Näin hallitus aikoo toteuttaa eläkeputken poiston - Politiikka - Ilta-Sanomat

Näin hallitus aikoo toteuttaa eläkeputken poiston

Hallitus kertoi torstai-iltana päässeensä sopuun siitä, miten työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poisto toteutetaan.

17.12.2020 20:19

Eläkeputkea ei poisteta välittömästi, vaan muutos tulee asteittain voimaan vuodesta 2023 alkaen. Näin ollen koronakriisissä työnsä menettäneet pysyvät nykyisten sääntöjen piirissä.

Mahdollisuus eläkeputkeen poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Eläkeputkeen oikeuttavaa alinta ikää korotetaan vuodella ikäluokkaa kohti vuonna 1963 syntyneistä alkaen. Nykyisin eläkeputkeen ovat päässeet 61 vuotta täyttäneet.

Kokonaan eläkeputki poistuisi siis vuonna 2025.

Hallitus nimitti ratkaisuaan muutosturvapaketiksi. Paketissa on muun muassa sovittu kuukauden palkkaa vastaavasta irtisanomiskorvauksesta kaikille 55-vuotta täyttäneille ja viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa olleille. Lisäksi on paketissa sovittu kahden kuukauden muutosturvakoulutuksesta.

Vuodesta 2023 alkaen yli 55-vuotiaat saavat nykyistä paremman palkkatuen työllistymistä auttamaan. Tämän ehtona on, että henkilö on ollut kaksi vuotta työttömänä ajanjaksolla, joka on kokonaisuudessaan kestänyt kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Tällöin työtön saisi 70 prosentin palkkatuen kymmeneksi kuukaudeksi 25 viikkotunnin ajalta.

Työllisyysrahaston kautta rahoitetaan työntekijän palkkaa vastaavasti kaksi kuukautta koulutusta ja kuukausi irtisanomiskorvausta, joka ei siirrä työttömyyspäivärahan alkamisajankohtaa.

Muutosturvapaketti rahoitetaan muutosturvamaksulla, jossa on yhtä suuri irtisanovan työnantajan osa ja yhteinen osa. Irtisanovan työnantajan osassa otetaan huomioon nykyisen omavastuumaksun ehdot, kuten työnantajan koko ja irtisanottavan henkilön työsuhteen kesto.

Irtisanovan työnantajan osa maksetaan irtisanomisen yhteydessä. Yhteinen osa rahoitetaan kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.

Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyden kasvavan ratkaisun myötä noin 10 300 lisätyölliseen. Hallituksen ehdotusten yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi arvion mukaan noin 165 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.), sisäministeri Maria Ohisalo, pääministeri Sanna Marin, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoivat hallituksen toimenpiteistä tiedotustilaisuudessa Helsingissä-­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?