Koronarokotukset ovat lähteneet Suomessa jähmeästi käyntiin. Odotetun lähes miljoonan rokotteen sijasta maahan saapuneet rokotteet on laskettu tähän asti kymmenissä tuhansissa.
Suomi on sitoutunut rokotuksissa EU:n yhteishankintoihin.
Kansallisesta rokotusohjelmasta ja rokotehankinnoista hallituksessa vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoo IS:lle kirjelmöineensä EU:n terveyskomissaarille Stella Kyriakidesille rokoteprosessiin- ja aikatauluun liittyvistä ongelmista.
– Olen tänään lähettänyt terveyskomissaarille kirjeen nimenomaan sen takia, että alkuviikosta EU:sta saadut vastaukset eivät ole olleet sellaisia, että ne Suomea vielä tyydyttäisivät. Suomessa ei ole katseltu hyvällä, että tilatuista rokotteista EU on pystynyt toimittamaan vain vähän yli 50 prosenttia, Kiuru sanoo.
Ongelmana on se, että rokotukset EU-alueella ovat olleet käytännössä Biontechin ja Pfizerin rokotteen varassa, jonka kysyntä on ollut maailmanlaajuisesti hurjaa. Suomi odottaa Biontechiltä ja Pfizeriltä 6,6 miljoonaa rokoteannosta.
– Emme ole kovin tyytyväisiä, että olemme tilanteessa, jossa meillä on paljon tilauksia sisällä, mutta toimituksia ei ole pystytty toteuttamaan siinä tahdissa kuin Suomelle on luvattu. Selitykseksi EU:lta on saatu, että Biontech ja Pfizer yrittää saada toimitusketjunsa ja tuotantonsa sille tasolle, että se vastaisi EU-maiden tarpeita, mutta aikaa on palanut ja palaa.
Pääministeri Sanna Marin (sd) on peräänkuuluttanut rokottamisessa globaalia vastuuta ja solidaarisuutta. Marin sanoi aiemmin IS:lle, että pandemia on yhteinen ja siihen pitää suhtautua koko ihmiskunnan yhteisenä kriisinä.
EU:n sisälläkin on turvauduttu silti kansallisiin järjestelyihin: Biontechin tutkimus- ja kehitystoimintaa tukenut Saksa on sopinut Biontechin kanssa 30 miljoonan rokotteen toimittamisesta. EU on tilannut Biontechiltä ja Pfizeriltä yhteensä 300 miljoonaa rokotetta.
Saksan terveysministeriö on vakuuttanut, että kahdenvälinen sopimus ei vaikuta EU:n yhteishankinnan puitteissa saatavien rokotetoimitusten suuruuteen tai aikatauluun.
Miten suhtaudut Saksan järjestelyyn?
– EU:n yhteishankinnan puitteissa mailla on mahdollisuus tehdä erilaisia tilauksia, mutta yhteishankinnan ulkopuolelta ei voida katsoa hyvällä, että kahdenvälisiä tehtäisiin. Yhteistyösopimuksessa jäsenmaat ovat sitoutuneet, että ei käydä neuvotteluita samaan aikaan samojen rokotevalmistajien kanssa kuin komissio, Kiuru vastaa.
Voisiko Suomi ostaa rokotteita suoraan rokotevalmistajilta?
– Ehkä on hyvä todeta, että Suomi on kokonsa puolesta lastu maailman kovilla markkinalaineilla, ja olisi ollut varsin suuri riski, jos Suomi olisi yksin EU-maana lähtenyt hankkimaan rokotteita. EU:n viesti on ollut hyvin selvä, mutta ei mieluinen: kaikkien maiden pitää pysyä EU:n antamassa lestissä. EU:ssa on onnistuttava – näin suuren volyymin tilaajalla pitää olla varmuus, että tuotteet pystytään toimittamaan.
THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan massarokotuksiin saatetaan päästä vasta, kun AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä rokote saa myyntiluvan.
– Toivomme, että esimerkiksi AstraZeneca saa myyntiluvan mahdollisimman pian. EU sai alun perin neuvoteltua kovin pienen määrän Modernan rokotetta. Toivon, että EU saisi Modernan rokotetta lisää. Ikäväkseni on todettava, että kaikkien rokotteiden osalta aikataulu ei ole niin kunnianhimoinen kuin alun perin on ajateltu.
Hallitus sai torstaina koronaviruskatsauksen. Suomessa on todettu 17 koronavirusmuunnostapausta, joista 16 on peräisin Iso-Britanniasta ja yksi Etelä-Afrikasta.
Virusmuunnos leviää helpommin, mutta ei ole tämän hetken tietojen mukaan nykyistä virusta vakavampi.
Kiurun mukaan perjantaina aloitetaan valmiustason nosto, jonka avulla pyritään selvittämään virusmuunnoksen levinneisyyttä. Kunnianhimoisena tavoitteena on testata jokainen maahan saapunut.
Lentokentillä tehdään valmiuden noston myötä 2 000–4 000 testiä vuorokaudessa. Koko maassa pystytään tekemään tällä hetkellä jopa 30 000 koronatestiä vuorokaudessa.
– Osalla matkustajista on aikaisempi negatiivinen testitulos ja joillakin matkustajilla saattaa olla jo rokotustodistuskin saatavilla, mikä antaa sen mahdollisuuden, että ihan kaikkia matkustajia ei tarvitsisi varautua testaamaan.
Satamien tilanne huolettaa sosiaali- ja terveysministeriötä muun muassa siksi, että Suomeen palaa vierastyöläisiä joulunvietosta. Maarajoillekin pyritään järjestämään testausmahdollisuus. Myös viruksen leviäminen Pohjois-Ruotsin kautta pyritään estämään.
– Jo ilman virusmuunnoksen leviämistä Ruotsin Norrbottenin tilanne on vaikeutunut. Jos Lapin sairaanhoitopiirin ilmaantuvuus on yli 20 tapausta 100 000:ta kohti, Norrbottenin ilmaantuvuus on 340 tapausta 100 000:ta kohti. Se, kuinka nopeasti rajoilla pystytään reagoimaan, on meille kohtalonkysymys.
