Timo Paunosen kommentti: Muistiot paljastavat poliitikkojen vaarallisen pelin koronakriisissä – leikittiinkö kansalaisten terveydellä? - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Leikkivätkö poliitikot kansalaisten terveydellä? Muistiot paljastavat vaarallisen pelin koronakriisin kulisseissa

Maskien riittävyydestä ei vuosi sitten kerrottu koko totuutta. Onneksi rokotehankinnoissa ei niin tehdä, eihän, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertomassa medialle hallituksen koronalinjauksista. Muistiot ja pöytäkirjat paljastavat, että poliittista johtoa piti herätellä koronauhkiin.­

19.2. 6:45

Koronapandemian alusta on jo sen verran aikaa, että on aika muistella, kuka sanoi mitä ja milloin.

Tässä niin kuin monissa muissakin asioissa aika kultaa muistot. Oikeassa olijoita on yleensä enemmän kuin heitä todellisuudessa on. Ja yleensä määrä tuppaa kasvamaan samassa suhteessa kuin aikajänne pitenee.

Tässä mielessä Ilta-Sanomien julkaisemat poliitikkojen ja viranomaisten väliset muistiot ja pöytäkirjat paljastavat paljon.

Vuosi sitten poliitikot heräsivät pandemian uhkaan hitaasti ja myöhään, vaikka Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suunnalta vaadittiin varautumista.

Päättäjiä yritettiin herätellä.

Tosin täytyy muistaa, että THL:n asiantuntijatkaan eivät julkisissa kommenteissaan tammikuussa vielä puhuneet pandemian uhasta. Tammikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja Mika Salminen kertoi, että koronan leviäminen Suomeen laajassa mitassa on epätodennäköistä ja kyseessä ei ole erityisen tarttuva virus.

Euroopan tartuntatautiviraston suomalaisasiantuntija Pasi Penttinen sanoi 13.2.2020 Ylen Ykkösaamussa totuuden: tauti ei pysy Kiinan rajojen sisällä, syntyy tartuntapesäkkeitä ja maailmanlaajuisen pandemian julistaminen on lähellä.

Kiinalaisturistin koronavirustartunta Saariselällä tammikuussa 2020 ei vielä herättänyt poliitikkoja.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sivusi vuosi sitten helmikuun alussa koronavirusta Pääministerin haastattelutunnilla Ylellä. Marinin mukaan hallitus seuraa tilannetta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi puheessaan valtiopäivien avajaisissa 5.2.2020, että pandemia on mahdollinen.

Muistioiden perusteella sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja THL:n yhteinen koordinaatioryhmä aloitti työnsä helmikuun puolivälissä. 19.2.2020 järjestetyssä koordinaatioryhmän kokouksessa todettiin, että STM:n viestintä valmistelee viestintästrategiaa yhdessä THL:n ja muiden toimijoiden kanssa.

Tässä on suomalaisen koronakriisin hoidon akilleen kantapää.

Viestintä.

Suomessa on harjoiteltu kaikkia muita kriisejä, mutta ei varautumista globaaliin pandemiaan. Tästä aiheutui sekavuutta, viranomaisten keskinäistä nokittelua, ristiriitaisia ohjeistuksia ja suoranaisia virhearviointeja. Tartunta- ja kuolleisuusluvut ovat pysyneet Suomessa maltillisina, mikä on ihme: niin paljon koronakriisin hallinnassa on jouduttu improvisoimaan, keksimään lennosta. Mitään valmista mallia tai tekotapaa ei vain ollut olemassa.

Helmikuun lopulla havaittiin ensimmäiset koronatartunnat suomalaisilla.

Itävallan koronlingosta palasi hiihtolomalaisia Suomeen. Tulijoiden testaus ja ohjaus karanteeniin lentokentällä putosi johonkin viranomaisten ja poliitikkojen väliseen mustaan aukkoon. Asiaa pompoteltiin liian kauan, ja Suomi menetti etsikkoaikansa hillitä pandemian leviämistä rajoillaan, Uuden-Seelannin tapaan.

 Ministereiden avustajakaarti ärsyttää vanhan koulukunnan viranhaltijoita.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Hiski Haukkalan mielestä pandemia on paljastanut Suomen päätöksenteko­järjestelmän ongelmat, tuskallisella tavalla. Haukkala analysoi koronatoimia kirjassaan Suuren pelin paluu (Otava). Pandemia osoitti, että suomalaisen politiikan päätöksenteon ja virkakoneiston toiminnan suurimmat heikkoudet ovat ketteryyden puute ja ennakoimattomuus.

Professori Hiski Haukkala löysi parantamista Suomen kriisivalmiudessa.­

Päätöksiä on tehty ikään kuin tässä ja nyt eikä siten, että katsottaisiin ajoissa eteenpäin tulevaa kehitystä ja niihin reagointia.

Kun muistioita lukee, tämä tulee kieltämättä mieleen.

Päätöksentekijöillä oli tietoa, mutta sitä ei aina osattu, haluttu tai uskallettu käyttää. Mikä pahinta, julkisuuteen kerrottiin sellaistakin informaatiota, joka syystä tai toisesta ei vastannut todellista tilannetta.

Otetaanpa esimerkki.

Muistioiden mukaan helmikuun ja maaliskuun vaihteessa koordinaatioryhmässä todettiin, että suojamaskeja ei ole riittävästi pandemian torjuntaan.

Silti vielä maaliskuussa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoi kyselytunnilla eduskunnassa, että maskitilanne on hyvä, ja Suomi on ”äärimmäisen hyvin varautunut” tilanteeseen.

Ei ollut.

Lue lisää: Pöytäkirjat paljastavat: Huoli maskitilanteesta nousi jo varhain – hallituksesta välitettiin julkisuuteen toisenlaista viestiä

Maskeja jouduttiin haalimaan välikäsien kautta puolipaniikissa Kiinasta asti, ja nyt poliisikin tutkii Huoltovarmuus­keskuksen tekemiä maskikauppoja.

Yleistä maskisuositusta ei annettu huhtikuussa, vaikka THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sitä esitti. Maskisuosituksesta luopumista perusteltiin suurelle yleisölle epidemiologisilla syillä ja viestinnän virta­viivaistamisella – ei sillä todellisella syyllä eli niiden riittävyydellä, joka oli muistioiden mukaan tiedossa siis jo helmikuussa.

Hyvä kysymys on, leikittiinkö tässä kansalaisten terveydellä pimittämällä oleellista tietoa.

Toinen hyvä kysymys on, onko rokotteiden hankinnasta ja rokote­järjestyksestä kerrottu vieläkään koko totuutta, jos maskitilannettakin piiloteltiin. Edelleen on epäselvää, miten paljon rokotteita on tulossa ja missä ajassa. Ainoa mitä tiedetään on se, että niitä ei tule tarpeeksi nopeasti ja on epävarmaa, milloin väestö saavuttaa immuniteetin rokotteen avulla.

Tuoreet uutiset muuntautuvista viruksista ja kasvavista tartuntamääristä eivät ainakaan helpota vaikeaa yhtälöä.

Kaikki tieto olisi kuitenkin oleellista kertoa heti ja oikein – myös ikävät.

Maskisuosituksen kanssa viivyteltiin vuosi sitten keväällä.­

STM näyttää toimivan kuin valtio valtiossa. Asiantuntijoilta otetaan se tieto, joka tukee ministeriön linjauksia.

Maskeja tarjonnut yksityinen sektori tyrmättiin viime vuoden keväällä tylysti juuri ministeriön suunnalta. Peruspalvelu­ministeri Krista Kiurun (sd) asema on vahva, jopa niin vahva, että ristiriitatilanteessa THL joutuu taipumaan.

Näin kävi tiettävästi joulukuussa.

Britannia ilmoitti ennen joulua koronan virusmuunnoksesta, joka tarttuu herkemmin. THL ja ministeriö katsoivat ensin, että Suomen ja Britannian välisiä lentoja ei ole syytä rajoittaa tai lopettaa nopealla aikataululla. Linjaus muuttui: maahantuloa pitääkin rajoittaa lopettamalla lennot Britanniasta välittömästi. Mitä tapahtui välissä? Tiettävästi ministeriöstä vaadittiin sairastumisriskin linjaamista suureksi.

Moni suomalainen jäi loukkuun Britanniaan tai joutui etsimään vaihtoehtoisia reittejä kotiin. Vaihtoehtoisten reittien käyttäminen lisäsi tartuntariskiä.

Torstaina oli puolestaan näkyvissä pientä irtiottoa, tällä kertaa julkisuudessa. THL suosittaa ravintoloiden sulkemista pahenevassa pandemiatilanteessa, ministeriö sanoi tiukasti ei moisille aikeille.

Koronakriisin edetessä kulisseissa muhivat ristiriidat kömpivät esille.

Pikkuhiljaa.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on pääministeri Sanna Marinin (sd) oikea käsi koronan vastaisessa taistelussa.­

Politiikassa on kyse myös valtataistelusta.

Yksittäisten viranomaisten ja poliitikkojen kesken tulee helposti kahnausta. Ministereiden avustajakaarti ärsyttää vanhan koulukunnan viranhaltijoita. Jonkun toiminta koetaan jossakin muualla varpaille tallomisena.

Eri toimijoiden kesken voi olla hampaankolot täynnä vanhoja kaunoja, jotka ryöpsähtävät pintaan.

Pandemian hoito ei näköjään tee tästä poikkeusta.

Lue lisää: Muistiot paljastavat: Näin hallitusta piti herätellä koronan uhkaan – Niinistö ehdotti kulisseissa kovempia ratkaisuja

Lue lisää: Niinistö yllättyi STM:n koronaryhmän kirjauksesta – osastopäällikkö Sillanaukee: ”Meillä ei ole asiasta mustaa valkoisella”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?