IS kävi läpi perus­suomalaisten väitteitä EU:n elpymis­välineestä – kaikki eivät kestä päivän­valoa: ”On enemmän myytti” - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS kävi läpi perus­suomalaisten väitteitä EU:n elpymis­välineestä – kaikki eivät kestä päivän­valoa: ”On enemmän myytti”

Ilta-Sanomat otti tarkasteluun perussuomalaisten esittämiä väitteitä EU:n elpymisvälineestä ja kysyi arviota niiden paikkansapitävyydestä kahdelta asiantuntijalta.

10.2. 6:32

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä aikoo jättää tällä viikolla välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elpymisvälineestä.

Jo viime viikon torstain kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustajat kritisoivat kovasanaisesti välinettä ja vaativat hallitukselta vastauksia.

Ilta-Sanomat otti tarkasteluun perussuomalaisten ja toisen oppositiopuolue kristillisdemokraattien kyselytunnilla esittämiä väitteitä, ja kysyi arviota niiden paikkansapitävyydestä kahdelta asiantuntijalta.

1. Oikeusperusta

Kansanedustaja Sakari Puisto (ps) totesi, että EU:n elpymisväline rikkoo EU:n omia taloudellisia periaatteita.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen yliopistotutkija Timo Miettisen mielestä väitteelle ei ole katetta.

– Itse näen, että oikeudellinen perusta on varmistettu useaan otteeseen eri tahojen osalta. On enemmän myytti, että se olisi perussopimusten vastainen, Miettinen sanoo.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen yliopistotutkija Timo Miettinen.­

Hänen mukaansa välineen oikeudelliset ongelmat eivät ole niin suuria kuin suomalaisessa keskustelussa on esitetty.

– Johtopäätökseen, jonka mukaan paketti ei riko EU:n perussopimuksia, ovat päätyneet sekä EU-komissio että jäsenmaiden oikeudellinen neuvontapalvelu sekä suurin osa suomalaisista asiantuntijoista, jotka kommentoivat pakettia suuressa valiokunnassa heinäkuussa.

– EU:n perussopimuksissa on mahdollisuus reagoida tällä tavalla tilanteessa, jossa jokin maa tai useat maat joutuvat luonnonkatastrofiin verrattavan yllättävän tapahtuman koettelemiksi.

2. Suomen etu

Toinen perussuomalaisten keskeinen väite on, että välineen avulla rangaistaan koronaa hyvin hoitaneita maita.

– Tosiasia on, että maa, joka on esimerkiksi hoitanut koronaa hyvin, saa rahallisen rangaistuksen. Sen sijaan maa, joka on sössinyt taloudenpitonsa jo ennen koronaa, saa enemmän rahaa, sanoi kyselytunnilla perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.

Suomi maksaa elvytyspakettiin 6,6 miljardia euroa, mutta saa takaisin vajaat 3 miljardia.

Vielä viime vuonna Suomen arvioitiin saavan elpymispaketista avustuksia noin 3,2 miljardia euroa, mutta määrä on pienentynyt sen vuoksi, että Suomen talousluvut eivät ole olleet yhtä huonot kuin aiemmin on arvioitu.

Perussuomalaisten lisäksi myös kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah totesi kyselytunnilla, että väline ei ole Suomen edun mukainen.

– Talousasiantuntijamme ovat todenneet, ettei se elvytä ja pelasta vientiämme, koska päinvastoin me nyt tällä järjestelmällämme elvytämme Etelä- ja Itä-Eurooppaa omalla kustannuksellamme, Essayah sanoi.

EK:n johtavan asiantuntijan Janica Ylikarjulan mukaan on olemassa laaja yksimielisyys siitä, että EU-maissa tulisi elvyttää koordinoidusti.

– Jäsenmaat päätyivät yhteisesti siihen, että 70 prosenttia varoista liittyi vuosien 2015–2019 talousindikaattoreihin ja 30 prosenttia viime vuoden ja tämän vuoden taloustilanteeseen.

– Kun Suomen taloudessa ei onneksi mennyt viime vuonna niin huonosti kuin pelättiin, niin valitettavasti se tarkoittaa sitä, että saamme ainakin näiden ennusteiden mukaan vähän vähemmän kuin ensimmäiset arviot antoivat ymmärtää.

EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.­

Ylikarjula kuitenkin muistuttaa, että myöskään talousasiantuntijat eivät ole puhuneet sen puolesta, että Suomen olisi pitänyt jäädä paketin ulkopuolelle.

– Selvästi suurin osa ekonomisteista, jotka ovat kritisoineet pakettia ja tuoneet esille huolta siitä, mitkä suorat viennin ja tuonnin vaikutukset Suomelle lopulta ovat, ovat sitä mieltä, että tässä kannattaa kuitenkin olla mukana, Ylikarjula sanoo.

Ylikarjula myöntää, ettei elpymispaketti missään nimessä ole täydellinen ratkaisu. Hän kuitenkin kysyy, mikä olisi ollut parempi vaihtoehto nykyiselle paketille.

– Riskit olisivat kasvaneet koko EU-alueen taantumasta ja pitkittyneestä investointilamasta. Rahoitusmarkkinoilla olisi nähty vaikutuksia, jos sopua ei olisi viime kesänä löytynyt. Myös EU:n yhtenäisyyden ja toimintakyvyn näkökulmasta jonkinlainen sopu tarvittiin.

Myös Miettinen muistuttaa, että paketin vaikutukset ovat jo nähtävissä.

– Kun paketti saatiin läpi, niin se auttoi myös valtionlainan korkoja laskemaan eri puolilla Eurooppaa ja ylipäätään rauhoitti tilannetta sekä toi luottamusta markkinoille siitä, että valtiot selviytyvät tästä kriisistä.

3. Kertaluontoisuus

Perussuomalaisten lisäksi myös kokoomus on vaatinut hallitukselta vastauksia siihen, onko elpymisvälineessä kyse vain kertaluontoisesta ja yksittäisestä ratkaisusta ja heittänyt ilmaan epäilyksiä, että vastaavanlainen paketti voitaisiin tulevaisuudessa neuvotella kriisin hetkellä uudelleenkin.

– Väitteet paketin ainutlaatuisuudesta ovat poliittista realismia vailla. Kiusaus käyttää tulonsiirtoja jatkossakin on aivan selvä. Kun rahaa tarjotaan pöydälle, sille kyllä on ottajia. Tällaisia arvioita ovat esittäneet myös monet muut. Näitä ääniä on kantautunut Saksasta, Euroopan keskuspankista pääjohtaja mukaan lukien, kansanedustaja Puisto sanoi.

Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi, ettei hän voi ottaa kantaa tulevien päättäjien ratkaisuihin, mutta tämän hallituksen kanta on se, että kyseessä on kertaluontoinen ja poikkeuksellinen toimi.

Miettisen mukaan paketti on myös oikeudellisessa mielessä kertaluontoinen, eikä se esimerkiksi anna EU:n instituutioille tai komissiolle oikeuttaa ottaa lainaa yksin tulevaisuudessa.

– Jos päätös jotain syystä haluttaisiin tehdä, niin se vaatisi kaikkien jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Ei ole mitään automaattia sen tekemiseksi, Miettinen sanoo.

Ylikarjulan mukaan on kuitenkin selvää, että on jäsenmaita, jotka haluavat liikkua EU:n yhteisen finanssipolitiikan ja euroalueen budjetin suuntaan.

– Tästä ollaan keskusteltu pitkään ja keskusteluja tullaan käymään jatkossakin. Sen vuoksi on tärkeää, että Suomessakin käydään tätä keskustelua ja puolueillakin olisi näkemyksiä siitä, mihin suuntaan me haluamme liikkua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?