Valtion tukirahalla luotiin korona-ajan ”talousihme” – Kuntaliitto: ”Suurin piirtein ennätys­vuosissa mennään” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Valtion tukirahalla luotiin korona-ajan ”talousihme” – Kuntaliitto: ”Suurin piirtein ennätys­vuosissa mennään”

Valtio jakoi kunnille tukea noin kolme miljardia euroa. Koronatuet läikähtivät yli noin miljardilla.

Hallitus rakensi viime keväänä miljardipaketin pehmentämään koronan iskua kuntakentälle. Kuvassa vasemmalla kuntaministeri Sirpa Paatero (sd).­

11.1. 6:01

Koronavuodesta tuli yllättäen hyvä kunnille valtion jakaman tukirahan ansiosta.

Kun vuonna 2019 noin kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen, niin vuonna 2020 suuressa osassa kuntia tullaan menemään tuloslaskelmassa plussalle, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi IS:lle.

– Suurin piirtein ennätysvuosissa mennään.

Tarkat tiedot selviävät helmikuun alussa, kun kuntien tilinpäätökset julkistetaan, mutta suuri kuva on jo selvillä.

”Talousihmeen” taustalla on se, että valtio jakoi kunnille koronatukia peräti noin kolme miljardia euroa. Valtio otti siis velkaa ja jakoi rahaa kunnille, jotta ne saivat hoidettua lakisääteiset velvollisuutensa.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.­

Koronatuet läikähtivät kuitenkin reilusti yli. Valtiovarainministeriössä on arvioitu, että kolmen miljardin tukipotti ylitti koronasta kunnille aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset noin miljardilla.

– Ei koronatuilla ollut tietenkään tällainen tarkoituksena. Tänä vuonna koronatuet perustuvat enemmän toteutuneisiin menoihin, Punakallio sanoo.

Tänä vuonna valtio aikoo jakaa kunnille noin miljardin koronatukia. Lisäksi koronatestaukseen liittyviin menoihin on tehty 1,6 miljardin varaus.

Punakallion mielestä viime vuodelle myönnetty koronaraha ei ole siinä mielessä löysää, että se kohdentuu pienille tai keskisuurille kunnille, joissa ollaan usein kovien sote- ja investointipaineiden edessä.

– Raha tulee käytettyä kunnan perustoimintoihin. Se valuu aikanaan vakauttamaan kuntia.

Punakallion mukaan ekonomistit ovat olleet yllättyneitä koronavuoden menojen vähäisyydestä.

– Kun kirjastot ja koulut pistettiin kiinni, säästö saatiin normaalitoiminnan supistumisesta. Veikkaan, että lomautuksien määrässä tehtiin ennätys. Hoitojen ja ongelmien vaikeutuminen tulee kasvattamaan kulmakerrointa myöhemmin.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen.­

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) sanoo, että koronatuet on tarkoitettu kalenterivuodet ylittävien koronamenetysten ja kulujen paikkaamiseen.

– Suuri osa päätöksistä tehtiin kesällä, jolloin epäiltiin, että talouden miinus on liki kaksinkertainen siihen nähden, mitä on toteutumassa.

Takaisinperintätoimiin ei kannata Koskisen mukaan ryhtyä, sillä taustalla on vuoden 2019 ennätyksellisen suuret alijäämät kuntasektorilla.

– Taustalla oli edellisen vaalikauden aika isot valtionosuusleikkaukset. Näillä koronalisilläkään ei päästä kuin alle vakiintuneen valtionosuusmäärän.

Koskinen sanoo, että koronataantuman ohella toisena isona sopeuttamistarpeena kunnille tulee sote-uudistukseen liittyvät muutokset.

– Kuntien talouden volyymi putoaa rajusti ja vanhoista velvoitteista täytyy huolehtia kapeammalla tehtävä- ja tulopohjalla. Kunnissa tarvitaan tehostamista ja tuloksellisuuden parantamista, ei tätä rahaa mihinkään joutilaille korkotileille sijoiteta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?