Kommentti: Jussi Halla-ahon persut käy Annika Saarikon kepun kimppuun kaikilla rintamilla

Kuntavaalistartteja pidetään nyt tiheään. Persut otti pääkohteekseen kepun, jonka kimppuun se käy kaikilla rintamilla, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala. Tämä kommentti on julkaistu alun perin maanantaina.

Taistelu kovenee. Kuntavaalien gallupykkönen perussuomalaiset ja sen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ampuu kuntavaaleissa koviten Annika Saarikon johtamaa keskustaa.

25.1.2021 14:29 | Päivitetty 31.1.2021 12:30

Kuntavaaleihin on vajaat kolme kuukautta. Kuhina käy, vaalistartteja pidetään.

Gallupykkönen perussuomalaiset kertoi tavoitteistaan maanantaina työmiehen tuumaustunnilla, jossa Jussi Halla-aho linjasi, että kuntavaaleissa on kyse hallituspolitiikasta.

Perussuomalaiset haluaa, että hallitus kaatuu.

Persujen tykinputket onkin kohdistettu Annika Saarikon johtamaan keskustaan sekä valtakunnan tasolla yleispolitiikassa että kunnissa, vaikka gallupien perusteella persujen ykkösvastustajan luulisi olevan Sdp.

Mutta perussuomalaiset tietää, missä on hallituksen akilleen kantapää. Keskustalla on hankalaa hallituksessa vihreiden kanssa.

– Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus, tiivistää Halla-aho puolueen tavoitteen.

Tähän kulminoituukin vaalien pääkysymys.

Ratkeaako vaalien voittaja yleispolitiikan vai ehdokasasettelun ja paikallispolitiikan perusteella? Ja mitä seurauksia kuntavaalituloksella voi olla hallituksen asemalle?

Perinteisesti kuntavaalien ehdokasasettelu on ollut ratkaisevassa asemassa. Niin se on nytkin. Aikaa on puolitoista kuukautta. Ehdokaslistat on jätettävä 9. maaliskuuta.

Varsinkin alamäessä kulkevan keskustan ehdokasasettelun tilannetta on päivitelty, sillä puolueen tulevaisuuden kannalta kysymys on elintärkeä.

Keskusta tavoittelee samaa kuin viime kerralla eli noin 7 500 ehdokasta. Keskusta on leimautunut nykyhallituksessa apupuolueeksi ja joutunut kiusallisesta paikasta toiseen, alkaen turpeen verokohtelusta ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) luottamuksesta.

Ehdokasasettelu etenee kuitenkin puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen (kesk) mukaan normaalisti, edellisvaalien tahtia. Maanantain luku on 3 500 ehdokasta.

– Samassa vauhdissa ollaan kuin ennenkin, Pirkkalainen rauhoittaa.

Tavoite on kuitenkin vielä kaukana, joten loppukiri jännittää. Kepulaisilla on taipumus vahvistaa ehdokkuutensa vasta viime hetkillä.

Perussuomalaisilla on puoluesihteeri Simo Grönroosin mukaan kasassa 3 800 ehdokasta. Saavutus on hyvä tammikuussa, sillä neljä vuotta sitten perussuomalaisilla oli vaaleissa kaikkiaan 3 831 ehdokasta eli edellisvaalien ehdokasmäärä on kasassa jo nyt. Tavoite on 6 000–6 500 ehdokasta.

Sdp:llä on viestintäpäällikkö Ida Vallinin mukaan nyt noin 3 500 ehdokasta (viimeksi kaikkiaan 6 132), kokoomuksella maanantain luku on 3 400 (viimeksi kaikkiaan 5 739)

– Hyvin tasajalkaa mennään, tiivistää kokoomuksen kuntavaalipäällikkö Antti Ahonen (kok), ja samaa sanovat muutkin.

Muilla, esimerkiksi vihreillä, ehdokasmäärät ovat selvästi pienempiä.

Kotimaan yleispolitiikka antaa ehdokasasettelun ohella oppositiolle, varsinkin perussuomalaisille, rajattomasti mahdollisuuksia.

Siksi persut käy kepun kimppuun, vaikka kuntatasolla ottelu persut vs. keskusta oudoksuttaa.

Eri taustatutkimusten ja puolueiden rajapintatutkimusten mukaan taistelun pitäisi olla nimittäin kovinta keskustan ja kokoomuksen välillä. Keskustassa arvioidaan, että ne jotka ovat halunneet persuihin mennä, ovat jo menneet.

Ainakin ehdokkaat.

Persut ottavat nyt ilon irti esimerkiksi siitä, että EU:n elpymispaketista niistettiin Suomen osalta nyt jo 500 miljoonaa, jota on ehditty jo jakaa ainakin kuvitelmissa sinne tänne.

Suomen nettomaksuosuus kasvaa. EU-myönteiselle kokoomukselle kritiikin esittäminen on vaikeampaa. Samassa linjassa oppositiopuolueet haukkuvat hallitusta velanotosta ja verotuksesta.

Keskustelu elpymispaketista ajoittuu perussuomalaisten kannalta sopivasti juuri kuntavaalien alle. Sekin on keskustalle hankala paikka.

Persujen vaaliase on tietenkin myös maahanmuutto ja turvapaikanhakijat. Paikallisesti yleispolitiikka kytketään tarvittaessa sukupuolineutraaleista liikennekylteistä suvivirsien kautta susijahteihin.

Kokoomus avasi kuntavaalikampanjansa viikonloppuna perinteisellä mainos- ja kampanjatoimistoreseptillä ja muun muassa puheenjohtaja Petteri Orpon (kok) päällä – anteeksi sydämellä.

Kokoomuksen kampanja on sukua edellisten vaalien työväenpuolue-teemoille, ja mainostoimistomalli haisee nytkin kilometrien päähän.

Sydän on mainossloganin mukaan kokoomuslaisissa kunnissa ”oikealla puolella” – siitäkin huolimatta, että Tuntemattoman sotilaan Asumaniemi sanoo viimeisinä sanoinaan sydämen olevan vasemmalla puolella, mikä on myös perinteisen lääketieteen näkemys.

Sdp:n kovin vaalivaltti on puolestaan suosittu pääministeri-puheenjohtaja Sanna Marin. Mutta kestääkö Marinin suosio, kun koronan lisäksi pääministeri joutuu väistämättä ottamaan kantaa myös talouteen, velkaantumisvauhtiin, työttömyyteen.

Hallitus tekikin läpinäkyvän tempun ja siirsi poliittisesti kiusallisen kehys- ja puoliväliriihensä kuntavaalien yli.

Mikä on koronan vaikutus kuntavaaleihin, se jää nähtäväksi.

Keskustelua kuntavaalien ajankohdan siirtämisestäkin on käyty.

Mutta vaalit pidetään joka tapauksessa 18 huhtikuuta. Sen viiden suurimman puolueen puheenjohtajat vahvistivat Ilta-Sanomien kuntavaalitentissä toissa viikolla.

Suurempi syy kuntavaalien siirtämiselle saattaisi olla ensi vuoden maakuntavaalit, mutta niistä ei ole vielä täyttä varmuutta.

Kuntavaalit on suomalaisen demokratian peruskivi. Viimeksi ehdokkaita oli kaikkiaan 33 618. Ehdokasmäärien kehittymistä seurataan tarkasti myös siksi, että kuntavaalit ovat lähtölaukaus vuoden vuoden 2023 eduskuntavaaleille.

Se puolue, joka pärjää kunnissa ja maakunnissa, pärjää myös eduskuntavaaleissa. Eikä ainakaan kuihdu, jos perusta on kunnossa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?