Halla-aho perussuomalaisten kuntavaali­tavoitteesta: ”Emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Halla-aho perussuomalaisten kuntavaali­tavoitteesta: ”Emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa”

Perussuomalaiset on esitellyt kuntavaaliteemojaan puoluetoimistolla Työmiehen tuumaustunnilla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitteli puolueen kuntavaaliohjelman maanantaina Helsingissä.­

25.1. 10:27 | Päivitetty 25.1. 11:55

Perussuomalaiset haluaa tehdä kuntavaaleista yleispoliittiset ja kaataa hallituksen.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) otti yhdeksi esimerkikseen EU:n koronaelpymispaketin, ja Halla-aho löi löylyä hallituksessa istuvalle keskustalle.

– Aikooko keskusta harkita uudelleen tukeaan Suomen osallistumiselle elpymispakettiin? Vastaus siihenkin kysymykseen on, että eipä tietenkään.

– Tämän vuoksi emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa. Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus. Kaikki puolueet ymmärtävät tämän asetelman, Halla-aho totesi.

Jos kuntavaalit ei mene hallituspuolueilla hyvin, vaalituloksella on vaikutusta myös valtakunnan politiikkaan.

Perussuomalaiset on kannatuskyselyjen ykköspuolue, ja maakuntien perinteinen ykköspuolue keskustan kannatus on ollut 11–12 prosenttia.

Halla-aho sanoi IS:lle tuumaustunnin jälkeen, että tavoite hallituksen kaatamisesta on enemmin analyysi kuntavaalien tilanteesta. Halla-ahon mielestä kuntien asioita ei voi irrottaa yleispolitiikasta, koska kunnat eivät ole taloudellisesti itsenäisiä.

– Tietysti ne puolueet, joilla on kaikkein suurin hätä kuntavaalituloksesta, haluavat korostaa, että nyt puhutaan paikallisista asioista. Meille kunnat eivät ole taloudellisesti itsenäisiä, koska hyvin harvalla kunnalla on minkäänlaista taloudellista pelivaraa. Kuntien niin sanottu autonomia rajoittuu siihen, että joudutaan räpiköimään ongelmista, jotka valtio kunnille asettaa.

– Haluamme korostaa sitä, että kuntien ja valtion asioita ei voi käytännössä erottaa toisistaan. On täysin selvää, että vaikka kuntavaaleissa puhuttaisiin ainoastaan kunnallisista asioista, kyllä joka ainoa puolue, mukaan lukien hallituspuolueet tulkitsevat hyvän vaalituloksen luottamuslauseeksi nimenomaan sille politiikalle, jota valtakunnan politiikassa tekevät, Halla-aho totesi.

Jos kuntavaalien jälkeen hallitus hajoaisi, Halla-aholla ei ollut suunnitelmaa uuden hallituksen perustamiseksi.

– Perussuomalaiset ovat avoimia yhteistyölle kaikkien kanssa asiapohjalta, edellyttäen että voimme edistää itsellemme ja äänestäjillemme tärkeitä poliittisia tavoitteita. Näemme yhteistyöpotentiaalia ja yhteisten sävelten löytämisen useimpien puolueiden kanssa. Uskomme, että erilaiset yhteistyökuviot ovat täysin mahdollisia, mutta mitä ne olisivat, siihen en halua ottaa tässä vaiheessa kantaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho olisi kuitenkin valmis pääministeriksi.

– Kyllä, Halla-aho vastasi kysymykseen.

Jos hallitus hajoaisi kuntavaalien jälkeen, eduskunnassa alettaisiin muodostaa uutta hallitusta. Jos hallitusta ei syntyisi, edessä olisi ennenaikaiset vaalit.

Halla-aho kertoi perussuomalaisten kuntavaaliohjelman ytimen, joka noudattelee puolueen tuttuja linjauksia.

– Me emme halua, että maakunnat tyhjennetään metropoli-intoilulla, asumisen, liikkumisen ja kuljetusten himoverotuksella ja metsä- ja turveteollisuuden alasajolla. Me emme halua, että suomalaisten turvallisuus vaarannetaan Euroopan löysimmällä turvapaikkapolitiikalla ja jihadistien maahantuonnilla. Me emme halua, että palkkoja poljetaan ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan halpatyövoiman maahantuonnilla. Me emme halua, että suomalaiset sidotaan entistä tiiviimmin eurooppalaiseen velkavankeuteen, Halla-aho luetteli.

Vaaliohjelman, Asiat tärkeysjärjestykseen, esitteli tarkemmin puoluesihteeri Simo Grönroos (ps).

Puheenjohtaja Halla-aho toivoi omasta puolestaan, että vaalikamppailusta ei tulisi likainen.

– Kilpailijamme ovat paniikissa ja valmiita mihin tahansa temppuihin. Viime aikoina olemme nähneet, että Yhdysvaltain tapahtumia on käytetty lyömäaseena perussuomalaisia vastaan. Keskustan entistä puheenjohtajaa tönäistiin liikennevaloissa, ja keskustan nykyisen puheenjohtajan virtuaalista vaalitilaisuutta häirittiin. Nämä tapaukset saivat valtavasti huomiota julkisuudessa, ja syyllinen niihinkin löytyi hyvin nopeasti perussuomalaisista.

– Kukaan ei tiedä, keitä nämä tönäisijät ja häiritsijät ovat, tai millaisia motiiveja heillä oli, mutta meillä perussuomalaisilla ei ole mitään vaikeuksia sanoa myös omille kannattajillemme: Älkää käyttäkö epäasiallisia tai laittomia keinoja! Paitsi että ne ovat väärin, ne eivät myöskään edistä mitään tavoitteita. Toivon, että muut puoluejohtajat kykenevät antamaan saman evästyksen omille kannattajilleen. Älkää hyökätkö epäasiallisin tai laittomin keinoin, Halla-aho sanoi.

Kuntavaalit pidetään vajaan kolmen kuukauden kuluttua huhtikuun 18. päivä.

Perussuomalaisten kannatus viime kuntavaaleissa oli 8,8 prosenttia.

Puolueen tavoitteena on olla nyt ykköspuolue, ja saada riittävä määrä ehdokkaita.

Perussuomalaisilla on kasassa nyt vajaat 3 800 ehdokasta, mikä on kutakuinkin sama määrä kuin kuntavaaleissa 2017. Puolueen tavoitteena on saada 6 000–6 500 ehdokasta.

Viime kuntavaaleissa keskustalla oli vajaat 7 500 ehdokasta, Sdp:llä vähän yli 6 100 ja kokoomuksella vähän yli 5 700 ehdokasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?