Elina Lepomäki arvostelee Marinin ehdokkuutta kunta­vaaleissa: ”Väärää priorisointia” – näin hän selittää omaa pois jäämistään - Politiikka - Ilta-Sanomat

Elina Lepomäki arvostelee Marinin ehdokkuutta kunta­vaaleissa: ”Väärää priorisointia” – näin hän selittää omaa pois jäämistään

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki myöntää, ettei kuntapolitiikka ollut hänelle koskaan ykkösvalinta: ”Jokaisella on rajallinen määrä tunteja ja intohimon kohteita.”

Viime eduskuntavaaleissa kokoomuksen varapuheenjohtajan Elina Lepomäen äänimäärä 19 292 oli Uudenmaan vaalipiirin suurin ja koko maan viidenneksi suurin.­

24.2. 12:01

Kuntavaalien ehdokkuudesta kieltäytynyt kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki tahtoo haastaa ajatusta siitä, että kuntavaalien tulos olisi vain yksittäisten ääniä haravoivien ehdokkaiden varassa.

Hän kritisoi sitä, että esimerkiksi Sanna Marin (sd) asettui vaaleissa ehdolle Tampereella, ja kuluttaa aikaansa kampanjointiin ja kaupunginvaltuuston kokouksissa istumiseen, kun pääministerillä olisi keskellä koronakriisiä varmasti muutakin tekemistä.

– Minusta se on väärää priorisointia. Tässä maassa riittäisi, paitsi koronakriisin aikana niin erityisesti sen jälkeen vahvasti tekemistä.

– Jos hän ei istu kokouksissa, niin onhan se vähän demokratian halventamista ja toisaalta jos istuu siellä, pääministeri käyttää aikaansa väärin. Mutta äänestäjät tämän lopulta päättävät, en minä, Lepomäki sanoo.

Esimerkiksi keskustan Juha Sipilä jätti pääministerinä vuoden 2017 kuntavaalit väliin.

Tulevaisuuden kannalta koko vaalijärjestelmää tulisi Lepomäen mukaan pohtia erityisesti silloin, jos Suomeen rakennetaan hallituksen kaavailema ylimääräinen maakuntavaltuustojen päättävä taso.

Lepomäki ei itse asetu ehdolle huhtikuun kuntavaaleissa.

Varapuheenjohtajan päätös oli kokoomukselle kova takaisku, sillä viime eduskuntavaaleissa Lepomäen 19 292 ääntä oli Uudenmaan vaalipiirin suurin ja koko maan viidenneksi suurin tulos.

Lepomäen mukaan henkilökohtainen kampanja on hänelle tällä hetkellä mahdoton. Hän on perustellut ratkaisuaan henkilökohtaisilla syillä. Lepomäki kertoi tammikuun lopulla vireillä olevasta avioerostaan.

Hän ei tahdo kommentoida avioeroaan tarkemmin, mutta vakuuttaa, että antaa kaikesta huolimatta kuntavaaleissa täyden työpanoksensa.

– Teen täysillä töitä ja kampanjaa kaikkien ehdokkaiden puolesta. Tässä on eri syitä, myös teknisiä syitä, minkä vuoksi en itse henkilökohtaisesti voi olla ehdolla. En esimerkiksi vielä tiedä, missä kunnassa asun jatkossa. Haluan panostaa myös lapsiin ja haluan suojella heitä.

Lepomäki ei kuitenkaan ole koskaan toiminutkaan kuntapolitiikassa.

Kiinnostaako kuntapolitiikka kokoomuksen varapuheenjohtajaa lainkaan?

– Ehdottomasti kiinnostaa, Lepomäki vakuuttaa.

– Ei se nyt ole ollut se syy, minkä takia alun perin lähdin politiikkaan. Se ei ollut minulle se ykkösvalinta koskaan. Jokaisella on elämässään rajallinen määrä tunteja ja intohimon kohteita. Mutta totta kai olisin lähtenyt näissä vaaleissa ehdolle, siitäkin syystä että olen varapuheenjohtaja. Mutta se ei nyt vain ole tässä tilanteessa mahdollista.

Viime vuodenkaan lisätalousarvioissa ei todellakaan voi kaikkia menoja perustella koronalla, Lepomäki sanoo.­

Koetko varapuheenjohtajana huonoa omatuntoa siitä, ettet kanna vastuuta kuntapolitiikasta asettumalla ehdolle?

– En jätä puoluetta, vaan teen hartiavoimin töitä kaikkien meidän ehdokkaiden eteen. Tähänkin asti kokoomus on pärjännyt kuntavaaleissa ilman, että E. Lepomäki on ollut ehdolla yhtään missään.

Lepomäki muistuttaa, että kokoomuksen varapuheenjohtajista Antti Häkkänen on ehdolla pienessä Mäntyharjun kunnassa, Anna-Kaisa Ikonen taas Tampereella.

– Jokainen kantaa oman kortensa kekoon.

Kokoomuksen tilanne vaalien lähestyessä ei kuitenkaan ole kehuttava. Puolueen kannatus on 2000-luvulla ollut vaali vaalilta laskeva.

Edes kuluvan kauden oppositioasema ei ole saanut gallup-käyriä nousuun. Viime viikon Helsingin Sanomien HS-gallupissa kokoomus piti kolmossijaa 16,4 prosentilla.

– On päivänselvää, ettei meidän kannatus viime kuukausien gallupeissa ole sitä, missä sen pitäisi meidän mielestämme olla, Lepomäki myöntää.

Kokoomuksen tavoite kuntavaaleissa on silti ykkössija.

Lepomäki kiistää, että tässä epäonnistuminen tarkoittaisi puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon karistamista puheenjohtajan paikalta. Lepomäkeä itseään pidetään yhtenä Orpon kovimmista haastajista tulevaisuudessa.

– Jos me emme pääse tavoitteeseen, niin siitä kantaa koko puoluejohto vastuun. Ei se ole pelkästään Orpon moka tai hänen kohtansa miettiä, mikä meni vikaan.

Tilanne suurissa kaupungeissa ei hänen mukaansa ole kokoomuksen kannalta mitenkään lohduton.

Asioita ei kuitenkaan parantanut se, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti marraskuun lopulla, ettei aio hakea jatkokaudelle.

Viime viikolla kokoomus valitsi Kirsi Pihan Helsingin pormestariehdokkaakseen. Lepomäki kiistää, että kokoomuksella olisi ollut vaikeuksia löytää yhtä valovoimaisia pormestariehdokkaita kuin Vapaavuori.

– Se on ihan myytti. Eihän kukaan ole toisensa kopio muutenkaan. Kirsillä on upea ja monipuolinen kokemus eri tehtävistä. Tällaisia polkuja tarvittaisiin politiikkaan enemmänkin, että on tehnyt jotain muutakin kuin politiikkaa.

Kevät on oppositiossa istuvalle kokoomukselle kuitenkin sesonkiaikaa, sillä huhtikuun kehysriihen lähestyessä lämpenee myös keskustelu taloudesta. Hallitukselta odotetaan tuolloin päätöksiä uusista työpaikoista ja julkisen talouden tasapainottamisesta koronakriisin jälkeen.

Vasemmistopuolueista on julkisuudessa pyritty jo muutaman viikon ajan pohjustamaan ajatusta siitä, että nykyisessä koronakriisissä on jatkettava elvytystä, ja julkisen talouden liian nopeaa sopeuttamista tulisi varoa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson lähetti viime viikolla Ilta-Sanomien haastattelussa terveiset myös kokoomukselle, jonka olisi hänen mielestään korkea aika ajatella talouspolitiikka toisesta näkökulmasta.

– Euroopassa isoissa konservatiivipuolueissakin on valittu se linja, että kasvua Eurooppaan tämän kriisin jälkeen luodaan parhaiten lisäämällä julkisia investointeja, Andersson sanoi.

Elina Lepomäki työskentelee lähestulkoon tyhjässä eduskunnassa lähes päivittäin, vaikka valiokuntien kuulemiset järjestetään pääasiassa etänä.­

Lepomäki varoittaa vertaamasta Suomea Ruotsin tai Saksan kaltaisiin maihin, joissa julkinen talous on ollut ylijäämäinen viimeiset kahdeksan vuotta.

– Molemmissa maissa ollaan heidän ministeriöidensä laskelmien mukaan myös palaamassa jo kahden vuoden päästä ylijäämäisiksi. Päästään kasvuun kiinni ja homma palaa aika pian ennalleen. Totta kai silloin on myös varaa investoida enemmän myös julkisia varoja.

Suomessa julkinen talous on sen sijaan ollut yli kymmenen vuotta kroonisesti alijäämäinen.

– Tässä on nyt sitten elvytetty, mutta meillä ei siltikään ole minkäänlaista valoa tunnelin päässä nähtävissä. Hallitus ei avaa minkäänlaisia reittejä tästä ulos.

Lepomäen mukaan on selvää, että vastaavassa kriisissä tarvitaan myös elvytystä.

– Mutta todistustaakka tällaiselle hyvin vasemmistolaiselle kokeilulle, mitä Suomen hallitus nyt tekee, on kyllä Suomen hallituksella eikä muulla maailmalla, Lepomäki vastaa Anderssonille.

– Nythän piikki on auennut täysin koronan myötä. Ei nytkään pitäisi ihan kokonaan unohtaa sitä, että laskun aika tulee joskus. Mikään ei ole helpompaa kuin velkaantua tulevien sukupolvien piikkiin.

Lepomäki myös muistuttaa, että Ruotsissa ja Saksassa on otettu myös verotus elvytyksen keinoksi.

– Ruotsi liittää EU:n elvytyspaketin rahat budjettiinsa, mikä mahdollistaa myös veronkevennykset tästä eteenpäin. Mutta Suomi ministereiden suulla puhuu siitä, että veroja pitäisi kiristää. Onhan tämä meiltä aika eksoottinen valinta.

Hän viittaa opetusministeri Jussi Saramon (vas) avaukseen pörssin ulkopuolisten yritysten osinkoverotuksen kiristämisestä ja puuttuu etenkin Saramon väitteeseen siitä, että nykyinen malli kannustaisi nostamaan hurjia osinkoja ulos yrityksestä.

– Päinvastoin. Jotta listaamaton yhtiö pääsee nettovarallisuuskriteeriin kiinni, niin se nimenomaan kannustaa pitämään pääomia yhtiössä.

– Osinkoverotus Suomessa on monimutkaista, mutta jos siitä lähtee jotain sanomaan, niin kannattaisi ainakin selvittää, että mistä siinä mallissa on kyse.

Eikä osinkojen nostamistakaan pitäisi Lepomäen mielestä pitää pelkästään huonona asiana.

– Se on tyypillisesti yrittäjälle juuri se korvaus tehdystä työtä, eli vertautuu palkkaan. Tosin usein jättimäisellä henkilökohtaisella riskillä.

Hänen mielestään ei ole järkeä luoda verojärjestelmää, joka väkisin kannustaisi pitämään pääomia yhtiössä, jos yhtiön ei kannata investoida.

Suomessa tulisi Lepomäen mukaan päinvastoin pyrkiä pitkäaikaiseen ohjelmaan, jossa sitouduttaisiin työn ja yrittämisen verotuksen alentamiseen.

– Suomessa on jo nyt yksi maailman korkeimpia kokonaisveroasteita ja kotitalouden ostovoima arjen tasolla alhaisin koko euroalueella. Ei pidä ihmetellä, miksi keskituloisella perheellä ei ole välttämättä varaa käydä ravintolassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?