Suomeen tullut 50 000 rokote­annosta, kun pitäisi olla jo ”lähemmäs miljoona” – eikä helpotusta ole luvassa lähiviikkoina - Politiikka - Ilta-Sanomat

Suomeen tullut 50 000 rokote­annosta, kun pitäisi olla jo ”lähemmäs miljoona” – eikä helpotusta ole luvassa lähiviikkoina

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio vahvistaa, että rokotteita on tullut Suomeen luvattua vähemmän. Kontion mukaan näköpiirissä ei ole, että rokotteiden määrät nousisivat lähiviikkoina.

4.1. 20:05

Koronarokotteita on saatu Suomeen tähän asti huimasti vähemmän kuin terveysviranomaiset ovat toivoneet.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan ”meillä pitäisi olla satoja tuhansia, lähemmäs miljoona, rokotetta jo nyt”.

Maanantaihin mennessä rokoteannoksia oli saatu Suomeen vasta noin 50 000. THL:n mukaan kahtena ensimmäisenä viikkona pitäisi tulla 50 000 annosta lisää. Rokotteita on annettu tähän mennessä THL:n mukaan 6 000–7 000.

– Suurin huoli on rokotteiden vähäisyys eli niitä ei ole riittävästi. Tähän tilanteeseen on varauduttu ja pidetty jopa realistisena viranomaistoiminnassa, koska riskejä on arvioitu olevan, Varhila viestittää IS:lle.

Varhilan mukaan ”hitaus koskee koko EU:ta, ei vain Suomea”.

EU-maiden välillä on ollut silti merkittäviä eroja rokotusmäärissä: esimerkiksi asukasluvultaan Suomeen vertautuvassa Tanskassa on rokotettu tähän mennessä jo lähes 47 000 ihmistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että lääkeyhtiöt käyvät keskinäistä kilpailua koronarokotteista ja ovat virittäneet yleisön odotukset korkealle. Kuvassa vasemmalla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).­

Varhila ei ota kantaa siihen, miten sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistauduttu rokotusten järjestämiseen. Varhila ohjaa aihetta koskevat kysymykset STM:n alaiselle THL:lle, joka on Varhilan mukaan kansallisen rokoteohjelman vastuuviranomainen ja kuntien ohjaaja.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio oudoksuu Suomen rokotusoperaatioon kohdistettua kritiikkiä.

– Useissa Euroopan maissa ei ole aloitettu rokotuksia ollenkaan. En haluaisi ihmeellistä vastakkainasettelua tai tyrmäämistä, että ennen kuin on päästy oikein aloittamaankaan, niin sanotaan, että homma on mennyt pieleen.

Kontio vahvistaa, että rokotteita on tullut Suomeen vähemmän kuin mitä viime vuoden puolella luvattiin.

– Vielä ei ole näköpiirissä ainakaan ihan lähiviikkoina, että rokotteiden määrät nousisivat. En tiedä, onko taustalla toimitusvaikeuksia vai mitä.

Perusongelmana on se, että myyntilupa on myönnetty tähän asti vasta Biontechin ja Pfizerin rokotteelle, jonka kysyntä on ollut maailmanlaajuisesti hurjaa.

Kontion mukaan massarokotuksiin saatetaan päästä vasta, kun Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä rokote saa myyntiluvan. Modernan rokotteen myyntilupaa käsitellään Euroopan lääkevirastossa tällä viikolla.

Suomeen on saapunut tähän asti kaksi rokote-erää, joista jälkimmäinen 40 000 annoksen erä saapui viime keskiviikon ja torstain aikana. Rokotteita alettiin jakaa silti vasta maanantaina. Kontio perustelee viivettä rokotusjärjestyksellä, pyhillä ja käytännön seikoilla.

– Rokotteita pitää ottaa pakkasesta tietty määrä kerrallaan ja rokotuksia varten täytyy saada riittävästi ihmisiä paikalle. Rokotteet tulivat keskiviikkona ja torstaina vähän eri kellonaikaan, mielestäni oli turhaa varautua siihen, että samana päivänä yritetään haalia ihmiset paikalle. Tieto rokotteiden tarkasta saapumisajasta saatiin vasta myöhään tiistaina. Tässä on tullut viivästystä pari-kolme päivää.

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan Biontechin ja Pfizerin rokotteella pystytään rokottamaan laajemminkin ikääntyneitä, vaikka massarokotukset antavat vielä odottaa itseään.­

Kontio painottaa, että ”asiat pitää tehdä järkevästi, eikä mahdollisimman nopeasti”.

– Homma on ihan hallussa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa. He ovat parhaita arvioimaan, milloin heidän kannattaa aloittaa rokotukset. Käytännön vastuu on lainkin puitteissa kunnilla. THL koordinoi rokotteiden jakelua alueille väestöpohjan ja terveydenhuollon henkilökunnan mukaan.

Ilmaan jää, milloin maahan saadaan isompia volyymeja rokotteita.

Ollaanko helmikuun puolella, kun päästään isompiin rokotusmääriin?

– Sitä on hirveän vaikea sanoa, riippuu ihan rokote-erien suuruudesta. Valmius on totta kai rokottaa paljon enemmän kuin mitä nyt on rokotettu, Kontio sanoo.

Euroopan komissiota ja Euroopan lääkevirastoa kohtaan on syytetty hidastelusta hankintasopimusten tekemisessä ja myyntilupien myöntämisessä.

Kontio ei ota kantaa siihen, onko EU aikaillut rokotteiden hankinnassa. Kontion mukaan Suomi olisi joka tapauksessa paljon huonommassa asemassa, jos se olisi pyrkinyt hoitamaan rokotetilauksia itsenäisesti ilman EU:n vetoapua.

Lastenimmunlogian professori Outi Vaarala kommentoi IS:lle, että nykyisestä rokotusvauhdista paistaa läpi kunnianhimottomuus. Vaarala kritisoi nykytilaa ”laimeaksi” ja arvioi, että nopea rokotustahti suojaisi paremmin viruksen mutatoitumiselta.

Kontion mukaan virukset muuntuvat aina.

– Eri asia on, miten paljon ja mistä kohdin. Sitä en osaa kommentoida, miten se vaikuttaa rokotteiden tehoon, muunnoksia seurataan koko ajan. Tämä on uusi virus, emmekä tiedä pitkällä aikavälillä, kuinka paljon se muuntuu. Influenssaviruksista tiedetään, että ne muuntuvat joka vuosi sen verran, että rokoteaineksia täytyy vähän vaihtaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?