Ilkka Kanerva hämmästyi Washingtonin mellakoita: ”Kaikkeen pyhimpään marssittiin sisälle helpolla tavalla” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Ilkka Kanerva hämmästyi Washingtonin mellakoita: ”Kaikkeen pyhimpään marssittiin sisälle helpolla tavalla”

Konkaripoliitikon mukaan Yhdysvalloissa pitkään kyteneet viha ja vastakkainasettelu eivät hetkessä lopu. Hänen mukaansa demokratian ankkurivaltio sai nyt pahan lommon.

7.1. 12:29

Kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) pitää Washingtonin mellakoita vakavana asiana.

– Miten itseään demokraattisen maailman­järjestyksen ankkuri­valtiona pitämä maa sisäisesti tämän käsittelee, Kanerva pohti.

Kanervan mukaan Yhdysvaltojen on ratkaistava kaksi asiaa.

Ensiksi Yhdysvalloissa olisi saatava maassa rehottava viha ja vastakkainasettelu lientymään.

– Miten pitkään kyteneet vastakkainasettelu ja viha saadaan hallittua tästä eteenpäin, ja paluu normaaliin voidaan säällisellä tavalla saada aikaan? Tässä mennään vaaralliselle vesille, tämä on niin pelottava tilanne, sisäisesti heille vaativa, ja hankala demokratian jatkon kannalta.

– En epäile, etteivätkö sitä selvitä. Viha ja vastakkainasettelu eivät ole helposti purettavissa. Prosessi kyllä palauttaa Yhdysvallat ilman muuta lailliselle tielle. Kyllä demokratian ankkurivaltio sai tässä pahan lommon. Ei tämä helppo juttu ole, Kanerva sanoi.

Parin viikon päästä valta Yhdysvalloissa vaihtuu, kun Joe Biden aloittaa presidenttinä ja Donald Trump väistyy tehtävästään.

– Se on iso momentum. Vaikka järjestys kyettäisiin turvaamaan, miten taustalla kytevät asetelmat hoituvat? Ne eivät pyyhkiydy vallanvaihdolla automaattisesti taustalle. Ei ole lakia, jolla viha ja vastakkainasettelu poistetaan, Kanerva muistutti.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva uskoo, että Yhdysvallat pystyy palauttamaan lain ja järjestyksen, mutta vihan ja vastakkainasettelun liennyttäminen on paljon hankalampaa.­

Kanerva ei usko, että Yhdysvaltain sisäinen turvallisuus on vaarassa.

– Kyllä tämä osoitti, että pelkällä hyväuskoisuudella ei voi suhtautua momentumiin, joka Yhdysvalloissa nyt on. Kaikkeen pyhimpään marssittiin sisälle sinänsä helpolla tavalla. Porukan sisintä ja todellisuutta on vaikea sanoa. Siitä on kaksi tulkintaa ja janalla on kaksi ääripäätä. On pienessä pöhnässä oleva porukka, joka on hullaantunut rähinöinnistä.

– Toinen on se, että oliko se sittenkin järjestäytyneempi porukka, siellä oli aseitakin mukana. Tämä pistää vakavammalle asteelle, ei tuollainen porukka yleensä jätä asiaa siihen. Oletan, että tuvallisuusjärjestelyt vallanvaihtoon liittyen tulevat olemaan ennennäkemättömän tiukat ja rajut. Kipukynnys täytyy saada purettua lain ja järjestyksen kannalta, se vaatii eri otetta kuin viime yönä. Viha ja vastakkainasettelu on hankalampi hoitaa, Kanerva totesi.

Toinen Yhdysvaltain ratkaistava asia liittyy Kanervan mukaan kansainväliseen politiikkaan ja Yhdysvaltain asemaan suurvaltiona.

– Totta kai vastapelurit tulevat eri muodoissaan tähän palaamaan. Mitä heijastuksia sillä on kansainvälisen politiikan kentällä? Tuntuisi luonnottomalta, että he eivät reagoisi tähän millään tavalla. Epäilen, että he tulevat ulosmittaamaan tätä tilannetta ja se on vielä arvaamattomampi ulottuvuus tapahtumaketjussa.

– Kykeneekö Eurooppa jatkamaan kuin mitään ei olisi tapahtunut? Autoritääriset valtiot näkevät tilanteen kehityksen. Miten kansainvälinen tilanne on jatkuakseen? Pitäisin erikoisena, jos tätä ilmiötä ei esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä koetettaisi hyödyntää omien intressien valossa, Kanerva näki.

Maailmanjärjestyksessä on kolme suurvaltaa – Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Suurvaltapolitiikkaa on kuvattu kolmioksi, ja Yhdysvaltain perinteinen hengenheimolainen EU ei ole onnistunut nousemaan neljänneksi tekijäksi.

– Tällaisissa tilanteissa Euroopan pitäisi nähdä roolinsa nykyistä vahvempana. Ei maailmanpolitiikan kuvio kauheasti Eurooppaa noteeraa. Vanha haaste kolmion neliöimisestä nousee mieleen. Onko Euroopalla arvopohjan edustajana lihaksia olla toimija? Pystyykö Eurooppa olemaan suurvaltapoliittinen toimija muodossa tai toisessa viiden vuoden aikana, Kanerva kyseli.

Kanervan mukaan Suomen on osana Eurooppaa puolustettava perusarvoja.

– Jos mietit meille tärkeitä asioita – demokratiaa, ihmisoikeusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta. Olemme asetelmassa, jossa nämä arvot eivät ole itsestäänselviä kansainvälisessä isossa kuviossa. Autoritaariset valtiot ovat vahvoilla, eivät meidän arvomme ole kuskeja heidän toiminnassaan. Ovatko meidän arvot jäämässä vähemmistöön kansainvälisessä järjestelmässä, kansainvälinen järjestys ei ainakaan hyvään suuntaan ole mennyt viime vuosina.

– Miten tässä käy, jos Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin omien asioidensa hoitamiseen? Jos Eurooppa ja Yhdysvallat loitontuvat toisistaan, miten Euroopassa jatkamme, Kanerva aprikoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?