Markus Lohi: Tartuntatautilaki mahdollista saada voimaan helmikuun puolivälissä – ”Tarve muutoksille oli”

Sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi: ”Valiokuntien lausunnoista käy selvästi ilmi, että tarve muutoksille oli”.

22.1.2021 19:04

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) uskoo, että tällä viikolla lausuntonsa hallituksen tartuntatautilakiesitykseen antaneiden valiokuntien edellyttämät muutokset kyettäisiin tekemään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, eikä lakiesitystä tarvitse palauttaa hallituksen pöydälle.

– Näillä näkymin näyttäisi siltä, että muutokset joita meidän täytyy tehdä, kyetään valiokunnassa tekemään, Lohi sanoo.

– Lausunnoista käy selvästi ilmi, että tarve muutoksille oli. Mutta ei sen tyyppisiä, etteikö niitä valiokunnassa voitaisi tehdä. Näyttäisi siltä.

Asia selvinnee ensi viikon tiistaina, kun valiokunta kokoustaa asian tiimoilta seuraavan kerran. Tuolloin se saa myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastineen tartuntatautilain muutoksista.

Vastineessa STM tarjoaa antaa oman näkökulmansa siihen, millaisilla muutoksilla laki voitaisiin saada eteenpäin ilman, että sen täytyisi palata uudestaan hallituksen käsiteltäväksi.

Haastavin selvitettävä yksityiskohta koskee Lohen mukaan uuden tartuntatautilain pykälää 9 a, joka määrittelee, miten sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajia voitaisiin tarvittaessa lähteä ohjaamaan ja antamaan niille määräyksiä.

Perustuslakivaliokunta edellyttää lausunnossaan, että mikäli yksityisen palveluntuottajan elinkeinovapautta lähdetään rajoittamaan, pitää tästä säätää täsmällisemmin ja tarkkarajaisemmin.

Valiokunnan mukaan viranomaisille jää sääntelyssä liian laaja harkintavalta sen suhteen, mitä velvoitteita yksityisille palveluntuottajille voidaan antaa.

Muutos on edellytys sille, että lakiesitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Tämän lisäksi valiokunnat tekivät hallituksen esitykseen liudan muita lievempiä huomautuksia.

Perustuslaki- ja talousvaliokunnat edellyttivät kompensaatiota elinkeinonharjoittajille, mikäli asiakastilojen käyttö kielletään tartuntatautilain nojalla.

Kompensaatio nähdään tarpeellisena, sillä erityisesti tilojen sulkemismahdollisuutta on pidetty elinkeinonvapauden ja omaisuudensuojan kannalta niin merkittävänä rajoituksena.

Hallituksen esityksessä ei ole esitetty erillistä hyvitystä tai korvausta mahdollisista rajoitustoimista.

Lohi uskookin, että hallitukselle saattaa tulla velvoite huolehtia kohtuullinen kompensaatio liiketoiminnalle, joka määrätään suljettavaksi.

Toinen kysymys koskee Lohen mukaan sitä, onko esimerkiksi ulkotiloissa olevia hiihtokeskuksia tarkoituksenmukaista sulkea.

Kysymyksen nosti esille myös talousvaliokunta, joka edellyttää tänään perjantaina valmistuneessa tartuntatautilakia koskevassa lausunnossaan, että rajoitukset tulisi rajata vain niihin toimijoihin tai tiloihin, jotka voivat tosiasiassa aiheuttaa tartuntariskin.

– Rajoitukset eivät voi kohdistua summamutikassa. Eli jos hiihtokeskuksessa tartuntoja tapahtuu tanssilattialla, mutta ei rinteessä tai luistinradalla, niin silloin suljetaan tanssilattia, mutta ei luistinrataa ja rinnettä, talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen sanoo.

Talousvaliokunta esittääkin sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkittavaksi pykälän muuttamista tältä osin.

Lohi kertoo olevansa toistaiseksi vielä ”kohtuullisen optimistinen” sen suhteen, että sote-valiokunta pysyy tavoiteaikataulussa, ja tartuntatautilaki saataisiin eduskunnasta ulos ja tarvittaessa voimaan helmikuun puoliväliin mennessä.

Tämä tarkoittaa, että valiokunnan mietintö valmistuisi helmikuun ensimmäisellä viikolla.

– Tavoiteaikataulu on edelleen mahdollinen, ja pyrimme siihen.

– Mutta on selvää, että kaikki huomiot otetaan varmasti vakavasti ja pyritään luomaan mahdollisimman hyvää lainsäädäntöä, Lohi sanoo.

Lausuntonsa lakiesityksestä antoivat tällä viikolla myös hallinto-, sivistys- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?