IS-selvitys: Liki kolmannes kannattaa kunta­vaalien siirtämistä – yhden puolueen kannattajat erottuvat joukosta - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS-selvitys: Liki kolmannes kannattaa kunta­vaalien siirtämistä – yhden puolueen kannattajat erottuvat joukosta

Noin kuudennes epäröi äänestämistä koronan takia, tietoa ehdokkaista halutaan hakea etenkin vaalikoneista.

Enemmistö suomalaisista, 59 prosenttia, haluaa pitää kuntavaalit ennallaan huhtikuussa. Koronariskin takia vain prosentti suomalaisista kertoo jättävänsä äänestämättä.­

20.2. 5:00

Kuntavaalien siirtäminen huhtikuusta puolella vuodella syksyyn ei saa kansan enemmistön kannatusta.

IS teetti Taloustutkimuksella aiheesta kyselyn.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista, 59 prosenttia, haluaa pitää kuntavaalit normaalin aikataulun mukaan huhtikuussa.

Kuntavaalien siirtoa ensi syksyyn koronatilanteen vuoksi kannatti 29 prosenttia vastaajista.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen pitää tutkimustulosta osin yllättävänä, koska riskiryhmään kuuluvat eläkeläiset eivät erottuneet vastauksissa millään lailla.

Kutakuinkin ikään, sukupuoleen, asuinpaikkaan, sosioekonomiseen asemaan, ammattiin tai tulotasoon katsomatta, noin 60 prosenttia suomalaisista haluaa pitää kuntavaalit suunnitellusti huhtikuussa, ja noin 30 prosenttia tahtoisi siirtää vaalipäivän puolella vuodella syksyyn.

– Riskiryhmäläiset eivät pelkää äänestämistä sen enempää kuin muutkaan. Ei ole niin, että seniorit vaatisivat vaalien lykkäämistä enempää kuin muutkaan. Taustamuuttujista ei löydy selitystä, miksi ihmiset haluaisivat vaalipäivää siirtää syksyyn. Erot ovat todella pieniä, Rahkonen sanoi.

Suomalaiset haluavat käydä kuntavaalit huhtikuun 18. päivä. Korona-aikana äänestyksissä ei saa tulla ruuhkaa, ja turvaväleistä ja muusta terveyshygieniasta on huolehdittava.­

Yksi selkeä poikkeus löytyi. Keskustan kannattajista 40 prosenttia halusi vaalipäivän syksylle, ja peräti 86 prosenttia perussuomalaisista tahtoo pitää kuntavaalit sovitusti huhtikuussa.

– Keskustalla on surkeat kannatusluvut ja lykkäys voisi saada kannatusta parempaan. Perussuomalaisilla menee lujaa, ja he haluaisivat pitää vaalit nyt, Rahkonen näki.

Taloustutkimuksen Juho Rahkonen yllättyi tutkimustuloksista, koska vaalien siirtämisen kannattajia ja koronapelkoisia löytyi tasaisesti kaikista yhteiskuntaluokista ikään, sukupuoleen, asuinpaikkaan ja mihinkään muuhun taustamuuttujaan katsomatta.­

Yksikään eduskuntapuolue ei ole syttynyt ajatukselle vaalipäivän siirtämisestä. Vaalit järjestetään huhtikuun 18. päivä.

Yllättävä tutkimustulos oli se, että vain yksi prosentti kansasta aikoo jättää äänestämättä koronariskin vuoksi. Äänestäjistä kuudennes kuitenkin epäröi äänestämistä.

Suuri enemmistö, 71 prosenttia, sanoo, että korona ei vaikuta millään lailla aikomuksiin äänestää huhtikuussa.

– Aivan, yksi prosentti aikoo jättää äänestämättä koronariskin vuoksi. Ihmiset eivät pelkää äänestämistä, toki epäröiviä on 15 prosenttia. Taustamuuttujat menevät taas aika tasan, Rahkonen kertoi.

– Koronanpelon täytyy liittyä johonkin muuhun, koska se on tasaisesti läpi väestöryhmien. Päättelisin, että koronapelossa on ihmisen perusluonteeseen liittyvä tekijä. Jotkut meistä vaan pelkäävät enemmän, ja jotkut näkevät riskejä enemmän joka puolella. Tämä on inhimillinen ominaisuus, joka jakautuu näemmä tasaisesti väestössä, Rahkonen totesi.

Äänestysaktiivisuus viime kuntavaaleissa oli 58,9 prosenttia.

Taloustutkimuksen kyselyssä kansa arvioi, että koronavaalien äänestysprosentti tulee hivenen laskemaan.

Vastanneista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että äänestysprosentti laskee, mutta pysyy yli 50 prosentin. Joka viides vastaaja ennakoi äänestysprosentin romahtavan alle 50 prosentin.

– Arvio on mollivoittoinen. Epäillään, että äänestysprosentti hieman laskee. Tosin 17 prosenttia arvelee äänestysprosentin nousevan. Jos heittäisin villin veikkauksen äänestysprosentista, se olisi 56, Rahkonen aprikoi.

Jos koronan takia äänestämisessä on poikkeusjärjestelyjä, myös vaalikampanjointi on poikkeuksellista.

Kokoontumisrajoitusten vuoksi yleisötilaisuuksia ei oikein voi järjestää koko maassa. Uudellamaalla esimerkiksi kielletään jo yli kuuden hengen tilaisuudet.

Soppatykit jäävät pressujen alle, ja vaalikahvit ja -makkarat tarjoamatta, koska väenkokoukset toreilla ja turuilla on kielletty. Perinteistä jalkatyötä voi toki tehdä, turvavälit huomioiden.

Tätä ei näissä kunnallisvaaleissa nähdä. Vaikka jo ennen koronaa turvavälit olisivat olleet suomalaisittain kunnossa, yleisötapahtumia ei korona-aikana saa juuri järjestää.­

Taloustutkimuksen IS:lle tekemän kyselyn mukaan vaalikoneet nousevat nyt mieluisammaksi tiedonlähteeksi, kun ihmiset omaa kuntavaaliehdokastaan etsivät.

Ehdokkaiden valinnassa ja karsinnassa mieluiten vaalikoneeseen turvautuisi 68 prosenttia ja median uutisseurantaan 44 prosenttia vastaajista.

Rahkonen vertasi vaalikoneita seuranhakupalvelu Tinderiin.

– Henkilökohtainen ehdokkaan tapaaminen on kuin silmäpeliä kapakassa tai deittaamista perinteiseen tapaan. Tinderissä ehdokkaita vähän selaillaan, pyyhkäistään oikealle tai vasemmalle. Deittisovellus, eli vaalikone, tarjoaa laajan skaalan ehdokkaita, olisiko tuolla kulman takana vielä parempi.

Sosiaalinen media on kolmanneksi mieluisin tiedonlähde.

Kun kysyttiin mieluisinta tapaa etsiä tietoa ehdokkaista, henkilökohtaiset tapaamiset ehdokkaiden kanssa sai 8 prosentin kannatuksen ja kampanjateltoilla vierailua peukutti 5 prosenttia vastaajista.­

Vaalitilaisuuksiin osallistuminen tai ehdokkaiden tapaaminen varta vasten on harvempien keino ehdokaspohdinnassa. Vain reilu kymmenes vastaajista liputti ehdokkaiden henkilökohtaisten tapaamisten tai kampanjateltoilla käynnin puolesta.

– Keskustelu kuntavaalien siirtämisestä lähti siitä, että henkilökohtaista kampanjointia soppatykkien äärellä ei pääse tekemään ja se romahduttaa aktiivisuuden. Argumentti ontuu, jos kuntavaaleja pitäisi lykätä sen takia, että ei voida käydä vaalikamppailua ja keskusteluja hernekeiton äärellä. Se ei ole äänestäjäkunnalle niin merkittävä, nyt on tietysti korona-aika, ja kysyttiin mieluisinta tapaa hankkia tietoa, Rahkonen sanoi.

– Tavallinen kansalainen haluaa käyttää vapaa-aikaansa muuten, politiikan hevijuusereita on aika vähän. Maan hiljaiset eivät ole työnsä puolesta vaalitilaisuuksista kiinnostuneita, toisin kuin alan harrastajat, ja ne jotka tekevät töitä politiikan ja muun parissa. Maan hiljaisilla on muut harrastukset kuin politiikka, mutta kyllä he keskusteluja politiikasta käyvät muiden kanssa, mutta ei siihen tämän tutkimuksen mukaan tarvita kampanjatelttoja, Rahkonen jatkoi.

Tutkimus ei kerro siitä, millä perusteella äänestäjät ehdokkaansa lopulta valitsevat. Monilla on tapana äänestää tuttua, tai ihmistä, jonka on joskus tavannut, ja joka on jollain lailla tehnyt itseen vaikutuksen.

Näin tutkimus tehtiin

1. Tutkimukseen haastateltiin 1 014 ihmistä.

2. Taloustutkimus teki kyselynsä tällä viikolla, 17.-18.2.

3. Kysely tehtiin internetpaneelissa.

4. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?