Fossiilittoman liikenteen tiekartta lähtee lausuntokierrokselle, liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa.
Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan noin 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä.
– Liikenteellä on suuri rooli kansallisten päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin. Syksyllä hallitus arvioi, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) kommentoi tiedotteessa.
Ministeriö on listannut verkkosivuilleen ensimmäisen vaiheen keinot, jotka on listattu alle.
1) Sisällytetään biokaasu ja sähköpolttoaineet jakeluvelvoitteeseen ja nostetaan biopolttoaineiden jakeluvelvoite 34 prosenttiin.
2) Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja tankkausasemille.
3) Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille.
4) Huoltoasemien latauspisteet.
5) Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming.
6) Sähkötiepilotit.
7) Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen.
8) Täyssähköautojen hankintatuki.
9) Pakettiautojen hankintatuki.
10) Raskaan kaluston hankintatuki.
11) Romutuspalkkiokampanjat.
12) Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille.
13) Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat.
14) Puhtaiden ajoneuvojen tutkimus.
15) Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma.
16) Joukkoliikennetuet.
17) Liikkumisen ohjauksen tuki.
18) Yhdistettyjen kuljetusten edistäminen.
19) Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa.
Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan ministeriön mukaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Näihin keinoihin liittyy esimerkiksi etätyön lisääminen, johon keskusta on ladannut paljon odotuksia.
Lisäksi selvitettäisiin, onko biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa entisestään 34 prosentista ja onko kestävästi tuotettuja raaka-aineita riittävästi saatavilla.
Syksyllä hallitus arvioisi sitä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Jos tavoite ei näytä toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista. Tässä vaiheessa pöydälle tulisi poliittisesti vaikeat asiat, kuten liikenteen päästökauppa.
Päästökaupalla voitaisiin vähentää liikenne- ja viestintäministeriön muistion päästöjä miljoona tonnia vuoteen 2030 mennessä, mutta malli korottaisi fossiilisten polttoaineiden hintaa vuosikymmenen lopulla jopa 40 senttiä litralta ja bioperäisten polttoaineiden hintaa 10–20 senttiä litralta.
Keskusta on tyrmännyt ajatuksen uusista bensaveron kiristyksistä tällä hallituskaudella.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ilmaisikin tyytyväisyytensä siihen, ettei tiekartassa esiteltyyn keinovalikoimaan kuulu polttoaineveron korottaminen.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on puolestaan arvioinut, ettei tavoitteeseen liikenteen päästöjen puolittamisesta päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hintojen korotuksia. Ohisalo on väläyttänyt polttoaineveron sitomista indeksiin.
Bensaveron sitominen indeksiin loisi käytännössä automaatin, jonka nojalla polttoaineen hinta nousisi ilman, että asiasta pitäisi tehdä uusia poliittisesti herkkiä päätöksiä.