”Jos lapsia ei ole riittävästi, ei tarvita kouluakaan” – OAJ:n Luukkainen vähentäisi radikaalisti kuntien määrää - Politiikka - Ilta-Sanomat

”Jos lapsia ei ole riittävästi, ei tarvita kouluakaan” – OAJ:n Luukkainen vähentäisi radikaalisti kuntien määrää

Olli Luukkaisen mukaan koulun pyörittämiseen tarvitaan vähintään 5 000 asukkaan väestöpohja.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo, että kuntapäättäjien keski-ikä on varsinkin kauempana asutuskeskuksista korkea, eivätkä he ole käyneet välttämättä itse peruskoulua. Luukkaisen mukaan he maalaavat sitä uhkakuvaa, että kuntaliitos veisi kunnalta kirjaston ja urheilukentän.

8.12.2020 6:01

Suomessa on 42 kuntaa, joissa syntyi viime vuonna alle kymmenen lasta. Kuntia, joissa syntyi alle 20 lasta, oli 99.

Kuntia, joissa on vain yksi peruskoulu, oli viime vuonna 67. Kokonaan ilman lukiota oli 85 kuntaa.

Nämä ovat lukuja, joiden pitäisi herätellä päättäjiä, opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

– Syntyvyys on 1800-luvun nälkävuosien tasolla. Jos lapsia ei ole riittävästi, ei tarvita kouluakaan, Luukkainen pelkistää asian IS:n haastattelussa.

Hallitus on antamassa eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon, ja Luukkainen peräänkuuluttaa keskustelua lapsikadon merkityksestä koulutusjärjestelmälle.

Luukkaisen mukaan kuntia ajaa väestökehityksen lisäksi isoihin muutoksiin sote-uudistus, joka on siirtämässä sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnille.

– Nämä kaksi tulevat yhdessä räjäyttämään pankin. Kuntien päätehtäväksi jää varhaiskasvatus ja perusopetus, ja kun ei ole lapsia kuin yhteen tai kahteen kouluun, miksi ihmeessä tarvitaan tällainen kuntarakenne?

Luukkaisen mukaan OAJ oli oppivelvollisuusuudistuksessa hallituksen kanssa eri mieltä oppimateriaalien ja koulumatkojen maksuttomuudesta. OAJ:n malliin sisältyi myös kaksivuotinen esiopetus.

– Jos on yhtään järkeä, voimavarat käytetään palveluiden tuottamiseen eikä kuntabyrokratian pyörittämiseen. Jatkossa ei ole kuin koulutus, josta voidaan leikata.

Kuntia pitäisi olla Luukkaisen mielestä ”radikaalisti vähemmän”, ja valtiovallan pitäisi ohjata kuntia rahalla yhteistyöhön. Tällä hetkellä kuntia on 310.

– Ei ykkösjuttu ole kuntien määrä, jos kunnat pystyvät yhteistyöhön ja korjaamaan rakenteitaan. Tarina, jonka kuulen joka paikasta, on se, että meidän pitää päättää omista asioista. Kuntapäättäjät pitävät kunnan itsenäisyyttä itseisarvona, kun pitäisi ajatella, että kunnan tuottamat palvelut ovat itseisarvo.

Luukkaisen mukaan 5 000 asukkaan väestöpohja on riittävä perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Luukkainen liikkuu herkällä alueella, sillä alle 5 000 asukkaan kuntia oli viime vuonna iso määrä, 138. Alle 5 000 asukkaan kunnissa asui silti vain 6,4 prosenttia suomalaisista.

 Kuntapäättäjät pitävät kunnan itsenäisyyttä itseisarvona, kun pitäisi ajatella, että kunnan tuottamat palvelut ovat itseisarvo.

– Koulutuksen kannalta oleellista olisi tarkastella peruskouluikäisten ikäluokkaa. Alakoulu pyörii, luokanopettaja hoitaa hommansa, mutta mistä saadaan biologian, maantieteen, kuvataiteen, englannin kielen, ruotsin kielen, uskonnon ja psykologian tunteja riittävästi virkoihin? Puhumme usean sadan peruskouluikäisen kokonaisuudesta kuntatasolla. Jos nimenomaan yläkoulussa ei ole riittävästi oppiainetunteja, ei saada kelpoisuuden omaavia opettajia. Jos ei ole tunteja, ei tule liksaa.

Luukkainen havainnollistaa alueellista eriytymistä viittaamalla aluekehityksen asiantuntija Timo Aron lukuihin: pääkaupunkiseudulla syntyi 2017–2019 yhtä paljon lapsia – 12 066 – kuin 260:ssä muussa Suomen kunnassa samalla ajanjaksolla yhteensä. 17:ssä suurimmassa kunnassa asuu yli puolet suomalaisista.

Alhaista syntyvyyttä kuvaa, että vuosina 2018–2019 syntynyt ikäluokka täyttäisi 2 335 luokkahuonetta, kun vuosien 2008–2009 ikäluokka täytti vielä 3029 luokkahuonetta. Vuosikymmenessä ”katosi” siis lähes 700 luokkaa.

Luukkaisen mukaan ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk) ajoi läpi kovat leikkaukset koulutuskenttään vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa, vaikka vaihtoehtoisiakin esityksiä oli pöydällä. Nykyinen hallitus on Luukkaisen mukaan tehnyt tilannetta korjaavia päätöksiä, mutta ne eivät ole pysyviä vaan kertaluontoisia, minkä vuoksi Luukkainen puhuu ”poliittisesta taikatempusta”.

Opetuksen järjestämisessä on kyse myös rahasta. OAJ:n mukaan vuodesta 2011 lähtien koulutuksesta on leikattu jopa 2,3 miljardia euroa. Leikkaukset ovat iskeneet Luukkaisen mukaan erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin.

– Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan hienosti, että työelämäyhteys on vahva ja voi opiskella itsenäisesti tai työelämässä. Joo, osa voi, mutta osa ei siihen pysty. Se porukka, joka ei suorita ammatillista koulutusta loppuun, niin ei niistä presidenttejä ole tulossa. He tarvitsevat lisää tukea.

Ongelmia on jo peruskoulutasolla: Luukkaisen mukaan yli kymmenen prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa kirjoittaa, lukea tai laskea niin hyvin, että he pärjäisivät ammatillisessa koulutuksessa.

– Se on ihan sama, pidennetäänkö oppivelvollisuutta, koska he eivät tule pärjäämään.

 Se on ihan sama, pidennetäänkö oppivelvollisuutta, koska he eivät tule pärjäämään.

OAJ puoltaa oppivelvollisuuden pidentämistä, mutta uudistuksen laajuudesta ja yksityiskohdista OAJ:lla on eri käsitys hallituksen kanssa.

– Emme halua ulottaa uudistusta 20 ikävuoteen, eikä maksuttomuutta pidä ulottaa kuin täysi-ikäisyyteen. Se on poliitikkojen päätös, jos he tekevät toisin, kuten he mitä ilmeisimmin tekevät. Peruskoulun lisärahoitus ei ole riittävästi sisällä oppivelvollisuuden pidentämisessä.

Uudet velvoitteet rasittavat kuntien taloutta entisestään. Luukkaisen mukaan ”siitä ei ole kahta sanaa, että kuntatalous on vaikeuksissa”.

– Valtiovalta kertoo rahoittavansa sataprosenttisesti oppivelvollisuuden pidentämisestä syntyvät lisävelvoitteet. Emme voi väittää, että he valehtelevat. Minä uskon ja OAJ:n kanta on, että suunniteltu rahoitus ei tule riittämään. Kaikissa oloissa rahojen kohdentaminen on kuntapäättäjien käsissä.

Luukkaisen mukaan valtiovalta maksoi peruskoulujen kustannuksista vielä 1990-luvun puolivälissä Paavo Lipposen (sd) ensimmäisen hallituksen aikaan 58 prosenttia, kun tällä hetkellä valtiovalta maksaa peruskoulun kustannuksista alle 25 prosenttia. Kustannukset on sysätty siis kunnille.

Luukkainen antaa hallitukselle tunnustusta siitä, että kunnat saivat hakea lisätukea koronakevään etäopetusjakson jälkeen oppimisaukkojen selvittämiseen.

Luukkainen viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään lukuun ja arvioi, että keväällä saattoi pudota kyydistä jopa 4 000 lasta.

Viime kevään etäopetus oli monille lapsille raskasta aikaa.

– Kaikkia koti ei pystynyt tukemaan riittävästi. Nämä tyypit pitää etsiä, ja tämä on erityisesti peruskouluun liittyvä kysymys. Lisäksi on vaikka kuinka paljon lapsia, joiden oppimistaso on jäänyt vajaaksi.

IS:n haltuunsa saamalla OAJ:n ”mustalla listalla” on 12 kuntaa, jotka lomauttivat opettajia heti koulutyön alkaessa syksyllä.

Nämä kahdella huutomerkillä OAJ:n listauksessa mainitut kunnat ovat Iisalmi, Isojoki, Karijoki, Karstula, Kaustinen, Kouvola, Loimaa, Mynämäki, Ruovesi, Sievi, Sonkajärvi ja Ähtäri. Erityisesti Luukkainen nostaa tikunnokkaan Iisalmen.

– Siellä tehdään ennakkotiedon mukaan kuuden miljoonan positiivinen tilinpäätös, mutta silti he lomauttivat opettajat – ei mitään järkeä! Kun Kouvolassa koulu alkoi, erityisopetusta ei annettu, koska erityisopettajien piti paikata lomautettuja opettajia. Seinäjoki kiristi opettajia, että otatte palkatonta vapaata tai lomautamme teitä pidemmäksi ajaksi, Luukkainen moittii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?