Puolet vihreään siirtymään, iso osa digitalisaation edistämiseen, ja siivut jäävät käytettäväksi myös työllisyyden ja osaamisen nostamiseen sekä sotepalveluiden saatavuuden parantamiseen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi maanantaina, miten Suomi aikoo käyttää EU:n elvytyspaketista Suomeen tulevat 2,7 miljardin euron investoinnit.
Alustava suunnitelma on julkinen kuukauden kuluttua, ja Suomi päättää yksityiskohtaisesti hankkeistaan vappuun mennessä.
Vanhanen jakoi tulevat hankkeet neljään pilariin, joista suurin on EU:n elvytyspaketin sääntöjen mukaan vihreän siirtymän investoinnit.
Vihreään siirtymään käytetään noin puolet Brysselin kautta tulevista rahoista.
– Tässä haetaan kohteita, jossa tuetaan ekosysteemejä pistemäisten investointien sijaan. Haetaan merkittäviä yksityisten investointien generointia. Tarkoituksena on, että tästä tulisi taloudelle potentiaalinen uusi tukijalka, valtiovarainministeriön vt. kansliapäällikkö Juha Majanen totesi.
Suomen 2,7 miljardin euron elvytyspaketin valmistelusta kertoivat valtiovarainministeriön vt. kansliapäällikkö Juha Majanen ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen.
Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa vihreän siirtymän hankkeista mainittiin niin vety- kuin kiertotalous, korkean jalostusarvon biotuotteet sekä päästöttömät energiajärjestelmät ja ilmastoratkaisut. Tarkoituksena on myös nopeuttaa siirtymää fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.
Mukaan valittavista hankkeista Vanhanen ei halunnut kertoa mitään.
– Hankkeita tulee lukumääräisesti varmasti olemaan paljon. Jos yhdeksi osaksi tulee se, että öljynkäytöstä siirrytään uusiutuviin energiamuotoihin talojen lämmityksessä, siinä puhutaan kymmenien tuhansien kattiloiden vaihtamisesta. Ja viranomaiset tekevät päätöksiä, ketkä tämänlaisia hankkeita saavat kohdalleen.
– Sitten yleinen henki on se, että vaikuttavuutta haetaan – ei pirstomalla, vaan kokoamalla yhteen. Samaa teemaa voidaan ajaa useilla erillisillä hankkeilla, joilla lopputulos olisi aidosti uutta luovaa, Vanhanen totesi.
EU-rahaa tulisi siis vihreään siirtymään niin kansalaisille kuin yrityksille.
– Yksityisten investointien kohdalla on olemassa valtiontukisäännöt. Johtopäätös on, että julkinen rahoitus ei kovin suuri siivu voi olla. Jos sen avulla kyetään käynnistämään mittavat investoinnit, se tavoite pitää ollakin. Saattaa olla yksityisiä hankkeita, joiden perusedellytysten rakentamisesta julkinen valta voi tehdä jotain, Vanhanen sanoi.
– Vivutusvaikutuksen pitäisi olla suuri. Kun käytiin läpi öljylämmitystä, siinä vivutus on varmaan yhden suhde neljään. Yksittäisissä investoinneissa suhteen pitää olla vielä paljon parempi, Vanhanen jatkoi.
Digitalisaatio on toinen kokonaisuus, josta Suomi yrittää elvytyspaketin avulla luoda uutta tukijalkaa talouteen.
Suomen olisi tarkoitus olla johtava maa tieto- ja kyberturvassa sekä 6G-verkkojen rakentamisessa. Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Suomi on huippuluokkaa myös kvanttilaskelmissa, jonka ympärille voi rakentaa paljon uutta.
Digitalisaatiota yritetään edistää myös arjen palveluissa.
EU:n elvytyspaketin kolmas pilari on työllisyyden ja osaamisen nostaminen, lähinnä TKI-investointeihin ja kilpailukykyyn panostamalla. Näistä rahoista osa on tarkoitus myös jakaa koronakriisistä pahoin kärsineille matkailualalle, luoville aloille ja tapahtuma-alalle.
Neljäs elvytyspaketin pilari on sotepalvelut. Elvytysvaroilla yritetään purkaa hoitovelkaa, parantaa sotepalveluiden saatavuutta ja ottaa käyttöön digitaalisia palveluita.
Hallitus on valmistellut Suomen 2,7 miljardin EU-pakettia syksystä lähtien yhdessä yritysten, kuntien ja alueiden kanssa.
Mukaan valittavat hankkeet tiedetään tarkalleen siis vasta vappuun mennessä, kun Suomi toimittaa lopullisen versionsa EU:lle. Kuukauden kuluttua EU:lle toimitettava alustava Suomen suunnitelma on tiettävästi jo julkinen.
Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan Suomen talous on pyörinyt velkarahalla ja taloutta on pyöritetty kotimaisella kysynnällä. Elvytyspakettiin ei Vanhasen mukaan valita tavanomaista toimintaa, vaan hankkeiden pitää luoda aidosti uutta.
– Näitä ei jaeta kunnittain, eikä alueittain Ei tarvitse huolestua, että hankkeita ei tulisi koko Suomeen, Vanhanen sanoi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan hallitus on kuullut alueiden ja yritysten toiveita, ja yhtään hanketta ei ole vielä karsittu pois. Suomi toimittaa alustavan suunnitelmansa Brysseliin kuukauden kuluttua, ja yksityiskohtainen lista 2,7 miljardin euron hankkeista pitäisi olla valmis huhtikuun loppuun mennessä.
Vanhanen kertoi, että yhtään hanketta ei ole karsittu vielä pois. Toivelistan suuruudesta Vanhanen totesi, että yksittäiset ajatukset alueen infratarpeista voivat ylittää koko paketin 2,7 miljardin euron yhteissumman.
Vanhanen toisti hallituksen yleisiä näkemyksiä EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketin tärkeydestä. Vanhasen mukaan myös Suomen ja Euroopan yhdessä on syytä olla mukana elvyttämässä talouttaan koronakriisin jälkeen, koska Kiina, Yhdysvallat ja Japani elvyttävät vielä enemmän, ja talouden elvytys kohdistuu pitkälti juuri vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.
Suomi maksaa EU:n elpymisvälineeseen 6,6 miljardia euroa vuoteen 2058 mennessä.
Alkujaan Suomen piti saada paketista elvytysrahaa itselleen 3,2 miljardia euroa, mutta Suomen talous on selvinnyt toistaiseksi koronakriisistä keskimääräistä paremmin, ja Suomen saanto Brysselistä on kutistumassa 2,7 miljardiin euroon.