Kommentti: Ehdokas­asettelu ratkaisee kunta­vaali­kuninkuuden – Sdp johtaa, persut nousee, keskustaa odottaa karmea tappio - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ehdokas­asettelu ratkaisee kunta­vaali­kuninkuuden – Sdp johtaa, persut nousee, keskustaa odottaa karmea tappio

Kuntavaaleissa ratkaisevaan asemaan nousee ehdokasasettelu, joka keskustan on saatava kuntoon tai sitä uhkaa karmea tappio, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Ylen kuntavaaligallupin perusteella keskusta marssii Annika Saarikon johdolla kuntavaalien rökäletappioon. Sanna Marinin Sdp johtaa ja Jussi Halla-ahon persut on kintereillä. Petteri Orpon kokoomus on kolmantena ja parantelee asemiaan.­

4.2. 9:31

Kuntavaalit järjestetään 18. huhtikuuta.

Se on tärkeä päivä, mutta toinen melkein yhtä tärkeä päivä on 9. maaliskuuta. Se on takaraja, mihin mennessä puolueiden on jätettävä ehdokaslistansa.

Se, joka pärjää ehdokasasettelussa, pärjää kuntavaaleissa.

Yle julkisti aamulla ensimmäisen kyselynsä, jossa kansalaisilta tivattiin, ketä he äänestäisivät juuri kuntavaaleissa.

Ei siis eduskuntavaaleissa, siksi kyselyn luvut ovat erilaisia Ylen edellisiin gallupeihin verrattuna, joissa on kysytty eduskuntavaalikannatusta.

Siksi tuloksia kannattaakin vertailla nimenomaan vuoden 2017 kuntavaalituloksiin, ei edellisgallupeihin, vaikka tuoreimmista yleisgallupeista näkeekin suunnan, joka on samanlainen.

Sdp lähtee kuntavaaleihin ykkösenä 20,3 prosentin kannatuksella (viime vaaleissa 19,4 %).

Persut on kakkonen 18,8 prosentillaan (kuntavaaleissa 8,8 %).

Viime vaalien ykkönen eli kokoomus on kolmonen 18,3 prosentin kannatuksella (kuntavaaleissa 20,7).

Ja kepu, tuo gallupien ja nykykannatuksen murheellinen lapsi, saa 12,9 prosenttia (kuntavaaleissa 17,5).

Ylen kuntavaaligallup on oikeastaan keskustaa lukuun ottamatta kaikille puolueille siedettävää luettavaa, varsinkin jos tuloksia vertaa viimeisiin eduskuntavaaligallupeihin.

Numeroiden kanssa voi elää.

Kiistaton tosiseikka on kuitenkin se, että persujen nousu on muihin verrattuna ylivoimaista tässäkin kyselyissä – tai ennen muuta juuri tässä kyselyssä.

Viime kuntavaaleista puolue olisi nostamassa kannatustaan peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Persut on ykkönen tällä hetkellä myös ehdokasasettelussa. Se aloitti ehdokasmetsästyksen tv-kampanjallaan jo viime kesänä, ja nyt sillä on kasassa yli 3 800 ehdokasta eli enemmän kuin viime vaaleissa yhteensä ja enemmän kuin muilla.

Muut etenevät normaalitahtia, tosin nekin jäänevät neljän vuoden takaisista ehdokasluvuistaan.

Suurin mielenkiinto kohdistuu silti ennen muuta kuntien mahtipuolueeseen keskustaan, joka on ottamassa näissäkin vaaleissa historiallisesti takkiinsa. Juuri kuntavaalit on keskustalle elinehto, aluepolitiikan kivijalka, sillä niissä lasketaan perusta koko puolueen työlle.

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk) on vakuuttanut, että ehdokasasettelu etenee silti normaalivauhtia ja vauhti kiihtyy.

Silti ehdokkaita on nyt reilusti alle 4 000.

Mutta puolue tavoittelee samaa kuin viimeksi eli yli 7 000 ehdokasta (viimeksi 7 500). Tavoite on kaukana, kun takaraja häämöttää. Kannattajat ja ehkä ehdokkaatkin ovat siirtyneet katsomoon.

Kaikkea keskusta kuitenkin yrittää. Keskiviikkona puolueen päälehti Suomenmaa julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kaikki elossa olevat keskustan puoluesihteerit vetoavat keskustalaisiin ehdokkaaksi lähtemisen puolesta.

Puolueen ahdingosta kertoo, että vetoomuksen allekirjoittajaksi oli haalittu jopa Jouko Loikkanen, 89, joka toimi keskustan puoluesihteerinä 1969–70. Suomenmaan kuvaan pääsi myös ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen (kesk), joka on ollut puoluesihteerikautensa jälkeen kymmenen vuotta sekä lehdessä että puolueessa persona non grata.

Mutta yhtä kaikki, ehdokasasettelu ratkaisee vaalien ykköspaikan enemmän kuin muut asiat, kuten esimerkiksi joidenkin kaupunkien julkiset pormestarivaalit.

Puolueiden kehittelemät pormestarivaalit antavat äänestäjille väärän kuvan, miten kunnissa päätöksenteko menee. Esimerkiksi Helsingissä persujen Jussi Halla-aho ei nouse pormestariksi, vaikka saisi vaaleissa kaksi kertaa enemmän ääniä kuin seuraavaksi tullut. Persuilla on Helsingissä nyt viisi valtuutettua.

Valinta tehdään uuden valtuuston voimasuhteiden perusteella, ja valtuusto voi sopia loppujen lopuksi kenestä tahansa pormestarin. Toki pormestarivaalia ei voi ohittaakaan, mutta voimasuhteet ratkaisevat.

Ehdokasasettelun ohella vaalitulokseen vaikuttaa myös äänestysprosentti, johon vaikuttaa puolestaan tällä kertaa ehkä koronapandemia. Varsinkin ikäihmisten pelätään jäävän kotiin. Vaaleja ei kuitenkaan olla siirtämässä.

Tässä suhteessa puolueiden kannattaa tuijottaa tällä kertaa myös kannattajiensa ikähaitaria. Vaikka pääministeri Sanna Marinin (sd) suosiosta elävä Sdp johtaa tilannetta nyt, puolueen kannattajat alkavat olla vanhimmasta päästä.

Mutta kuten todettu, ehdokaslistat jätetään 9. maaliskuuta.

Vasta sen jälkeen tehtävät kuntavaaligallupit kannattaa ottaa kunnolla tosissaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?