Timo Soini IS:lle Washingtonin mellakoista – ”Ei tämä siihen johda, että yhtäkkiä ruvetaan halaamaan ja kaikki laulaa Kumbayaa” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Timo Soini IS:lle Washingtonin mellakoista – ”Ei tämä siihen johda, että yhtäkkiä ruvetaan halaamaan ja kaikki laulaa Kumbayaa”

Soinin mukaan Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmä ruokkii vastakkainasettelua.

7.1. 16:52

Ex-ulkoministeri, ex-puoluejohtaja Timo Soini pitää Washingtonin mellakkaa ikävänä ja tuomittavana tapauksena.

– Väkivalta on aina väärin, ja vaalitulos pitää hyväksyä, Soini sanoi.

Soinin mukaan Yhdysvaltain ongelmat ovat syvällä, ja kaksipuoluejärjestelmä ruokkii vastakkainasettelua.

– Kaksipuoluejärjestelmä tuottaa joko tai -asetelman. Se on hankala ja johtaa kärjistymiseen, ja tässä oli tulos.

– Siellä on kymmenet miljoonat ihmiset vakavissa toimeentulo-ongelmissa ja työttömyyden ahdistamina, ja korona rehottaa. Eivät vaikeudet ja paha sormia napsauttamalla poistu, vaikka Donald Trump lähtee Valkoisesta talosta. Realismia itse kunkin ajatteluun tässä toivoisi, Soini totesi.

Timo Soini muistuttaa, että Yhdysvallat on järjestelmänä kahtia jakautunut, ja kansa on politiikassa asiasta kuin asiasta eri mieltä.­

Soini uskoo, että Washingtonin mellakoiden jälkeen tilanne ei Yhdysvalloissa enää pahemmaksi kärjisty, mutta maan kahtia jakautuminen ei katoa.

– Varmaan tässä tuli äkillinen sokki ja ihmiset pelästyivät, ihan syystäkin. Jakolinjat ja vaikeudet eivät poistu. Politiikasta ollaan jyrkästi eri mieltä, jyrkästi eri mieltä terveyspolitiikasta, verotuksesta ja muusta. Ei se mihinkään ole poistumassa, eikä poistu. Kaupungit vastaan maaseutu. Liberaali arvomaailma vastaan konservatiivinen arvomaailma, Soini luetteli.

– Ei tämä siihen johda, että yhtäkkiä ruvetaan halaamaan ja kaikki laulaa Kumbayaa. Jakolinjat ja todelliset ongelmat ovat olemassa, ja siinä on Joe Bidenille ja hänen hallinnolleen töitä, Soini näki.

Ex-puoluejohtaja ja maisteri Soini on ollut sekä tutkinut populismia että ollut populismin lipunkantaja kotimaan politiikassa.

Soinin arvion mukaan populismi ei ollut mellakoiden syy.

– Mellakat oli yksi osoitus populismista, mutta olisi kovin kapeaa laittaa mellakoita populismin syyksi. Yhdysvallat on populismin kehto ollut jo pitkään. Niin kauan kuin yhteiskunnassa on jakolinjoja, todellisia sosiaalisia ongelmia ja todellisia mielipide-eroja, ei populismi mihinkään tule poistumaan. Ei populismia saa yhteen boksiin suljettua.

– Trumpin homma keitti tässä yli ja meni pieleen. Trumpin valtaannousu 2016 oli osoitus siitä, mitä pitkä liberaalikausi oli ihmisten mielissä saanut aikaan ja moni halusi siihen muutosta. Trump toikin muutosta, mutta keitti yli, Soini totesi.

Washingtonin mellakat johtuivat Soinin mukaan siitä, että Trump kieltäytyi hyväksymästä vaalitulosta. Soini muistutti, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa Brexit jakoi kansan jyrkästi, mutta häviäjät tunnustivat tappionsa ja suurilta mellakoilta vältyttiin.­

Mellakat johtuivat Soinin mukaan siitä, että Trump kannattajineen kieltäytyivät hyväksymästä demokraattisten vaalien tulosta.

– Esimerkiksi brexit on mielestäni myönteinen esimerkki siitä, että demokratia toimii. Kansa äänesti brexitin, se jakoi Iso-Britanniaa voimakkaasti, mutta Britannia oli tässä asiassa vahva. Häviäjät tyytyivät häviöönsä, näin olisi Trumpinkin pitänyt tehdä, tyytyä häviöönsä.

– Aina tulee seuraavat vaalit, aina tulee seuraava tilaisuus. Jos poliittinen linja on kunnossa, nouset kyllä. Vaaleissa on aina kaksi asiaa: kuka voittaa, ja häviäjän pitää tunnustaa häviönsä. Kansan tahtoa pitää kunnioittaa, Trump ei tehnyt nyt niin, ja sillä oli seurauksensa, Soini näki.

Soini antaa tavoistaan poiketen yhden vihjeen, miten tuleva presidentti Joe Biden voisi liennyttää kahden blokin välejä: demokraatti Bidenin olisi ehkä syytä värvätä hallintoonsa karvaan tappion kärsineitä republikaaneja.

– Trumpin ex-puolustusministeri Jim Mattis kannattaisi rekrytoida puolustusministeriksi. Olisi hyvä idea Bidenilta ottaa pari republikaania omaan hallitukseensa. Siinä olisi kädenojennuksen paikka. Jos viisari menee äärilaidasta toiseen, se ei ole kovin hyvä lähtökohta.

– Parasta tässä olisi, jos demokraatit maltillistuisivat. Saa nähdä käykö niin. Nyt tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät toimimaan aidan molemmilla puolilla. Trump nimitti tuomareiksi pelkästään konservatiiveja. Pelkoni on, että kun Biden pääsee nimittämään ihmisiä, hän nimittää joka paikkaan demokraatteja, ja kahtiajako vain jatkuu ja jatkuu, kun voittaja saa kaksipuoluejärjestelmässä kaiken ja häviäjä ei mitään, Soini huomautti.

Yhdysvallat on yksi kolmesta suurvallasta, ja Soinin mukaan Yhdysvaltain asema ei tule muuttumaan.

Soini itse tunnettiin transatlanttisten suhteiden vaalijana. Ulkoministeriaikoinaan (2015-2019) Soini kävi Yhdysvalloissa 3–4 kertaa vuodessa niin Barack Obaman kuin Trumpin hallinnon aikana.

Yhdysvallat on avainasemassa maailman turvallisuudelle, ja Soinin mukaan Yhdysvallat on Euroopalle ja Suomelle aina tärkeä liittolainen.

– Yhdysvallat selviää aina. Se on tärkeä myös meidän turvallisuudelle. On tulossa hävittäjähankinnat, meillä on yhteistä harjoitustoimintaa ja on Naton asema Euroopassa. Ne eivät ole riippuvaisia, kuka on vallassa. Se on iso juttu, että Yhdysvallat on liittolaistensa tukena. Oli siellä vallassa kuka tahansa, heidän kanssaan on toimeen tultava. Toimeen tultiin, ja tämä ei muutu.

– On tärkeää pitää yhteyksiä sinne. Tämän päivän vallanpitäjä on huomisen oppositio, ja niin se tulee menemään tästä eteenpäin. Ei demokraatit ole nyt ikuisesti vallassa. Jos Bidenin porukka ei ole saanut parin vuoden päästä välivaaleihin koronaa kuriin ja taloutta ja työllisyyttä hoidettua, valta vaihtuu senaatissa tai edustajainhuoneessa, Soini näki.

Politiikasta kesäkuussa 2019 vetäytynyt Soini kirjoittaa parhaillaan omia muistelmiaan. Soinin muistelmat on määrä julkaista elokuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?