Nouseeko polttoaineen hinta vai ei? Keskustalla ja vihreillä eri näkemys biopoltto­aine­päätöksestä

Vihreissä katsotaan, että biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattaminen tulee näkymään polttoaineiden hinnoissa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ei ota väitteeseen kantaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen näkee, että Suomessa on toimijoita, jotka uskovat, että maailma tuhoutuu ja ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, jos ihmisiä ei kiusata. Kurvisen mukaan keskusta ei halua vähentää yksityisautoilua, vaan tehdä sen puhtaammaksi.

15.1.2021 17:33

Hallituspuolue keskustalla on ollut jyrkän kielteinen kanta uusiin polttoaineverojen korotuksiin.

Keskustan kantaa kuvaillaan täysin ehdottomaksi, polttoaineen hinta ei saisi nousta edes ”puolta senttiä”.

Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa, että hallitus on kasvattamassa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta 34 prosenttiin, mikä nostaa ainakin vihreiden arvion mukaan polttoaineiden hintaa pumpulla.

– Kyllä se hinta tulee nousemaan, mutta se ei ole päätarkoitus, vaan se, että päästövähennykset saadaan tehtyä. Keskustakin on sitoutunut tekemään vähennykset, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko kommentoi.

Liikenneministeri Timo Harakka (sd) sanoi liikenne- ja kuljetusalan webinaarissa olevansa ilahtunut siitä, että ne, jotka vastustavat polttoaineen hinnannousua, suostuvat korotuksiin, kun kyse on biopolttoaineesta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo, ettei hän ”kommentoi tässä vaiheessa laajemmin väitettä, että biopolttoaine olisi kalliimpaa”.

– Ei ole selviö, että polttoaine sillä kallistuu. Polttoaineen hinta ei juurikaan noussut edellisellä kierroksella, kun biokomponenttia tuli kymmenisen vuotta sitten.

Kurvisen mukaan polttoaineiden veronkorotukset tälle vaalikaudelle on tehty.

– Siitä ei tarvitse neuvotella ensi syksynä, syksyllä 2022 eikä milloinkaan, Kurvinen alleviivaa IS:lle.

Hallitus aikoo vähentää tieliikenteen päästöjä 1,65 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuoteen 2030 mennessä. Lausuntokierrokselle perjantaina lähtenyt fossiilittoman liikenteen tiekartta on jaettu kolmeen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa satsataan muun muassa täyssähköautojen hankintatukeen, etanoli- ja kaasuautojen konversiotukiin, joukkoliikennetukiin ja latausinfratukiin.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko sanoo, että vihreillä olisi valmius tehdä enemmän päästövähennyksiä jo nyt.

Toisessa vaiheessa arvioidaan muun muassa etätyön vaikutusta päästöihin. Keskustan laskelman mukaan jopa kolmannes päästövähennyksistä saataisiin etätyön lisääntymisen kautta.

Keskusta arvioi, että saavutettu päästövähennys olisi 211 CO2-kiloa, jos miljoona suomalaista tekisi yhden päivän viikossa etänä. Jos miljoona suomalaista tekisi puolet viikosta etänä, olisi päästövähennys keskustan laskelman mukaan 0,53 miljoonaa CO2-tonnia.

– Jotkut toimijat hallituksemme sisälläkin vastustavat etätyön lisääntymistä, koska se vie pohjaa keskittämispolitiikalta, että pitää rakentaa betonikolosseja ratojen varrelle, Kurvinen piikittelee.

Vihreissä suhtaudutaan epäillen etätyöhön päästövähennyskeinona.

– Korona-aikana henkilöautoliikenne on vähentynyt noin neljä prosenttia, Pitko kommentoi.

Hallituksen on tarkoitus arvioida syksyllä, onko vielä uusille päästövähennyspäätöksille tarvetta.

Syksylle on jätetty kuuma peruna, liikenteen päästökauppa, jolla voitaisiin vähentää liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan päästöjä miljoona tonnia vuoteen 2030 mennessä.

Päästökaupan on arvioitu korottavan fossiilisen polttoaineen hintaa vuosikymmenen lopulla jopa 40 senttiä litralta. Veronkorotuksia on tarkoitus kompensoida pienempituloisille, jotta uudistus ei lisäisi tuloeroja.

Polttoainelitran myyntiluvan hinta sidottaisiin polttoaineen sisältämiin päästöihin. Myytävän polttoaineen määrää säädeltäisiin, ja käytännössä bensiinin ja dieselin myynti vähenisi vuodesta toiseen.

Kurvisen mukaan keskustassa katsotaan ensin, minkälaisia ratkaisuja EU-tasolla tehdään liikenteen päästökaupasta.

– Olemme sitoutuneet siihen, että keskustelemme asiasta syksyllä. Suhtaudun itse päästökauppaan varauksellisesti.

Vihreissä olisi ollut valmiutta linjata päästökaupan käyttöönotosta jo nyt.

– Päätöstä ei pitäisi turhaan lykätä, mutta syksyllä viimeistään tehdään päätökset siitäkin, Pitko sanoo.

Keskustan ja vihreiden väliset jännitteet putkahtivat jälleen pintaan liikenteen päästövähennyksistä käydyissä neuvotteluissa.

Keskustassa nähdään asia niin, että vihreät hakevat ”ilmastopaniikissaan” näyttäviä toimenpiteitä, jotka tekevät yksilötasolla kipeää.

– Kyse on siitä, kohdistetaanko toimet yksittäiseen autoilijaan vai teollisuuteen. Rakennammeko infraa, jolla ihmiset voivat tehdä siirtymän puhtaammaksi vai kiusaammeko ihmistä, että ei saa enää ajaa dieselillä käyvällä Toyota Corollalla, Kurvinen sanoo.

Vihreissä taas katsotaan, että keskusta keskittyy helppoihin keinoihin ja ”porkkanoihin” ja haluaa lykätä vaikeampia päätöksiä.

Myös vasemmistoliitossa olisi ollut valmiutta tekemään ”enemmän ja kunnianhimoisempia” toimia. Keskustasta arvioidaan, että keskusta ja vasemmistoliitto olivat silti neuvotteluissa lähempänä toisiaan kuin keskusta ja vihreät.

Pitko kiistää, että vihreät hakisivat ilmastoperformanssia.

– Emme hae näyttäviä vaan vaikuttavia tekoja, jotta kansalaisille annettu hiilineutraaliuslupaus saadaan pidettyä. Pelkkä puhe ei riitä, tärkeintä on saada aikaan systeemitason muutos, jotta ilmastoystävällinen elämäntapa on ylipäänsä mahdollinen, Pitko näkee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?