IS selvitti valtiontalouden valvojan kuluja: Yli 4 000 euron illallinen Kämpissä ja 40 000 euron koulutus­ohjelma - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS selvitti valtiontalouden valvojan kuluja: Yli 4 000 euron illallinen Kämpissä ja 40 000 euron koulutus­ohjelma

IS:n selvitys paljastaa, että valtion menoja vahtiva Valtiontalouden tarkastusvirasto on panostanut edustamiseen ja hinnakkaisiin koulutuksiin. Kalliiden kokeilujen hyöty tarkastustoiminnalle on jäänyt epäselväksi.

VTV on puuttunut tarkastuksissaan muun muassa puutteisiin johtajien matkalaskuissa sekä kohtuuttomiin hotellikuluihin. IS:n tietojen mukaan VTV:n sisällä on katsottu viraston käyttäneen omassa toiminnassaan julkisia varoja paikoin räikeällä tavalla.­

17.12.2020 5:58

IS uutisoi aiemmin Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin huomattavista virkamatkakustannuksista sekä pesula- ja parkkikuluista, jotka Yli-Viikarin oma virasto totesi virheellisiksi.

IS kävi laajemmin läpi valtion menoja vahtivan viraston kuluja, projekteja ja toimintatapaa.

Selvisi, että runsaan matkustamisen lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirastossa on panostettu seminaari- ja edustustoimintaan.

Kesäkuussa 2019 Helsingissä järjestettiin VTV:n ja Venäjän tarkastusviraston kaksipäiväinen seminaari. Ensimmäinen seminaaripäivä huipentui Hotelli Kämpin Peilisalissa pidettyyn illalliseen.

Venäjän delegaatioon kuului 19 henkilöä. VTV:stä tilaisuuteen osallistui kahdeksan henkilöä, muun muassa pääjohtaja Yli-Viikari sekä VTV:n Kestävä julkinen talous -vaikuttavuusalueen johtaja Matti Okko.

Lisäksi illalliselle osallistui viisi muuta henkilöä, joista osa edusti Suomen valtionhallintoa ja osa Venäjän suurlähetystöä.

Illallinen maksoi 4 327 euroa, 135 euroa henkilöä kohti. Viiniä kului alkumaljat, ruokaviinit ja jälkiruokaviinit mukaan lukien 26 pulloa, ja jälkiruokakonjakkeja meni 14 annosta. Kukka-asetelmat maksoivat 105 euroa.

Kämp mainostaa, että Peilisali tarjoaa ”palatsimaisella loistollaan Suomen hienoimmat puitteet juhlille ja tapahtumille”.

Miksi valtion virastojen edustusmenojen kohtuullisuutta vahtiva VTV päätyi Kämpiin?

– Kämp oli ainoa, jolla oli tarjota kyseisenä päivänä tähän tilaisuuteen sopivat tilat, VTV:n hallinnosta ja resursseista vastaava johtaja Tuula Sandholm perustelee ja lisää, että illallistilaisuudet tarjoilut olivat normaalin vieraanvaraisuuden piirissä.

Sandholmin mukaan Kämp valikoitui illallistilaisuuden pitopaikaksi neljälle eri ravintolalle tehtyjen tiedustelujen perusteella. Kartoitus tehtiin ”hinnan ja tilojen käytettävyyden näkökulmasta”.

Neljän ruokalajin menu maksoi Kämpissä 71 euroa. Kallein viini, Thörle Riesling, maksoi saman verran per pullo.­

Itse seminaarin tarkoituksena oli Sandholmin mukaan ”jakaa tietoa ulkoisen tarkastamisen kannalta oleellisista kysymyksistä, ennen kaikkea digitalisaatiosta sekä julkisen talouden kestävyyden ja kestävän kehityksen tavoitteista”.

– Tarkastustyön kehittämiseen kuuluvat yhteistyöseminaarit ovat normaali osa VTV:n toimintaa. Saman luonteisia tilaisuuksia on toki ollut myös muiden maiden tarkastusvirastojen kanssa ja jos VTV on käynyt ulkomailla, siellä on vastaavasti osoitettu vieraanvaraisuutta.

Pääjohtaja Yli-Viikari ei ollut tavoitettavissa kommentoimaan seminaariin liittyviä asioita. Myös tarkastusviraston toimintaa ja taloutta koskevat kysymykset ohjattiin Sandholmille.

VTV:n mukaan venäläisdelegaation suuruus Suomen-vierailun aikana kertoo viraston edelläkävijämaineesta. Tikkaat seisoivat Kämpin Peilisalissa lokakuussa otetussa kuvassa.­

VTV:stä on valittu vuosittain 1–2 virkamiestä Aalto-yliopiston kaksivuotiseen EMBA-ohjelmaan, jonka hinta on noin 40 000 euroa. Osa osallistujista on käynyt opintojaksolla esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja VTV on kattanut ulkomaanjakson kulut.

Yhdessä tapauksessa VTV:n virkamies osallistui pitkän koulutusjakson jälkeen vielä uuteen koulutusohjelmaan. IS:n tietojen mukaan viraston sisällä on virinnyt kysymyksiä siitä, ovatko koulutusputket tarkoituksenmukaisia julkisen sektorin toimijalle – on puhuttu jopa räikeästä varainkäytöstä.

– Joidenkin henkilöiden osalta johtamis-, esimies- tai suunnitteluvalmiuksien kannalta voi olla hyvinkin perusteltua, että henkilö käy pitkäkestoisissa koulutuksissa, Sandholm kommentoi.

Yli-Viikari osallistui itse virkamiehen mukana kansainväliseen johtajakoulutusohjelmaan maaliskuussa 2018 Chennaissa Intiassa sparraajan roolissa. Sandholmin mukaan lähettävästä organisaatiosta tuli nimetä koulutusohjelmaan valmentaja.

Yli-Viikarin yhdeksänpäiväisen Intian-virkamatkan kokonaiskustannukset olivat businessluokan lentoineen ja majoituksineen 5 928 euroa.

VTV:n matkustusohjeen mukaan businessluokassa voi lentää, jos matka ylittää kuusi tuntia tai jos se on kokonaistaloudellisesta syystä perusteltua.

Koulutuksiin osallistuminen nousi VTV:n viime vuoden tilinpäätöksen mukaan (euroa/htv) 41 prosentilla 2 735 euroon.

Sandholm sanoo, että ”kun organisaatiossa tehdään mittava strateginen uudistus ja samaan aikaan panostetaan voimakkaasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen, se tietysti näkyy resurssien ja työajan käytössä ja näin tuleekin olla”. Sandholm viittaa myös tarkastustoiminnalle asetettuihin aivan uudentyyppisiin vaatimuksiin.

Projektien käytännön hyöty tarkastustoiminnalle ja valtiontaloudelle on voinut jäädä epäselväksi.

Virastoon esimerkiksi palkattiin neljä asiantuntijaa, joiden suunnittelemaa tekoälyä hyödyntävää tarkastustyökalua ei ole hyödynnetty tarkastustyössä lainkaan, sillä sama tieto on ollut IS:n tietojen mukaan saatavissa valtion järjestelmistä helposti ilman tekoälyä.

Sandholmin mukaan taustalla oli nuorten asiantuntijoiden ohjelma, jonka yhtenä osiona oli kokeiluprojekti, jossa tavoitteena ei ollut uuden tarkastustyökalun kehittäminen, vaan ”uuden teknologian ja työotteen soveltaminen”.

Onko tällainen kokeilutoiminta parasta mahdollista verorahojen käyttöä?

– Kokeilutoiminta on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää, Sandholm vastaa.

VTV:n toiminnan kulut olivat viime vuonna 15,7 miljoonaa euroa, joka oli 6,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Johdon palkat ja palkkiot liki kaksinkertaistuivat 477 273 eurosta 921 505 euroon.

Sandholmin mukaan taustalla on se, että nykyisessä johtamisjärjestelmässä johtajista kahdeksan työskentelee myös työnantajavirkamiehinä, kun aiemmin tässä roolissa toimi neljä johtajaa.

– Työnantajaroolissa toimivien johtajien palkkasumma on kaksinkertaistunut, mutta johtajien ja esimiesten kokonaispalkkasumma ei ole kaksinkertaistunut. Työnantajavirkamiesten määrä ei ole kasvattanut kokonaispalkkakuluja.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virkamatkat kustansivat viime vuonna valtiolle 55 266 euroa, toissavuonna matkat maksoivat 64 233 euroa. Yli-Viikari on perustellut runsasta matkusteluaan kansainvälisillä velvoitteillaan.­

Vuosien 2018 ja 2019 ero palkkasummassa johtuu Sandholmin mukaan myös koko henkilöstöä koskeneesta yleiskorotuksesta.

Tulospalkkioita maksettiin VTV:ssä viime vuonna kahdelle johtajalle, hallintojohtaja Mikko Koiraselle ja ylijohtaja Marjatta Kimmoselle, yhteensä 29 757 euroa. Sandholmin mukaan tulospalkkiot perustuivat johtamissopimuksissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen kolmen vuoden aikana. Nykyiset virkasopimukset eivät sisällä tulospalkkioita.

Organisaatiouudistus on kasvattanut virastossa johtajien määrää. VTV:ssä oli ennen uudistusta pääjohtajan lisäksi kaksi ylijohtajaa ja hallintojohtaja. Tällä hetkellä johtajia on pääjohtajan lisäksi vähän yli 140 henkilön organisaatiossa 11. Luku ei sisällä päälliköitä.

Sandholmin mukaan johtotehtävissä toimivien määrä ”ei ole merkittävästi muuttunut, vaikka johtaja-nimike on useammalla”. Sandholmin mukaan vastuuta on hajautettu ja johtaja-nimikkeen sisältö on muuttunut, kun linjaorganisaatiosta luovuttiin.

VTV:n johdon palkoista ja palkkioista sekä tulospalkkiosta kirjoitti blogissaan aiemmin Pauli Vahtera.

VTV:ssä on herännyt IS:n tietojen mukaan huolta siitä, onko ydintoimintaan eli tarkastukseen ja valvontaan jäänyt riittävästi aikaa samalla, kun virastossa on panostettu vahvasti ”innovointiin” ja ”kehittämiseen”.

VTV:n vuosikertomuksessa mainitaan, että tarkastusvirasto johtaa esimerkillään.

Sandholm pidättäytyy vastaamasta kysymykseen siitä, onko VTV:n toiminta ollut kaikilta osin esimerkillistä valtiontaloutta vahtivalta virastolta.

VTV:n tehtävänä on vahtia muiden toimintaa ja kuluja, kuka laitoksen omia kuluja vahtii?

– Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton eduskunnan alaisuudessa toimiva virasto. Toimintaamme ei valvota muuten kuin että toimitamme tarkastuskertomuksen ja teemme vuosittain toimintaamme ohjaavan tarkastussuunnitelman eduskunnalle, Sandholm vastaa.

Myöhemmin VTV:stä täsmennetään vastausta sähköpostilla.

– VTV:lle tehdään normaali ulkoinen tilintarkastus. Annamme vuosittain oman toimintakertomuksen, teemme vuosikertomuksen tarkastustoiminnastamme sekä toimintaamme ohjaavan tarkastussuunnitelman eduskunnalle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?