Muistiot paljastavat: Näin hallitusta piti herätellä koronan uhkaan – Niinistö ehdotti kulisseissa kovempia ratkaisuja - Politiikka - Ilta-Sanomat

Muistiot paljastavat: Näin hallitusta piti herätellä koronan uhkaan – Niinistö ehdotti kulisseissa kovempia ratkaisuja

Ilta-Sanomien tietopyynnöllä saamista asiakirjoista käy ilmi, että ministerien julkisuuteen viestittämä kuva koronatilanteesta poikkesi vuoden 2020 alussa merkittävästi terveysviranomaisten tilannekuvasta.

15.2. 6:29

Suomen poliittista johtoa täytyi monella tapaa herätellä koronaviruksen uhkaan vuoden 2020 alussa. Myös ministerien julkisuuteen viestittämä kuva poikkesi merkittävästi siitä, miten terveysviranomaiset näkivät tilanteen.

Asia käy ilmi Ilta-Sanomien tietopyynnöllä saamista THL:n muistioista, sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmän sekä operatiivisen ryhmän muistiinpanoista ja tartuntatautien neuvottelukunnan pöytäkirjoista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) varoitti epidemiasta jo tammikuun alussa. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö yritti viestiä tilanteen vakavuudesta ja ehdotti kulisseissa kovempia rajoituksia jo ennen poikkeusolojen julistamista. Hallituksen keskeisten ministereiden viesti julkisuuteen oli kuitenkin pitkään se, ettei uhkaa pidä liioitella.

28. tammikuuta kiinalaisella matkailijalla todettiin Lapissa Suomen ensimmäinen koronavirustartunta.

THL:n johtaja Mika Salminen huomautti valmiuspäällikkökokoukselle 31. tammikuuta, että pandemian uhka on huomattava, ja ”konservatiivinen arvio tämän tapahtumiselle lienee lähellä 50 prosenttia”.

– Siksi on jo nyt ehdottoman tärkeää aloittaa valmistautuman siihenkin mahdollisuuteen, että uudesta koronaviruksesta syntyy globaali pandemia, joka aiheuttaa Suomessakin suuren määrän sairastumisia, Salminen totesi.

Eduskunnan alaisen ajatushautomon Sitran muistion mukaan THL:n tilanneraportti merkittiin tiedoksi ministeriöiden valmiuspäälliköiden kokouksessa, mutta se ei herättänyt ”alarmismia”.

– Poliitikoilla, lähinnä ministereillä, oli paljon muuta mielessään, eikä ministeriön ylimmässä virkajohdossa ollut henkilöitä, joilla on kokemusta ja osaamista niin sanotuissa public health -asioissa. THL:ää kehotettiin jopa hillitsemään koronatiedottamista, Sitran raportissa todetaan.

Ministerien helmikuun alussa julkisuuteen antamat kommentit vahvistavat tätä mielikuvaa.

31. tammikuuta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vieraili Oulussa ja vastasi median kysymyksiin koronasta. Hän totesi useaan kertaan, ettei tilanne vaadi hallituksen reagointia. Asia ei ole hänen mielestään poliittinen ja siihen on suhtauduttava rauhallisesti, eikä paniikkia saa lietsoa.

2. helmikuuta pääministeri Sanna Marin (sd) vieraili Ylen pääministerin haastattelutunnilla, jossa koronavirus jäi pitkälti muiden aiheiden jalkoihin. Marinin mukaan koronaviruksen leviämiseen on Suomessa kuitenkin varauduttu, ja valtioneuvosto seuraa tilannetta.

Sävyero oli ilmeinen, kun presidentti Niinistö saapui paria päivää myöhemmin 5. helmikuuta avaamaan valtiopäivät ja mainitsi puheessaan myös pandemian mahdollisuuden sekä muistutti terveysturvallisuuden tärkeydestä.

– Toivoa sopii, että tämä virus ei kaikkein pahimpia pelkoja toteuta, mutta pandemian mahdollisuutta ei voi sulkea pois.

– Näiden tilanteiden hillitsemiseksi on jatkuvasti kehitettävä niin globaalia yhteistoimintaa kuin omaa varautumistamme, aiemmista virheistä ja puutteista oppien, Niinistö totesi.

13. helmikuuta perustettiin STM:n päätöksellä sosiaali- ja terveysalan varautumisen koordinaatioryhmä sekä sen alaisuuteen operatiivinen ryhmä.

THL jatkoi taustalla muistioiden kirjoittamista ja arvioiden esittämistä tilanteesta. Helmikuun puolivälin tienoilla se sai STM:ltä myös luvan tiedotustilaisuuden järjestämiseen. THL toisti julkisuuteen tammikuun lopulla muistiossaan esittämänsä arvion, että mahdollisuudet viruksen rantautumiseen Suomeen ovat noin 50 prosentissa. Sitran raportin mukaan Kiurun palaute oli tyrmäävää.

19. helmikuuta järjestetyssä varautumisen koordinaatioryhmän kokouksessa todettiinkin, että STM:n viestintä valmistelee viestintästrategiaa yhdessä THL:n ja muiden toimijoiden kanssa.

Samassa koordinaatioryhmän kokouksessa todettiin ääneen myös huolestuttava maskitilanne: Suomen suojavarustelu on hyvä, mutta ei riittävä. Tämän lisäksi markkinatilanne vaikeuttaa uusien hankintaa.

– STM:n valmiusyksikkö on selvittänyt henkilösuojaimien (hengityssuojaimet, silmäsuojat) tilannetta yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ja SHP:ien logistiikkatoimijoiden kanssa. Vaikutelma on, että henkilösuojaimia ei ole materiaalisen pandemiavarautumisen tarpeita selvittävän työryhmän raportin mukaisia määriä, muistiossa todetaan.

Vielä kuukausi tämän jälkeen 12. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) vakuutti kyselytunnilla Suomen olevan ”äärimmäisen hyvin” varautunut tilanteeseen sikainfluenssan jäljiltä.

– Meillä on esimerkiksi näitä hoitotarvikkeita, suojautumisvarusteita hoitohenkilökunnalle varastossa tällä hetkellä runsaasti, Pekonen sanoi.

23. helmikuuta THL:n viesti oli entistä voimakkaampi. Sen mukaan oli jo melko selvää, että epidemian rajoittamiseen Kiinan alueelle ei enää ole realistisia edellytyksiä. ”Konservatiivinen arvio” pandemian syntymisen todennäköisyydelle oli kasvanut jo selvästi yli 75 prosenttiin.

– Monessa mielessä on aika siirtää painopiste epidemian vaikutusten hallitsemiseen ja terveydenhuollon valmistautumiseen tapausmäärien kasvuun myös Suomessa. Väestöä ja terveydenhuollon ammattilaisia on myös valmisteltava tulevaan epidemiaan rehellisesti mutta liioittelematta sen vaikutuksia (samaan aikaan niitä vähättelemättäkään), Salminen sanoi muistiossa.

26. helmikuuta todettiin ensimmäinen koronatartunta suomalaisella henkilöllä ja THL:stä kutsuttiin ensimmäistä kertaa asiantuntija kertomaan tautitilanteesta ministereille.

– Euroopan tautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen (ECDC) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) sekä THL:n arvioihin perustuen epidemian leviämiseen Suomeen on varauduttava nopeasti, laaja-alaisesti ja monella yhteiskunnan eri sektorilla, Salminen toteaa 26. helmikuuta kirjatussa hallituksen työkokouksen muistiossa.

Salmisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon on varauduttava tavallista korkeampaan kuormitukseen. Epidemian aikana merkittävä osa väestöstä voi sairastua, ja olisi tärkeää, että koronavirusepidemia ei ajoittuisi samaan aikaan kausi-influenssaepidemian kanssa.

Vaikka koronaan on Salmisen mukaan sairastunut selvästi pienempi osa väestöstä kuin tavalliseen kausi-influenssaan, on lopullista sairastuneiden osuutta väestöstä vielä vaikeaa arvioida.

Päivä hallituksen työkokouksen jälkeen 27. helmikuuta Kiuru totesi tiedotustilaisuudessa, että koronavirusta akuutimpi kysymys Suomessa on, miten kausi-influenssaan sairastuneita hoidetaan.

Samana päivänä Marin antoi pääministerin ilmoituksen Suomen varautumisesta koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen. Sävy oli rauhoitteleva, ja Marinin mukaan virustaudin leviäminen on asetettava oikeaan mittakaavaan.

Pääministeri varoitti tilanteen liioittelusta, mikä voi hänen mukaansa johtaa hankintojen ja investointien lykkääntymiseen sekä päivittäistavaroiden hamstraamiseen.

– Talouden näkökulmasta haastetta aiheuttavat julkisessa keskustelussa tapahtuvat ylilyönnit, joista Maailman terveysjärjestökin on käyttänyt ilmaisua infodemia. Se tarkoittaa tilannetta, jossa väärä tieto ja epävarmuus leviävät itse epidemiaa nopeammin. Epäselvä tilanne jättää paljon tilaa spekulaatioille ja epävarmuudelle, mikä heikentää kansalaisten ja yritysten luottamusta markkinoihin ja on epäedullista talouden kehitykselle, Marin sanoi.

Pekonen totesi, että Suomessa ei kahdesta tartunnasta huolimatta ole käynnissä koronavirusepidemiaa ja tartuntariski on pieni.

Seuraavana päivänä sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen operatiivinen ryhmä linjasi, ettei epäillyistä tapauksista tiedoteta medialle ollenkaan.

Marin matkusti vielä 5–6. maaliskuuta New Yorkiin YK:n kansainvälisen naistenpäivän tapahtumaan ja kätteli YK:n pääsihteeriä Antonio Guterresia kameroiden edessä.

Marinin luento aiheutti yleisöryntäyksen Columbian yliopistossa ja opiskelijat jonottivat sankoin joukoin kuulemaan maailman nuorinta naispääministeriä. 430-paikkainen luentosali varattiin loppuun nopeasti.

Sanna Marin kätteli YK:n pääsihteeriä Antonio Guterresia maaliskuun alussa.­

Kaksi päivää myöhemmin presidentti Niinistö sen sijaan herätteli kansalaisia blogissaan ottamaan koronan uhan vakavasti.

– Harkitseva pidättyväisyys alkaa olla paikallaan. Mitä enemmän ihmisiä ja mitä laajemmalta alueelta he kerääntyvät samaan paikkaan, sitä suurempi on riski, Niinistö kirjoitti 8. maaliskuuta.

Samana päivänä Marin totesi pääministerin haastattelutunnilla Ylellä, että Suomessa tilanne ei sellainen, että liikkumista tai kokoontumisia olisi tarvetta laajasti rajoittaa. Marinin mukaan suomalaiset viranomaiset eivät ryhdy medialle näyttäviin operaatioihin turhaan.

– Jätetään nämä spektaakkelit muille, hän totesi.

Suomessa oli todettu tässä vaiheessa 23 tartuntaa eri puolilla maata.

Alkuviikosta presidentti Niinistö tapasi puoluejohtajat Mäntyniemessä. Asialistalla olivat rajakriisi ja korona. Presidentti itse kertoi seuraavalla viikolla Helsingin Sanomille halunneensa tehdä selväksi, miten järeitä toimia koronaviruksen etenemisen hillitsemiseksi vielä tarvittiin ja varmistaa, onko puolueilla tähän valmiutta.

Hallituksen voi monella tapaa nähdä havahtuneen tilanteeseen vasta lähempänä maaliskuun puoliväliä.

11. maaliskuuta Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi ja antoi myös vahvan moitteen, etteivät kaikki maat ole tehneet riittäviä toimia epidemian torjumiseksi.

Marinin suhtautuminen muuttui saman päivän iltana, kun hän sai puhelun Kiurulta. Keskustelu venyi pikkutunneille asti. Sitran raportin mukaan Kiuru oli ”kriisimoodissa”. Hänen mukaansa Suomessa tarvittiin nyt valmiuslaki. Pääministeri oli yllättynyt, muttei vastustanut enää ajatusta.

Sitran raportin mukaan asiaan vaikutti ratkaisevasti se, että edellisellä viikolla ulkomailla oleville suomalaisille oli lähtenyt tekstiviestillä tieto siitä, että kotimaahan palatessa olisi asetuttava 14 päivän omaehtoiseen karanteeniin. STM:n johdolle tuli yllätyksenä, kuinka monta tekstiviestiä oli lähtenyt 14.3. mennessä.

Pohjois-Italian laskettelukeskuksista palaavat aiheuttivat nyt uhan epidemian ryöpsähtämisestä.

Koordinaatioryhmän kokouksessa oli jo 19. helmikuuta todettu, että Helsinki-Vantaan lentokenttätoimijoiden kanssa on selvitetty toimintatapoja tilanteessa, jossa lennolla todetaan koronavirusepäily.

– Lentokenttätoimijoiden huoli liittyy tilanteen johtamiseen, päätöksentekoon ja kustannuksiin.

Tästä huolimatta riskialueilta palasi vielä pitkälle maaliskuuhun ihmisiä Suomeen ilman tarkempaa kontrollia.

12. maaliskuuta hallitus antoi suositukset isojen yleisötapahtumien perumisesta. Samana päivänä sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen operatiivinen ryhmä kokouksessa todettiin, että koronavirustilanne muuttui nyt nopeasti.

– Presidentti Niinistö on ehdottanut päiväkotien ja koulujen sulkemista. Mahdollisten rajoitustoimenpiteiden heijastusvaikutukset yksilöihin ja perheisiin ovat suuria, kokouksen muistiossa todetaan.

Koulujen sulkemista olivat esittäneet myös perussuomalaiset.

Samana päivänä Marin varoitti kyselytunnilla edelleen edustajia kiihkoilusta koronaviruksen suhteen. Marinin mukaan koulujen ja päiväkotien sulkemisen kaltaiset erittäin järeät toimet eivät estäisi epidemian tuloa Suomeen, vaikka saattaisi sitä hidastaa.

– En myöskään haluaisi levittää tästä salista sellaista viestiä Suomen kansalle, että me olisimme nyt tilanteessa, jossa ihmisten aidosti pitäisi pelätä sitä, että Suomessa olisi poikkeustila. Näin ei tällä hetkellä ole.

Illalla hallitus kokoontui yhdessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ja ryhmänjohtajien kanssa ja tuli siihen lopputulemaan, että valmiuslaki olisi tarvittaessa otettavissa käyttöön. Vielä samana päivänä STM sai tehtävän ryhtyä valmistelemaan valmiuslain käyttöönottoa.

Seuraavana päivänä 13. maaliskuuta TP-UTVA kokoontui. Presidentti Niinistö oli tullut omissa pohdinnoissaan torstai-iltana tulokseen, että Suomessa vallitsevat poikkeusolot. Hän kertoi tämän kokouksessa pääministerille ja hallitukselle.

16. maaliskuuta poikkeusolojen julistamisesta kerrottiin myös julkisuuteen.

15.2. kello 11.44: Tarkennettu, että THL:n tilanneraportti merkittiin tiedoksi ministeriöiden valmiuspäälliköiden kokouksessa, ei ministereiden valmiuspäällikköiden kokouksessa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?