Zyskowicz vihreiden sähköpostista perustuslakivaliokunnan hallituspuolueiden jäsenille: ”Kardinaalimoka” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Zyskowicz vihreiden sähköpostista perustuslakivaliokunnan hallituspuolueiden jäsenille: ”Kardinaalimoka”

Sähköposti pelkästään hallituspuolueiden jäsenille politisoi perustuslakivaliokunnan, sanoo perustuslakivaliokunnan ex-puheenjohtaja ja pitkäaikainen jäsen.

Kansanedustaja Ben Zyskowiczin mielestä vihreiden kansanedustaja sähköposti perustuslakivaliokunnan hallituspuolueiden jäsenille uhkaa romuttaa perustuslakivaliokunnan perusidean.­

9.12.2020 18:30

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) on tyrmistynyt Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) lähettämistä sähköposteista perustuslakivaliokunnan hallituspuolueiden jäsenille.

– Kardinaalimoka, Zyskowicz luonnehti.

MTV kertoi eilisiltana, että perustuslakivaliokunnan vihreä jäsen oli lähettänyt sähköpostia valiokunnan hallituspuolueiden jäsenille. Alanko-Kahiluoto tunnusti myöhemmin, että hän oli sähköpostin lähettäjä.

Sähköpostissa Alanko-Kahiluoto yritti vaikuttaa valiokunnan hallituspuolueiden jäseniin, jotta mietintöluonnoksen sanamuodot ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) virkarikoksesta olisivat Haavistolle suopeammat.

Sähköpostin lähettämistä ja valiokuntakollegoihin vaikuttamista Zyskowicz ei pidä syntinä. Sen sijaan sähköpostin lähettäminen pelkästään hallituspuolueiden edustajille oli Zyskowiczin mukaan iso virhe.

– Siinä ei ole ongelmaa, että perustuslakivaliokunnan jäsen yrittää vaikuttaa muiden jäsenten mielipiteeseen, ja sitä kautta lopputulokseen lähettämällä omia ehdotuksia etukäteen. En näe siinäkään ongelmaa, että vaikuttamista ei ole tehty valiokunnan pöydän ääressä, se on tehty etukäteen sähköpostilla. Kun lähettää omat konkreettiset ehdotukset, valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus tutustua niihin ja ottaa harkittu kanta kokouksessa.

Ben Zyskowiczin mukaan perustuslakivaliokunta ei voi olla kuten muut valiokunnat, jossa hallituspuolueet enemmistöllään ratkaisevat asiat.­

– Iso ongelma on se, että Alanko-Kahiluoto lähetti muutosehdotuksensa vain hallituspuolueiden jäsenille perustuslakivaliokunnassa. Tämä teko antaa ymmärtää, että hänen mielestään myös perustuslakivaliokunnassa – kuten muissa valiokunnassa – hallitusrintaman pitäisi enemmistöllään ratkaista asiat ja torpata muiden puolueiden ajatukset enemmistöllään, Zyskowicz sanoi.

Zyskowicin näkemyksistä uutisoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Perustuslakivaliokunnan pitäisi tulkita lakiesitysten perustuslainmukaisuutta, ja olla päivänpoliittisten kiistojen yläpuolella.

Perustuslakivaliokunnassa ei ole hallitus-oppositio -asetelmaa.

Zyskowiczin mukaan vihreiden toiminta uhkaa romuttaa perustuslakivaliokunnan perusidean.

– Ajattelu, että kootaan hallitusrintama ja sillä torpataan muiden ehdotukset, se on normaali menettely kaikissa muissa valiokunnissa. Mutta perustuslakivaliokunnan erityinen rooli on siinä, että siellä ei toimita hallitus-oppositio -asetelmissa. Vihreiden toiminta viittaa siihen, että heille mikään ei ole pyhää.

– Systeemiltä putoaa pohja pois, jos toimitaan siten kuin edustaja Alanko-Kahiluoto ja vihreät ovat tässä toimineet. Eli pyritään hallitusrintaman enemmistöllä asia ratkaisemaan. Tämä osoittaa, että vihreät ei joko ymmärrä perustuslakivaliokunnan roolia tai että he ovat sen suhteen täysin piittaamattomia.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ei Zyskowiczin mukaan ole ymmärtänyt perustuslakivaliokunnan ideaa tapaus Haavistossa.­

– Tällainen menettely vaarantaisi perustuslakivaliokunnan roolin meidän järjestelmässä. Jos perustuslakivaliokunnassa asiat ratkaistaisiin hallitusrintaman enemmistöllä, mikä tahansa valiokunta voisi ratkaista lakien säätämisjärjestykseen liittyvät kysymykset. Tällainen ministerivastuuasia voitaisiin sitten ratkaista vaikka lakivaliokunnassa ja hallitusrintama tekisi ratkaisun enemmistöllään, Zyskowicz totesi.

Vihreät on jättämässä vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön ministeri Haaviston virkarikoksesta.

Valiokunnan mietinnöt ovat useimmiten yksimielisiä.

– Se osoittaa, että valiokunnassa ei toimita hallitus-oppositio -asetelmassa, eikä päivänpoliittisin lähtökohdin. Valiokunnassa jätetään myös eriäviä mielipiteitä, mutta se ei ole valiokunnan roolin kanssa sinänsä ristiriidassa. Juridiikan tulkinnassa on aina erilaisia näkemyksiä: käräjäoikeus tuomitsee jonkun syylliseksi, hovioikeus vapauttaa ja korkein oikeus taas tuomitsee.

– Tässä asiassa tutkittavana on ollut vihreiden ministeri. Jos on niin, että vihreät ovat jättäneet vastalauseen, se viittaa asian tarkastelemiseen puoluepoliittisten silmälasien läpi, Zyskowicz näki.

Zyskowicz etsi tapaus Haavistoon ja vihreisiin vertauskohtaa vuodelta 1989. Paavo Väyrynen (kesk) oli silloin perustuslakivaliokunnan syynissä, kun tietoon oli tullut ulkoministeri Väyrysen toiminta Viktor Vladimirovin kanssa presidentinvaalien 1982 aikana.

– Silloin perustuslakivaliokunta totesi, että kyseessä ei ollut menettely, josta ministeri Väyrynen tulisi asettaa valtakunnanoikeuteen. Mutta perustuslakivaliokunta piti Väyrysen menettelyä varomattomana. Tämä oli eräänlainen huomautus. Silloin koko muu perustuslakivaliokunta päätyi mietintöön, mutta keskustan edustajat jättivät tästä asiasta vastalauseen.

– Väitän, että keskustan edustajat katsoivat asiaa silloin puoluepoliittisten silmälasien läpi. Ja nyt näyttää siltä, että vihreät toistaa nyt saman tilanteen. Kun kyseessä on oma ministeri, vihreät ovat katsoneet asiaa puoluepoliittisten silmälasien läpi. Siltä se ulkopuolelta arvioituna vaikuttaa, Zyskowicz totesi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?