”On selvää, että Suomi on luisumassa pois Pohjoismaiden joukosta” – Näin puolueet pistäisivät Suomen talouden kuntoon - Politiikka - Ilta-Sanomat

”On selvää, että Suomi on luisumassa pois Pohjoismaiden joukosta” – Näin puolueet pistäisivät Suomen talouden kuntoon

Valtiovarainministeriön raportin mukaan Suomi on jäänyt selvästi jälkeen tärkeistä vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.

9.2. 6:35

Suomen talous kaipaa ripeitä uudistuksia, jotta pysyisimme muiden Pohjoismaiden kelkassa, valtiovarainministeriön tuore Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportti linjaa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) pyysi vm:n virkamiehiä pohtimaan Suomen talouden tilaa provosoivalla otsikolla: Onko Suomi enää Pohjoismaa?

Raportin mukaan Suomi on jäänyt selvästi jälkeen tärkeistä vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.

Ilta-Sanomat kysyi eduskuntaryhmien johtajilta, onko Suomi edelleen Pohjoismaa, ja miten heidän puoleensa lähtisi pistämään Suomen taloutta kuntoon. Vihreiden ryhmänjohtaja Emma Kari ei vastannut Ilta-Sanomien yhteydenottoihin.

1. Onko Suomi enää Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta?

2. Mikä oman puolueenne lääke on Suomen kuntoon laittamiseksi?

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen

1. Suomi olisi enemmän Pohjoismaa ja lähempänä Ruotsia, jos me uskaltaisimme ottaa myös ne karvaat lääkkeet, jotka hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen kuuluvat.

2. Työn vastaanottamisen kannustinloukkuja on purettava. Toimeentulotuen, asumistuen ja työttömyysetuuksien summa on tuplaantunut valtion budjetissa kymmenessä vuodessa, ja samalla bkt on kasvanut 9 prosenttia. Ruotsissa ja Tanskassa on selvästi tiukemmat ehdot. Pitäisi uskaltaa ottaa askeleita tähän malliin, joka poistaa köyhyyttä sillä, että ihmisiä saadaan töihin.

Veronkevennykset. Verotuksen suunta on tärkein elinkeinopolitiikan työväline. Kustannuskilpailukyky, mukaan lukien verotuksen taso kilpailijamaihin nähden on tärkein lääke investointien lisäämiseen Suomessa.

Paikallista sopimista on edistettävä. Sen puute näkyy Suomen työmarkkinoiden jäykkyytenä ja korkean pysyvän työttömyyden ylläpitäjänä.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen

1. On päivänselvää, että Suomi on luisumassa pois Pohjoismaiden joukosta ja on luisunut jo viimeiset kymmenen vuotta. Tämä edellyttää koko poliittiselta kentältä valmiutta koviin tuottavuutta, työllisyyttä ja talouden dynamiikkaa parantaviin uudistuksiin.

2. Tarvitaan työn tarjontaa lisääviä uudistuksia, eläkeputken poisto oli vasta ensimmäinen askel. Työttömyysturvajärjestelmään tarvitaan työn vastaanottoa kannustavia uudistuksia. Pitää tehdä myös monenlaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät ihmisten sairastamista ja parantavat ihmisten työhyvinvointia.

Tuottavuutta kasvattavat toimenpiteet ovat myös tärkeä kokonaisuus. Työmarkkinajärjestelmä vaatii joustavuutta ja lisää paikallista sopimista.

Verotukseen tarvitaan uudistuksia, jotka kannustavat yrityksiä tuotekehitykseen, investointeihin ja innovaatioihin ja rohkaisisivat suomalaista omistajuutta. Meillä on aika kova osinkoverotus.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio

1. Suomi ei ole Pohjoismaa siinä mielessä, että se on ainoa Pohjoismaa joustamattomassa eurossa.

2. Joustamaton eurovaluutta on tullut Suomelle kalliiksi. Viimeisimmistä hallituksen päätöksistä polttoaineen veronkorotus ja turvetuotannon alasajo olivat käsittämättömiä.

Suomen kilpailukykyä on lähdettävä parantamaan verotusta keventämällä ja kotimaisuutta korostamalla. Esimerkiksi Turku hankki torin kivetyksen ja sähköbussit Kiinasta, vaikka molempia oli saatavilla Suomesta.

Sdp:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman

1. Kyllä Suomi on Pohjoismaa, mutta kiistatta on osa-alueita, joissa me olemme takamatkalla. Työllisyysaste ja työvoimapalvelut, näissä meidän täytyy kiriä.

2. Talouspolitiikan täytyy olla kasvua ja työllisyyttä tukevaa, eikä liian nopeasti voi lähteä kiristämään.

Pitkällä tähtäimellä hyvinvointi syntyy työstä ja tuottavuudesta, ja sen pohjalla on osaaminen. Tulemme tarvitsemaan merkittäviä panostuksia osaamiseen kaikilla tasoilla. Tässä oppivelvollisuuden laajentaminen on tärkeä täsmätoimi nuorempiin ikäluokkiin. Mutta tarvitaan panostuksia myös tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.

Kannustinloukkuihin puuttuminen täsmätoimin. Tarvitsemme sotu-uudistuksen ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen, joka tulee tänä vuonna.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Paavo Arhinmäki

1. Suomi on vahvasti pohjoismainen hyvinvointivaltio. Meillä on samat keskeiset rakenteet kuin muillakin Pohjoismailla: avoimuus, demokratia, kansalaisyhteiskunta, näistä rakentuu hyvinvointivaltio. Pohjoismainen malli tarjoaa mahdollisuuksia menestyä ja toisaalta huolehditaan niistä, jotka eivät pärjää niin hyvin. Tämä on yhä voimissaan ja sitä on vahvistettu myös tällä hallituskaudella.

2. Ensinnäkin pitää huolehtia siitä, että koulutustaso on nykyistä korkeampi. Käytännössä kaikilla olisi vähintään toisen asteen tutkinto. Toiseksi osinkoverotuksen ja yhteisöverotuksen pitäisi kannustaa investoimaan, kasvamaan ja työllistämään, ei ulosmittaamaan voittoja.

Kolmantena pitäisi panostaa tutkimus- ja tuotekehitykseen, erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. Niissä meillä on hyvät mahdollisuudet toimia ja niiden arvo nousee varmasti maailmalla.

Kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja Päivi Räsänen

1. Suomi on tippumassa tästä pohjoismaisesta kelkasta. Olemme edelleen monella mittarilla hyvinvointiyhteiskunta, mutta olemmeko sitä kymmenen vuoden päästä. Elvyttävä politiikka on peittänyt alleen rakenteellisen ongelman, johon ei ole puututtu. Se uhkaa kriisiyttää hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

2. Kristillisdemokraatit haluavat parempaa perhepolitiikkaa. Pitää pystyä kannustamaan siihen, että meille syntyy jatkossakin lapsia, se on taloudenkin kannalta keskeistä. Lisäksi olemme pitäneet esillä vahvasti paikallisen sopimisen edistämistä. Se on yksi tärkeimpiä asioita, jolla saadaan työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä parannettua.

Meidän pitää myös kiireesti uudistaa sosiaaliturva. Kristillisdemokraateilla on kannustavan perusturvan malli, jolla elämisen ja asumisen tuet yhdistettäisiin yhdeksi yleistueksi. Sen vaikutus olisi se, että työn vastaanottaminen olisi aina kannustavaa. Lisäksi ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tulisi ulottaa kaikille ja porrastaa eri tavalla. Kevytyrittäjyyden helpottaminen Viron kaltaisella yrittäjätilillä madaltaisi puolestaan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi.

Rkp:n ryhmänjohtaja Anders Adlercreutz

1. Suomi on edelleen Pohjoismaa ja pohjoismaisuus on entistä tärkeämpi osa meidän identiteettiämme. Se on maailman paras aluebrändi. Mutta on kiistatta niin, että olemme jääneet jälkeen luokkakavereistamme, erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana.

2. Työllisyysaste pitää saada 75 prosenttiin. Ruotsi toteutti 2000-luvun alussa ison työmarkkinoiden rakennemuutoksen, se on meidänkin tehtävä, Tarvitsemme paikallisempaa sopimista, parempaa työhyvinvointia erityisesti yli 55-vuotiaiden ryhmässä ja tasa-arvoisemman työelämän. Ulkomaisen työvoiman esteitä tulee purkaa ja varmistaa että tällä opiskelleet ulkomaalaiset haluavat jäädä Suomeen.

Verotusta pohdittaessa pitää varmistaa, että Suomeen halutaan investoida ja että täällä toimivilla yrityksillä on mahdollisuus ja halu kasvaa. Pitkäjänteistä omistajuutta pitää edistää. Koulutuksen ja tutkimukseen pitää edelleen panostaa.

    Tarvitsemme Suomi-strategian, jaetun vision siitä, minkälainen tulevaisuuden korkean osaamisen, puhtaan ruoan ja luonnon, hiilineutraalin teollisuuden ja digitalouden Suomi on.

    Osion tuoreimmat

    Luitko jo nämä?