VTV:n sotkut eduskunnan syyniin – viraston sisältä suoraa puhetta: ”Epäonnistumisia on tapahtunut liian monta” - Politiikka - Ilta-Sanomat

VTV:n sotkut eduskunnan syyniin – viraston sisältä suoraa puhetta: ”Epäonnistumisia on tapahtunut liian monta”

Valtiontalouden tarkastusvirastoon liittyviä kohuja käsitellään eduskunnan tarkastusvaliokunnassa. VTV:n henkilöstön keskuudessa toivotaan, että eduskunta puuttuisi viraston epäkohtiin.

Eduskunnan yhteydessä toimivan Valtiontalouden tarkastusviraston kipukohtia setvitään Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) johtamassa tarkastusvaliokunnassa.­

4.2. 6:35

Eduskunnan tarkastusvaliokunta käsittelee torstaina epävirallisessa etäkokouksessaan Valtiontalouden tarkastusvirastoon liittyviä kohuja.

IS haastatteli VTV:n työntekijöitä, joista osa puhui avoimesti valtion menoja vahtivan viraston sisäisistä ongelmista. Osa ei uskaltanut puhua nimellään seuraamusten pelossa.

Pasi Tervasmäki, Eduskunnan akavalaiset ry:n luottamusmies VTV:ssä, nostaa esiin erityisesti kaksi asiaa: eduskunnan oikeusasiamiehen huomautuksen VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikarille ja VTV:n johtaja Mikko Koiraselle sekä Finnair-pluspisteitä koskevan asian.

Yli-Viikari ja Koiranen tekivät keväällä 2016 virkasopimuksen, jonka myötä virkamiehelle maksettiin yli kahden vuoden ajalta palkkaa ilman työvelvoitetta. Oikeusasiamiehen mukaan menettely oli lainvastainen. Tapauksesta uutisoi Iltalehti.

– Huomautus oli aika kova isku virastolle, koska meidän pitäisi olla esimerkillinen toimija, Tervasmäki sanoo.

VTV:n oikeudellisista asioista vastaava johtaja Koiranen sanoo, ettei vastaavia sopimuksia enää tehdä ja tapaus on oikeudellisesti loppuun käsitelty.

Plussapisteissä on kyse siitä, että Iltalehden mukaan lentopisteiden käyttöä muissa virastoissa vahtinut VTV ei pystynyt selvittämään runsaasti virkamatkoja tehneen Yli-Viikarin lentopisteiden käyttöä.

Yli-Viikari ei ole vastannut asiaa koskeviin kysymyksiin, ja virastossa ihmetellään avoimuuden puutetta virastossa, jossa avoimuus on keskeinen arvo. Tervasmäen mukaan tilanne selkiytyisi, mikäli Yli-Viikari antaisi Finnair-pluspistetietonsa.

Hallinnosta ja resursseista VTV:ssä vastaava johtaja Tuula Sandholm kertoo, että plussapisteistä on keskusteltu henkilöstön kanssa, mutta asiasta ei ole uutta kerrottavaa julkisuuteen.

– Ne ovat henkilökohtaisia pluspistesaldoja, jotka eivät ole työnantajan käytettävissä, meillä ei ole niihin pääsyä. Jokainen harkitsee itse virka-asemastaan riippumatta, haluaako antaa henkilökohtaisia tietojaan vai ei. Tämä ei ole viraston asia, Sandholm katsoo.

Tytti Yli-Viikari valittiin VTV:n pääjohtajaksi kuusivuotiselle toimikaudelle 2015. Yli-Viikari nousi pääjohtajaksi avoimen haun kautta. Sitä vastoin ylijohtajaksi Yli-Viikari nimitettiin 2013 ilman avointa hakua, mikä on ihmetyttänyt VTV:n sisällä.­

Plussapisteasia kytkeytyy Yli-Viikarin virkamatkoihin, joiden määrää ennen koronaa voi pitää poikkeuksellisena valtion virastojen johtajien keskuudessa. Yli-Viikarin mukaan hänen virkamatkansa ovat liittyneet joko Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan tehtävään tai tehtävään Euroopan mantereen kattojärjestön hallintokomiteassa.

IS kertoi marraskuussa, että Yli-Viikarin virkamatkat kustansivat valtiolle vuonna 2018 64 233 euroa. Ylen selvityksen mukaan Yli-Viikarilla oli 2019 suurimmat matkalaskut 55:tä valtion viraston johtajasta, 55 266 euroa. Yli-Viikari muun muassa kävi kouluttamassa Bhutanissa ja edustamassa Jamaikalla. VTV:n edustus- ja kouluttautumiskuluista IS uutisoi joulukuussa.

Matkat pääosin hyväksynyt Koiranen kommentoi, että Yli-Viikarin matkat ovat olleet ”tarvittavia ja viraston tehtävien kannalta hyödyllisiä”.

VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen katsoo, että oikeusasiamieheltä tullut laillisuushuomautus edustaa keskustelun kovaa ydintä.

– Epäonnistumisia on tapahtunut liian monta. On ihan selvää, että se vaikuttaa siihen, minkälaiset edellytykset meillä on tehdä työtämme hyvin ja perusteellisesti. Tarkastusväki on vahvasti motivoitunutta työn arvokkuudesta, ja siihen on tullut aika kovaa iskua julkisuuden myötä.

VTV:n johtava tilintarkastaja, työsuojeluvaltuutettuna toimiva Mika Halme kertoo, että julkisuusrumba vaikuttaa jo henkilöstön jaksamiseen.

– Viime aikoina on ollut stressaavaa. Toivon, että vähitellen päästäisiin normaalitilaan. Mitä aikaisemmin näihin pystytään puuttumaan, sitä parempi.

Yksi VTV:ssä pitkään työskennellyt asiantuntija sanoo, että negatiivinen julkisuus on ikävää, mutta se vaikuttaa olevan ainoa tapa saada asioihin muutosta.

– Kyse on ylimmän johdon toiminnasta, mutta se yritetään kääntää niin, että johto ei ole tehnyt mitään väärin. Mihin on käytetty rahaa, miksi tarkastuksia tulee nykyään vähemmän ulos – kaikki johtuu johdon toiminnasta.

Asiantuntija toivoo, että eduskunnan tarkastusvaliokunta tekisi perusteellisen selvityksen viraston toiminnasta.

Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) mukaan eduskunnan tarkastusvaliokunta käy läpi eduskunnan vastuut ja oikeudet VTV:n toimintaa koskien sekä julkisuudessa esillä olleet tapaukset.­

Toinen nimetön lähde viraston sisältä toivoo tarkastusvaliokunnan puuttuvan voimakkaasti tilanteeseen ja katsoo, että ”johdon tunarointi saa kaikki näyttämään hölmöiltä”.

– Se, että VTV:n pääjohtajalla on noin isot matkakulut, virastolla on isot edustamisen kulut, oikeusasiamies on antanut laillisuushuomautuksen pääjohtajalle ja ex-hallintojohtajalle ja on epätietoisuutta siitä, onko pääjohtaja toiminut taloudenhoidon sääntöjen mukaan Finnair Plus -pisteiden käytössään, ovat itsessään ongelmia virastolle, joka valvoo muiden varojen käytön laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

VTV:n työilmapiiriongelmia on yritetty parantaa aiemmin muun muassa naurujoogalla. Koronaoloissa henkilöstölle on järjestetty etäkeskustelutilaisuuksia, joiden tunnelmaa kuvaillaan asialliseksi ja melko vaisuksi.

Viraston johtamisjärjestelmästä vastaava johtaja Koiranen selittää ongelmia 2018 tehdyllä organisaatiouudistuksella, jonka myötä lakkautettiin tuloksellisuustarkastuksen yksikkö, jonka ilmapiiriongelmat painoivat Koirasen mukaan kyselyiden kokonaistulosta alas.

– Muutosjohtamiseen liittyviä haasteita on koko ajan. On erilaisia näkemyksiä siitä, mikä viraston tehtävä on, miten virastoa johdetaan ja miten henkilöstö kokee oikeudenmukaisuutta. Meillä on hyvinkin paljon tyytyväisiä ihmisiä.

Johdon vastuuta Koiranen kommentoi yleisellä tasolla.

– Ei koskaan voi sanoa, etteikö johto voisi toimia paremmin. Totta kai johdon pitää aina kantaa vastuu näistä asioista, sitä ei voi johto ulkoistaa tai siirtää jonnekin muualle.

Henkilöstön piiristä viitataan VTV:ssä joulun alla toteutettuun kyselyyn, jossa peräti 39 prosenttia kyselyyn vastanneista VTV:n työntekijöistä ilmoitti havainneensa epäasiallista käytöstä työyhteisössään. Koko valtiolla lukema oli 21 prosenttia. Kysymykseen vastasi 104 henkilöä.

Sandholm vakuuttaa, että epäkohtiin on puututtu viraston sisällä. Epäasiallisen käytöksen poistaminen on Sandholmin mukaan tänä vuonna työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä.

– Saamamme tieto mahdollistaa sen, että asioihin pystytään puuttumaan entistäkin pontevammin. Kokonaistyöhyvinvointi-indeksi oli tasolla 3,5, mitä voidaan pitää hyvänä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?