpuheissa taikoa jonkin sortin riippumatonta keskitien kulkijaa eli ”melkein kepulaista”.

Myös Nerg on sitoutumaton, mutta keskusta ajoi häntä näkyvästi paikalle alusta saakka.

Samaan aikaan varsinkin vihreät ja Sdp ovat luoneet ja vahvistaneet poliittisia virkaläänityksiään.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) nimitti sisäministeriön kansliapäälliköksi entisen yhdenvertaisuusvaltuutetun Kirsi Pimiän (vihr). Työministeri Tuula Haatainen (sd) nimitti työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköksi Raimo Luoman (sd), ex-pääministeri Rinteen (sd) entisen valtiosihteerin.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) pääsee viimein valitsemaan ministeriölle kansliapäällikön. Vahvin ehdokas paikalle on tehtävää lokakuusta vt:nä hoitanut Juha Majanen (edessä).­

Nyt keskustan kolmas valtiovarainministeri Matti Vanhanen on haastellut uudet kärkihakijat.

Uusi haku paikalle päättyi marraskuussa. Hakijoita ilmaantui 21.

Osa aikaisemmista kärkihakijoista on vetäytynyt, kuten valtiovarainministeriön korkeat virkamiehet, kokoomustaustainen Leena Mörttinen ja Markus Sovala (sd), joka valittiin Tilastokeskuksen pääjohtajaksi.

Nimitysmarkkinoilla kepu saa tyytyä Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan paikkaan, jolle elinkeinoministeri Mika Lintilä nimittänee puoluetoverinsa, nykyisen keskustan ministeriryhmän valtiosihteerin, ex-ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk).

Tiilikaisen nimitykselle ollaan naureskeltu, sillä häntä ei valittu viime syksynä edes kotikuntansa Ruokolahden kunnanjohtajaksi.

GTK:n pääjohtaja saa viran myötä myös professorin tittelin.

Samaan aikaan valitaan uusi kansliapäällikkö liikenne- ja viestintäministeriöön, jossa Sdp:lle on käymässä kuten kepulle valtiovarainministerissä: omaa ”merkittyä” ehdokasta ei ole löytynyt.

Nimityspaketti meni uusiksi muutenkin, kun kansliapäällikkönä pitkään istunut Harri Pursiainen veti yllättäen paperinsa pois loppusuoralla.

Pursiainen ei ollut nimittäjän eli liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) suosiossa, mutta silti tilanne tuli yllätyksensä.

Syitä Pursiaisen vetäytymiseen pohditaan sekä ministeriössä että ministeriön ulkopuolella, sillä Pursiaisen vaikutusvalta on ollut suuri. Ministerit ovat vaihtuneet vuosien varrella, Pursiainen on jatkanut.

Nyt kärkiehdokkaita on kaksi, Rami Metsäpelto ja Minna Kivimäki.

Haastattelut järjestettiin viime viikolla. Samoin kuin valtiovarainministeriössä, Supo tutkii taustat ja nimitys pitäisi tehdä maaliskuun loppuun mennessä.

Metsäpelto on Vessel Traffic Services Finland Oy:n toimitusjohtaja. Hän oli aikaisemmin Liikenneviraston ylijohtaja. Kivimäki puolestaan on ollut ministeriön liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö, ja nykyään Suomen EU-lähetystön kakkonen Brysselissä.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) pääsee valitsemaan liikenne- ja viestintäministeriölle uuden kansliapäällikön. Samaan aikaan Sdp:n sisällä käy spekulaatio Harakan ministeriasemasta.­

Valtiovarainministeriötä ja liikenne- ja viestintäministeriötä yhdistää paitsi kansliapäällikön vaihtuminen, myös mahdollinen ministerikierrätys.

Matti Vanhanen on ilmoittanut jatkavansa valtiovarainministerinä kuntavaalien jälkeen pidettävään kehysriiheen saakka.

Sen jälkeen Vanhasen paikalle nousee joko puolueen puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk), tai sitten Mika Lintilä siirtyy elinkeinoministerin paikalta valtiovarainministeriksi – hänelle entuudestaan tutulle paikalle.

Myös Timo Harakan ministeripestin jatkuminen on kovien spekulaatioiden kohteena Sdp:n sisällä.

Sdp:ssäkin pidetään mahdollisena ministerikierrätystä.

Puolueen entinen puheenjohtaja Antti Rinne siirtyi joulukuussa varapuhemiehen paikalta eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi, mutta ex-pääministerin kerrotaan haluavan palavasti takaisin hallitukseen – työministeriksi.

Jos Rinteen haave toteutuisi, se voisi tarkoittaa, että nykyinen työministeri Tuula Haatainen (sd) siirrettäisiin Rinteen tieltä Harakan paikalle liikenne- ja viestintäministeriksi.

Harakka pullautettaisiin hallituksesta ulos.

Myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana Suna Kymäläisen (sd) nimi on mainittu liikenneministerikaavailuissa. Kymäläisen valtti on se, että hän kuuluu pääministeri Sanna Marinin lähipiiriin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?