Pöytäkirjat paljastavat: Huoli maski­tilanteesta nousi jo varhain – hallituksesta välitettiin julkisuuteen toisenlaista viestiä - Politiikka - Ilta-Sanomat

Pöytäkirjat paljastavat: Huoli maski­tilanteesta nousi jo varhain – hallituksesta välitettiin julkisuuteen toisenlaista viestiä

Puutteet suojaimien saatavuudessa aiheuttivat huolta jo tammikuussa 2020. Hallituksesta välitettiin vielä kevättalvella julkisuuteen kuvaa, että Suomi on varautunut epidemiaan hyvin.

Yksi kuvaaja käytti jo maskia, kun hallitus kertoi tiukoista sulkutoimista 16. maaliskuuta 2020.

16.2. 5:55

Ilta-Sanomien tietopyynnöllä saamat asiakirjat paljastavat, että puutteet Suomen pandemiavarautumisessa alkoivat selvitä jo tammikuun 2020 lopussa.

Koronavirus levisi tuolloin Kiinassa Hubein provinssissa henkilöstä toiseen.

– Huoltovarmuuskeskuksella on suojaimia pandemiaohjeistuksen mukaisesti. Suojainten saatavuus pandemian aikana voi osoittautua ongelmalliseksi, tartuntatautien neuvottelukunnan kokouksessa arvioitiin 27. tammikuuta 2020.

Suomen varautumista oli ohjannut sosiaali- ja terveysministeriön pandemiasuunnitelma vuodelta 2013, jota seuranneessa asiantuntijaraportissa kirurgisten suu-nenäsuojusten tarpeeksi arvioitiin noin 3,7 miljoonaa kappaletta.

Koronaoloissa tämä määrä riitti noin neljäksi päiväksi.

Hallituslähteistä kerrotaan, että vakava riski pandemialle alkoi kirkastua tammi- ja helmikuun vaihteessa 2020.

THL:n johtaja Mika Salminen oli esittänyt tammikuun lopussa valmiuspäällikkökokoukselle, että uhka pandemialle on lähellä 50:tä prosenttia.

Ulospäin ei haluttu välittää liian voimakkaita viestejä, koska tilanne oli epävarma, mutta hallituksessa nähtiin tärkeänä korostaa, että kaikkeen pitää varautua.

Viranomaiset selvittivät suojavarustetilannetta, ja johtopäätös oli huolestuttava: henkilösuojaimia ei ollut ”materiaalisen pandemiavarautumisen tarpeita selvittävän työryhmän raportin mukaisia määriä”.

– HVK:n varastoissa on myös vanhentuneita henkilösuojaimia, joiden käyttökelpoisuutta VTT selvittää. HVK selvittää myös muualla teollisuudessa käytettävien suojaimien soveltuvuutta, sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmän kokouspöytäkirjaan kirjattiin 19. helmikuuta.

27. helmikuuta pääministeri Sanna Marin (sd) antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen koronavirukseen varautumisesta. Salminen oli arvioinut neljä päivää aikaisemmin, ettei epidemian rajoittaminen ehkä onnistu.

Italiassa oli paljastunut 117 henkilön epidemia Lombardian alueelta. Hallituslähteistä kerrotaan, että juuri Pohjois-Italian tautiryöpsähdys sai havahtumaan tilanteen vakavuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) vakuutti eduskunnalle 12. maaliskuuta 2020, että Suomi oli varautunut äärimmäisen hyvin pandemiatilanteeseen, ja toi esiin, että suojavarusteita on runsaasti varastoissa hoitohenkilökunnalle.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) viestitti eduskuntakeskustelussa, että Suomi on varautunut mahdollisen epidemian varalta.

– Kun puhumme materiaalisesta varautumisesta, tarkoitamme ensisijaisesti ammattihenkilöiden käyttöön työssään tarkoitettuja suojaimia, kuten kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja ja niin edelleen. Näitä on tällä hetkellä hyvin sekä alueilla että myöskin valmiusvarastossa. Suojavarusteita on siis saatavilla koko maassa eri terveydenhuollon yksiköissä.

4. maaliskuuta sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmän kokouksessa esitettiin vakavia pohdintoja varusteiden riittävyydestä.

– Keskusteltiin siitä, kuka päättää materiaalin kohdentamisesta, jos sitä ei riitä kaikille. Apteekki- ja suun terveydenhuollon henkilökunta ovat huolissaan hengityssuojainten riittävyydestä kriisitilanteessa.

Viikkoa myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen operatiivisen ryhmän kokouksessa arvioitiin, että ”kunnissa saattaa olla isot varastot”.

Samana päivänä kyselytunnilla Pekonen vakuutti Suomen olevan ”äärimmäisen hyvin” varautunut tilanteeseen sikainfluenssan jäljiltä.

– Meillä on esimerkiksi näitä hoitotarvikkeita, suojautumisvarusteita hoitohenkilökunnalle varastossa tällä hetkellä runsaasti.

17. maaliskuuta sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmässä oli jo vakava tunnelma.

Kokouksessa todettiin, että suojavarusteista on globaali pula ja valmiuslain käyttöönottoasetuksilla pyritään rajaamaan Suomessa olevien varusteiden jakelua ulkomaille.

Kokouksessa käytiin keskustelua suojavarusteiden puhdistamisesta ja uudelleenkäytön mahdollisuudesta.

Ohjeet maskien tai kankaisten suojainten käyttämisestä oireettomien asiakkaiden kanssa ulotettiin hoivakoteihin ja asumispalveluihin 9. huhtikuuta 2020. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru myönsi myöhemmin, että puute maskeista vaikutti siihen, ettei ohjeistusta annettu aikaisemmin.

Tartuntatautien neuvottelukunnan kokouksessa todettiin, että FFP2- ja FFP3-hengityssuojaimet tuli säästää aerosolia tuottaviin toimenpiteisiin koronapotilaita hoidettaessa ja muita tuli suojata ”tavanomaisin varotoimin”.

– Huomioidaan myös ne, jotka lähtökohtaisesti työskentelevät terveiden henkilöiden kanssa. Miten he suojautuvat, mutta eivät ylisuojaudu. Pestävät kankaiset suojat tai huivit. Ei haluta kieltää näiden käyttöä, pöytäkirjaan kirjattiin.

Toisen kirjauksen mukaan ”huoli maskien riittävyydestä herää, jos ohjeistetaan laajasti käyttöönotosta muualla kuin oireisia hoidettaessa”.

20. maaliskuuta varautumisen operatiivinen ryhmä toi esiin epäilyn siitä, että Husissa henkilökunta olisi varastanut suojaimia.

23. maaliskuuta tartuntatautien neuvottelukunnan kokouksessa käytettiin puheenvuoro, jonka mukaan huoli maskien riittävyydestä herää, jos käyttöönotosta ohjeistetaan laajasti muuallakin kuin oireisia hoidettaessa.

Samana päivänä valtion varmuusvarastot avattiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?