Haavisto sai moitteet mutta syytekynnys ei ylittynyt – Ojala-Niemelä perustuslakivaliokunnan vuodoista: ”Viimeinen vuorokausi oli tässä liikaa” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Haavisto sai moitteet mutta syytekynnys ei ylittynyt – Ojala-Niemelä perustuslakivaliokunnan vuodoista: ”Viimeinen vuorokausi oli tässä liikaa”

Perustuslakivaliokunta pitää ulkoministeri Pekka Haaviston toimintaa moitittavana. Edellytyksiä syytteen nostamiselle ei valiokunnan mukaan silti ole.

9.12.2020 18:55

Perustuslakivaliokunta päätyi noin vuoden työn jälkeen siihen lopputulokseen, että ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) menettely on ollut moitittavaa mutta edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole.

Valiokunta otti mietinnössään kantaa siihen, toimiko Haavisto lainvastaisesti tehdessään al-Holin leirin suomalaisiin liittyviä ratkaisuja ja muun muassa halutessaan siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.

Valiokunnan mukaan Haaviston pyrkimystä siirtää konsulipäällikkö toisiin tehtäviin on pidettävä hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisena ja siksi moitittavana.

Toiminnan moitittavuutta ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoi tiedotustilaisuudessa. Kynnys ministerisyytteen nostamiselle ei valiokunnan mielestä kuitenkaan täyty, niin kuin ei myöskään ministerin virkavelvollisuuksien rikkomisen olennaisuusvaatimus.

Ojala-Niemelän mukaan esitutkinta-aineistosta ei ilmennyt seikkoja, jotka perustelisivat sitä, että tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden vaatimus ylittyisi asiassa.

– Perustuslakivaliokunnan mielestä edellytyksiä syytteen nostamiselle ei näin ollen ole, Ojala-Niemelä sanoi.

Perustuslakivaliokunnan käsittely kesti noin vuoden. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden näkemykset hajaantuivat.

– Tämä oli oikeudellisesti oikeasti vaikea kysymys.

– 29 kokousta pidettiin tämän asian tiimoilta. 63 tuntia ja 27 minuuttia istuttiin ja käsiteltiin tätä.

Syytteen nostamisesta päättäminen kuuluu eduskunnan täysistunnolle. Täysistunto käsittelee asiaa perjantaina iltapäivällä.

Kun Haavisto määräsi valmistelemaan konsulipäällikön siirtoa kokonaan toisiin tehtäviin, hän näyttää valiokunnan mukaan käyttäneen harkintavaltaansa vastoin hallintolaista ilmenevää oikeasuhtaisuuden vaatimusta. Ministeri ei näet selvityttänyt ensin, olisiko käytettävissä ollut toimenpiteitä, jotka olisivat puuttuneet vähemmän konsulipäällikön oikeusasemaan. Valmistelua myös jatkettiin, kun al-Hol-asiat oli jo siirretty toiselle virkamiehelle.

Valiokunta piti merkityksellisenä myös, että konsulipäällikön tehtävistä vain osa on koostunut al-Hol-asian hoitamisesta. Perustuslakivaliokunta katsoo myös, ettei luottamuspula ole tällaisessa asiayhteydessä ulkoasianhallintolain mukainen peruste siirrolle.

Toisaalta Haaviston tietoon ei esitutkinta-aineiston perusteella saatettu huomautuksia tai epäilyjä toimeksiannon laillisuudesta. Siirto toisiin tehtäviin on kuitenkin toimintaa, jonka lainmukaisuudesta vastaavat ensi sijassa asianomaiset virkamiehet.

Valiokunnan mielestä on otettava huomioon myös se, että päätöstä konsulipäällikön siirtämisestä toisiin tehtäviin ei missään vaiheessa tehty. Epäily lainvastaisesta menettelystä liittyy vain siirtoa koskevaan valmistelutoimeksiantoon ja sen mukaiseen valmisteluun, ja valmisteluun kuuluu myös laillisuuskysymysten selvittäminen.

– Jotta törkeän huolimattomuuden ja ylipäänsä teon rangaistavuuden kynnys tältä osin ylittyisi, tulisi valmistelutoimeksiannon lainvastaisuuden olla jo lähtökohtaisesti jotenkin ilmeistä.

Lisäksi konsulipäällikkö ei esitutkinta-aineiston perusteella riitauttanut siirtoaan. Sitä valmisteltiin häntä kuullen ja hänen toivomustensa mukaisesti.

– Tällaisessa asetelmassa on perustuslakivaliokunnan mielestä vaikea nähdä sellaista lainvastaista menettelyä, joka ylittäisi ministerin virkavelvollisuuksien rikkomiselle perustuslaissa asetetun olennaisuusvaatimuksen, Ojala-Niemelä sanoi.

Valiokunnan tiedotustilaisuus mietinnöstä kääntyi pohdinnaksi valiokunnan mahdollisesta politisoitumisesta ja työtavoista.

– Voi sanoa, että tämä viimeinen vuorokausi oli tässä liikaa, kun näitä vuotoja alkoi tässä mitassa tapahtumaan. Jokaisen valiokunnan jäsenen on tunnettava vastuunsa, koska kyse on leimalla varustetuista asiakirjoista, jotka on luokiteltu salaisiksi, Ojala-Niemelä sanoi.

Hän kertoi pitävänsä ikävänä sitä, että valiokunnan jäsenen Outi Alanko-Kahiluodon sähköposti vuodettiin tiistaina lehdistölle. Alanko-Kahiluoto lähetti valiokunnan hallituspuolueita edustaville jäsenille sähköpostin, jossa esitti muutoksia mietinnön tekstiin.

Ojala-Niemelän mukaan on vakavaa, että valiokunnan kannan muodostukseen pyritään vaikuttamaan ulkoparlamentaarisesti sanomalehdistön välityksellä.

Tämänpäiväisessä kokouksessa valiokunnan sisäiselle pelisääntökeskustelulle ei jäänyt aikaa, mutta Ojala-Niemelän mukaan keskustelu tullaan käymään. Lisäksi eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen on kutsunut huomiseksi kokoukseen valiokuntien puheenjohtajisto, valiokuntaneuvokset sekä eduskunnan kanslian väki.

Ojala-Niemelän mukaan vuodot murentavat valiokunnan työskentelyä, kun jäsenet joutuvat pelkäämään keskustelujen ja käsiteltävien asiakirjojen päätyvän julkisuuteen.

Valiokunta ei päässyt yksimielisyyteen, vaan valiokunnan jäsen Bella Forsgrén (vihr) ja varajäsen Mari Holopainen (vihr) jättivät vastalauseen valiokunnan mietintöön.

Tiedotustilaisuudessa puhui puheenjohtaja Ojala-Niemelän lisäksi vastalauseen allekirjoittanut valiokunnan jäsen Bella Forsgren (vihr.)

Perustuslakivaliokunta on perinteisesti pyrkinyt yksimielisyyteen, mutta Ojala-Niemelän mukaan siihen ei pidä pyrkiä hinnalla millä hyvänsä. Hallitus-oppositio-rajojen syntymistä valiokunnassa joka tapauksessa vältetään.

– Politiikan viitta heitetään perustuslakivaliokunnan ovesta sisään astuessa harteilta pois, ja tarkastellaan asiaa puhtaasti juridisina kysymyksinä.

– Näin uskon tässäkin tapauksessa menetellyn.

Ojala-Niemelä tähdensi myös, ettei valiokunnan jäsenen tule myöskään ottaa ohjeita puoluejohdolta tai eduskuntaryhmältä missään käsiteltävässä asiassa. Kysyttäessä hän täsmensi, ettei viitannut kehenkään yksittäiseen henkilöön tai tapaukseen vai puhui toimintatavoista yleisellä tasolla.

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään, että vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko olisi lähestynyt muiden hallituspuolueiden ryhmänjohtajia ja pyytänyt näitä koolle pohtimaan perustuslakivaliokunnan tilannetta. Pitko kiisti asian.

Juttuun on täydennetty valiokunnan perusteluja 9.12. kello 20.16.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?